Pääjärvi (Karjalan tasavalta)
Pääjärvi (karjalaksi Piäjärvi; ven. Пяозерo, Pjaozero) on Koutajoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee Venäjällä Karjalan tasavallan pohjoisosassa Louhen piirin Kiestingin kunnassa. Järveltä on Suomen rajalle linnuntietä alle 30 kilometrin matka. Pääjärven pinta-ala on 659 km² ja järven pinta on tyypillisesti 100–101 metriä merenpinnan yläpuolella. Järven vesitilavuus on 9,95 km3, keskisyvyys 15,4 metriä ja suurin syvyys 49 metriä. Pääjärven suurin pituus on 77 kilometriä ja suurin leveys noin 30 kilometriä. Järvessä on yli 30 saarta joista useat suurehkoja. Järven pintaveden lämpötila kohoaa heinäkuussa 18–19 °C:een. Järvi on jäässä marraskuusta toukokuulle. [1][2][3]
Pääjärvi | |
---|---|
Pääjärvi satelliittikuvassa |
|
Valtiot | Karjalan tasavalta (Venäjä) |
Paikkakunta | Kiestinki, Louhen piiri |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Kuntijoki |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 100 – 101 m (vaihtelee jopa4,5m säännöstelyn takia) |
Pinta-ala | 659 km² |
Tilavuus | 9,95 km³ |
Keskisyvyys | 15,4 m |
Suurin syvyys | 49 m |
Valuma-alue | 12 900 km2 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Pääjärven vesistöalue on laajuudeltaan 12 900 neliökilometriä. Järveen laskevista joista merkittävimmät ovat lännestä Suomen puolelta alkunsa saava Oulankajoki ja etelästä Tuoppajärvestä tuleva Sohjananjoki. Pienempiin Pääjärveen laskeviin jokiin kuuluu muiden muassa lähellä Suomen rajaa sijaitsevasta Tavajärvestä alkunsa saava Tavajoki. Pääjärvi laskee vetensä Kuntijokea myöten Kuntijärveen, josta vedet virtaavat edelleen monien järvien ja jokien kautta Koutajärveen ja sieltä edelleen Vienanmereen. [4]
Vienan Karjalassa sijaitseva Pääjärvi on kalaisa. Siitä pyydetään mm. siikaa, muikkua, harjusta ja kuoretta.[2]
1960-luvulta lähtien vesivoiman vesivarasto
muokkaaMonissa lähteissä kuten useissa venäläiskartoissa järvi esitetään osana Koutajoen tekojärveä (ven. Кумское водохранилище, Kumskoje vodohranilištše, suom. Kuman eli Kovdan eli Koutajoen tekojärvi). Tämä synnytettiin palvelemaan vuosina 1962–1966 rakennettua vesivoimalaa. Tämän tekojärven alue kattaa myös yläjuoksun Tuoppajärven ja kattaa yhteensä 1 910 neliökilometrin pinta-alan ja voi varastoida 5,63 km3 voimantuotantoon tarkoitettua vettä. Tekojärven rakentamisen yhteydessä Pääjärven vedenpintaa nostettiin 7–9 metriä aiemmasta tasostaan, ja järven pinta-ala kasvoi 35–40 %. Tällöin monet saaret ja rannat rakennuksineen jäivät veden alle. Nykyään Pääjärven vedenpinta vaihtelee jopa 4,5 metriä säännöstelytason mukaan. [2][3][1]
Järven rannoilla sijainneet kylät
muokkaaAikoinaan Pääjärven rannoilla oli muutamia huomattavia vienankarjalaisia kyliä, kuten Oulanka järven länsirannalla, Niska koillisrannalla ja Sohjanansuu eteläpäässä. Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan ajan päättymisen jälkeen 1950- ja 1960-luvuilla seurasi venäläistämistoimenpiteiden aikakausi, jolloin pieniä kyliä hävitettiin "perspektiivittömiä kyliä likvidoimalla" ja väestö määrättiin muuttamaan suurempiin keskuskyliin ja taajamiin. Nykyisin asutusta on vain Niskan kylässä. Huomattavin Pääjärven läheisyydessä olevista asutuskeskuksista on 1970-luvulla rakennettu Pääjärven taajama.lähde?
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Pjaozero (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) artikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c Pjaozero Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Novyi atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNG - Pribaltika. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser. Tribum, 220053, g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ Ozero Pja-ozero (Pjao-ozero, Puvozero) (Valtiollisen vesistötietokannan tietoja) textual.ru. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Piäjärvi - kalaštajien paratiisi (Arkistoitu – Internet Archive) (karjalan kielellä) (karelia-sever.ru)
- Pjaozero[vanhentunut linkki] (venäjäksi) (vedlozero.ru)
- Topografinen karttalehti Q-36-XIV-2 (Pääjärven laskukohta näkyy karttalehden vasemmassa yläosassa. Nuolilla voi siirtyä viereisille karttalehdille.) Karjalan tiedekeskus, Biologian instituutti, biology.krc.karelia.ru. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi)