Avaa päävalikko

Tuoppajärvi (ven. Топозеро, Topozero) on Karjalan tasavallan kolmanneksi suurin järvi Laatokan ja Äänisen jälkeen. Koko Venäjän mittakaavassa se on 11. suurin järvi. Tuoppajärvi sijaitsee Karjalan tasavallan pohjoisosassa Koutajoen vesistössä, ja kuuluu Louhen piiriin. Venäläiskartoissa järvi on vuodesta 1966 lähtien esitetty usein osana tuolloin rakennettua vesivoimalaa palvelevaa Koutajoen tekojärveä (ven. Кумское водохранилище, Kumskoje vodohranilištše, suom. Kuman eli Kovdan eli Koutajoen tekojärvi).[1][2]

Tuoppajärvi
Louhen piirin kartassa alin suuri järvi on Tuoppajärvi. Sen luoteispuolella Pääjärvi, johon Tuoppajärvi laskee.
Louhen piirin kartassa alin suuri järvi on Tuoppajärvi. Sen luoteispuolella Pääjärvi, johon Tuoppajärvi laskee.
Sijainti Louhen piiri
Valtio VenäjäView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 65°39′N, 32°00′E
Pinnankorkeus 109 – 110 m
Pinta-ala 986 km²
Pituus 75,3 km
Leveys 30,3 kmView and modify data on Wikidata
Rantaviiva 545 kmView and modify data on Wikidata
Suurin syvyys 56 m
Keskisyvyys 15,2 m
Tilavuus 14,9 km³
Valuma-alue 3 530 km2View and modify data on Wikidata
Laskujoki Sohjananjoki (Koutajoki)
Tuoppajärvi

Tuoppajärven vesipinta-ala on 986 km², kokonaispinta-ala 144 saaren kanssa 1 050 km2. Vesistön pinta-ala on 3 530 km2. Järven keskisyvyys on 15,2 metriä ja syvin kohta on 56 metriä. Järven vesitilavuus on 14,9 km3. Järven pituus luode-kaakkosuunnassa on noin 75 kilometriä ja leveys noin 40 kilometriä. Vedenpinnan taso on noin 109–110 metriä merenpinnan yläpuolella. Vesi on kirkasta, sillä järven näkösyvyys on 6–8 metriä. Järven pintaveden lämpötila kohoaa heinäkuussa 15–18 °C:een. Järvi on jäässä marraskuusta toukokuulle. [1][2]

Elias Lönnrotin runonkeruumatkojen tärkeimpiä kohteita
Tuoppajärvi satelliittikuvassa

Tuoppajärvi laskee Sohjananjokea myöten luoteeseen, Pääjärveen. Järvessä on 144 saarta, joista suurin on länsiosan Pyhäsaari (myös Eläjiensaari). Pyhäsaaressa sijaitsi aikoinaan vanhauskoisten luostari, joka hävitettiin 1800-luvulla. Lisäksi järven länsirannalla on sijainnut Skiitan nunnaluostari. Järven rannoilla oli aikoinaan monia suuria kyliä, mutta monet niistä ovat nykyisin autioina. Vienan Karjalasta kansanrunoja kerännyt Elias Lönnrot kävi runonkeruumatkoillaan myös Tuoppajärven Pyhäsaaressa. Suurin asutuskeskus on järven pohjoisrannikolla sijaitseva Kiestinki.

Tuoppajärvi on hyvin kalaisa. Siitä pyydetään mm. siikaa, muikkua, harjusta ja kuoretta. [1][2] Vesistöalueella harjoitetaan vesimatkailua, mm. koskimelontaa.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Topozero (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) artikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi)
  2. a b c Topozero Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa