Wrede af Elimä
Wrede af Elimä on vanha ruotsalainen ja suomalainen vapaaherrallinen aatelissuku, joka on alkuperältään baltiansaksalainen. Ruotsissa sukuun on historiallisesti kuulunut paljon sotilaita, Suomessa eri alojen vaikuttajia. Suku elää edelleen sekä Ruotsissa että Suomessa.
Historia muokkaa
Vanhaa aatelia (uradel) edustavan Wreden suvun oletetaan olevan lähtöisin Saksan Westfalenista, jossa oli vuonna 1202 Arnsbergin kreivin palveluksessa Everhardus Wrethe -niminen henkilö.[1] Suvun oletetaan siirtyneen Millinghausenin kautta Liivinmaalle viimeistään 1500-luvun keskivaiheilla.[2] Siellä suvun varhaisin tunnettu edustaja oli 1500-luvun jälkipuoliskolla elänyt saksalaisen ritarikunnan ritari ja hovijunkkari Caspar Wrede, Wredenhoffin ja Nyenhoffin herra. Hänen poikansa ratsumestari Henrik Wrede asettui vuoden 1600 tienoilla Ruotsin palvelukseen ja tuli kuuluisaksi pelastaessaan vuoden 1605 Kirkholman taistelussa kuningas Kaarle IX:n hengen – uhraten samalla omansa – tarjoamalla tälle oman ratsunsa.[2][1] Kiitollisena kuningas luovutti vuonna 1608 Henrik Wreden leskelle ja lapsille Elimäen neljänneskunnan sekä eräitä muita alueita rälssimaaksi ikuisiksi ajoiksi, oikeudella perustaa säteri haluamaansa paikkaan.[2] Suvun suomalaisen haaran edustajat perustivat kyseiselle alueelle myöhemmin kymmenkunta kartanoa.[3]
Isänsä ansioiden johdosta Henrik Wreden pojat naturalisoitiin vuonna 1625 Ruotsin aateliin ja kuningatar Kristiina korotti heidät vuonna 1653 vapaaherralliseen säätyyn. Suku esiteltiin seuraavana vuonna Ruotsin ritarihuoneelle vapaaherrallisena sukuna numero 44 nimellä Wrede af Elimä. Sukuun kuulunut maamarsalkka Fabian Wrede korotettiin vuonna 1687 kreiviksi, mutta kreivillinen suku nro 27 jäi lyhytikäiseksi, sillä hän kuoli ilman miespuolisia jälkeläisiä vuonna 1712. Myös sotamarsalkka Fabian Wrede korotettiin vuonna 1809 kreiviksi, mutta introdusointia ei koskaan suoritettu.[1]
Suvun alkuperäinen päämieslinja asettui Baltiaan ja merkittiin vuonna 1746 Vironmaan ja vuonna 1870 Saarenmaan ritarihuoneelle nimellä von Wrede.[1] Eräs sukuhaara viljeli vanhaa Wredenhoffin sukutilaa 1900-luvulle saakka.[2] Baltiaan asettuneen sukuhaaran edustajista ei tiedetä vuoden 1939 jälkeen, mutta he saattoivat siirtyä takaisin Saksaan. Saksassa asuu nykyään myös muita Wrede-nimisiä vapaaherrallisia aatelissukuja.[1]
Suomen ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 suku sai vapaaherrallisena sukuna järjestysnumeron 2;[4] numero 1 annettiin Fleming-suvulle.[2] Wreden suku on vuodesta 1810 lähtien omistanut Wredebyn kartanon Anjalassa, nykyisessä Kouvolassa.
Suvun jäseniä muokkaa
- Henrik Wrede (k. 1605), baltiansaksalainen ratsumestari (puoliso Gertrud von Ungern)
- Carl Henrik Wrede (1606–1654), Turun läänin maaherra, Henrik Wreden poika
- Fabian Wrede (1654–1716), everstiluutnantti, Carl Henrik Wreden poika
- Fabian Wrede (1694–1768), valtaneuvos, kenraalimajuri, everstiluutnantti Fabian Wreden poika
- Fabian Casimir Wrede (1724–1795), kenraali, valtaneuvos Fabian Wreden poika
- Fabian Wrede (1760–1824), sotamarsalkka, Fabian Casimir Wreden poika
- Fabian Casimir Wrede (1724–1795), kenraali, valtaneuvos Fabian Wreden poika
- Otto Gustaf Wrede (1710–1772), kapteeni, jonka jälkeläisiä kaikki Suomen Wredet ovat, everstiluutnantti Fabian Wreden poika
- Henrik Jakob Wrede (1696–1758), Kyminkartanon, Savon ja Karjalan maaherra, everstiluutnantti Fabian Wreden poika
- Fabian Wrede (1694–1768), valtaneuvos, kenraalimajuri, everstiluutnantti Fabian Wreden poika
- Fabian Wrede (1654–1716), everstiluutnantti, Carl Henrik Wreden poika
- Carl Henrik Wrede (1606–1654), Turun läänin maaherra, Henrik Wreden poika
- Casper Wrede (k. 1667), kapteeniluutnantti, Henrik Wreden poika
- Fabian Wrede (1641–1712), poliitikko, kuninkaallinen neuvos, Casper Wreden poika
Suomalaisia (vuoden 1809 jälkeen) muokkaa
- Rabbe Gottlieb Wrede (1742–1828), kartanonherra, Otto Gustaf Wreden poika
- Gustaf Wrede af Elimä (1775–1830), vapaaherra, everstiluutnantti ja Varkauden ruukin perustaja, Rabbe Gottlieb Wreden poika
- Vilhelm Otto Casper David Wrede (1827–1878), sotilas ja virka- ja valtiopäivämies, ruukinpatruuna Gustaf Wrede af Elimän poika
- Casper Wrede (1856–1945), taidemaalari, kartanonomistaja, Vilhelm Otto Casper David Wreden poika
- Carolus Wrede (1860–1927), Ab Crichtonin toimitusjohtaja, Vilhelm Otto Casper David Wreden poika
- Rabbe Wilhelm Wrede (1887–1938), Teijon tehtaiden toimitusjohtaja, Carolus Wreden poika
- Gustaf Woldemar Wrede (1889–1958), teollisuusjohtaja, Carolus Wreden poika
- Kenneth Alexander Wrede (1898–1983), kemisti ja teollisuusjohtaja, Carolus Wreden poika
- Casper Wrede (1929–1998), elokuvaohjaaja, Kenneth Wreden poika
- Gustaf Oskar Axel Wrede (1862–1951), merenkulkuhallituksen pääjohtaja, Vilhelm Otto Casper David Wreden poika
- August Henrik Uno Wrede (1869–1935), vapaaherra, tilanomistaja ja valtiopäivämies, Vilhelm Otto Casper David Wreden poika
- Otto Reinhold Werner Wrede, Wilhelm Otto Casper David Wreden poika
- Gerda Wrede-Paisscheff (1896–1965), teatterinjohtaja, Otto Reinhold Werner Wreden tytär
- Johan Wrede (s. 1935), kirjallisuudentutkija ja professori, Gerda Wreden veljenpoika
- Gerda Wrede-Paisscheff (1896–1965), teatterinjohtaja, Otto Reinhold Werner Wreden tytär
- Vilhelm Otto Casper David Wrede (1827–1878), sotilas ja virka- ja valtiopäivämies, ruukinpatruuna Gustaf Wrede af Elimän poika
- Otto Rabbe Wrede (1783–1842), Rabbe Gottlieb Wreden poika
- Rabbe Zakarias Wrede (1815–1901), metsähallituksen ylijohtaja, Otto Rabbe Wreden poika
- Carl Gustaf Fabian Wrede (1819–1892), Vaasan läänin kuvernööri, Otto Rabbe Wreden poika
- Rabbe Wladimir Wrede (1846–1903), sotilas, maanviljelijä ja valtiopäivämies, Carl Gustaf Fabian Wreden poika
- Kasper Hjalmar Wrede (1849–1912), kihlakunnantuomari ja valtiopäivämies, Carl Gustaf Fabian Wreden poika
- Casper Fabian Wrede (1892–1921), jääkäri, ilmailupioneeri, Kasper Hjalmar Wreden poika
- Eva Wrede (1898–1982), hevoskasvattaja, Kasper Hjalmar Wreden tytär
- Carl Ernst Wrede (1850–1927), metsähallituksen ylijohtaja, Carl Gustaf Fabian Wreden poika
- Carl Henrik Wrede (1890–1924), kuvanveistäjä, Carl Ernst Wreden poika
- Otto Wrede (1851–1936), senaattori, Carl Gustaf Fabian Wreden poika
- Gustaf Wrede af Elimä (1853−1939), metsänhoitaja, suojeluskuntamies ("Parkanon paroni"), Carl Gustaf Fabian Wreden poika
- Alexander August Peter Wrede (1820–1897), kenraalimajuri, Gustaf Wreden af Elimän poika
- Henrik Knut Wrede (1854–1929), agronomi, turvakodin johtaja ja muistelmakirjailija, Carl Gustaf Fabian Wreden poika
- Mathilda Wrede (1864–1928), sosiaalityön kehittäjä, Carl Gustaf Fabian Wreden tytär
- Gustaf Wrede af Elimä (1775–1830), vapaaherra, everstiluutnantti ja Varkauden ruukin perustaja, Rabbe Gottlieb Wreden poika
- Henrik August Wrede (1821–1883), kihlakunnantuomari ja valtiopäivämies, Fabian Gottlieb Wreden poika
- Rabbe Axel Wrede (1851–1938), senaattori, kansanedustaja, Åbo Akademin kansleri, Henrik August Wreden poika
- Rabbe Fabian Wrede (1882–1957), tuomari, Helsingin kunnallispormestari, Rabbe Axel Wreden poika
- Karl August Wrede (1859–1943), arkkitehti, Henrik August Wreden poika
- Rabbe Axel Wrede (1851–1938), senaattori, kansanedustaja, Åbo Akademin kansleri, Henrik August Wreden poika
Saksasta Suomeen vuonna 1919 muuttaneen myöhemmän teollisuusneuvos Kurt Wreden (1893–1974) ei varmuudella tiedetä olevan sukua Suomen Wredeille.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Friherrliga ätten Nr. 44: Wrede af Elimä Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 8.8.2012.
- ↑ a b c d e f Veli-Matti Autio: Wrede (1200–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Veli-Matti Syrjö: Wrede, Henrik (K 1605) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Wrede af Elimä. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.