Sukkajärvi
Sukkajärvi[1] (ven. Су́ккозеро, Sukkozero; karjalaksi Šukkajärvi[2]) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä. Se sijaitsee samannimisen järven itäpuolella 104 kilometriä maanteitse ja 81 kilometriä rautateitse Mujejärvestä etelään.[3] Taajamassa on 1 400 ja kunnassa 2 000 asukasta (vuonna 2012).[4]
| Sukkajärvi Суккозеро, Sukkozero Šukkajärvi |
|
|---|---|
 Seitakivi Sukkajärven läheisellä Vuottovaaran suojelualueella. |
|
 vaakuna |
|
  Sukkajärvi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjän federaatio |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Mujejärven piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 213,2 km² |
| Väkiluku (2012) | 2 000 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
.svg)
Maantiede ja asutus muokkaa
Kunnan pinta-ala on 213,2 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu lännessä Mujejärven piirin Lentieran, pohjoisessa Pieningän, idässä Karhumäen piirin Paateneen ja etelässä Suojärven piirin Porajärven kuntiin[5]. Pinta-alasta valtaosa on metsää[6].
Seudun joista huomattavin on Suunujoki. Järvistä suurimmat ovat Himolanjärvi, Sukkajärvi ja Roikonjärvi.[7] Kaksikymmentä kilometriä Sukkajärvestä kaakkoon sijaitsee Maanselkään kuuluvan Länsi-Karjalan ylängön korkein kohta Vuottovaara (Vottovaara)[3]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat rautamalmi, graniitti, kvartsiitti, gneissigraniitti, diabaasi, hiekka, sora ja turve[8].
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluvat Himolan ja Tumpajoen taajamat sekä Suunin asema, jolla ei ole vakinaista asutusta[4]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan asukkaista 66 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 16 % valkovenäläisiä, 5 % karjalaisia, 4 % ukrainalaisia ja 1 % suomalaisia[9].
Historia muokkaa
Paikkakunta on saanut alkunsa vuonna 1953 avatusta metsätyömaasta, josta vuonna 1956 tuli metsäteollisuuspiiri. Taajama on perustettu vuonna 1957.[3]
Vuosina 1962–1991 Sukkajärvellä oli kaupunkimaisen taajaman status, minkä jälkeen se aleni maaseututaajamaksi. Nykyinen Sukkajärven maalaiskunta syntyi vuoden 2006 kunnallishallintouudistuksessa, jolloin aiemmin erilliset Sukkajärven, Himolan ja Tumpajoen kylähallintoalueet yhdistettiin yhdeksi kunnaksi.
Liikenne, talous ja palvelut muokkaa
Sukkajärven kautta kulkee Mujejärven, Voloman, Pieningän, Himolan ja Porajärven välinen soratie, josta haarautuu tie Lentieraan. Sukkajärven etelälaidalla on huoltoasema.[10]
Taajaman ohi kulkee myös Suojärven ja Jyskyjärven välinen rautatie, josta Brusnitšnojessa lähtee rata Lentieraan. Radoilla on Sukkajärven, Rukolammen (ven. Rugolambi), Brusnitšnajan, Suunin, Himolan (Gimolskaja) ja Kankaan (Kangas) asemat. Sukkajärven asemalta on matkustajajunayhteydet Petroskoihin, Kostamukseen, Pietariin ja Lentieraan.[11]
Kunnassa toimii puunjalostus- ja rakennustarviketeollisuutta, veturivarikko ja metsänhoitoalueen konttori. Kaivannaisista hyödynnetään graniittia, kvartsiittia, gneissigraniittia sekä hiekkaa ja soraa.[12]
Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, koulu, kulttuuritalo, kirjasto, pieni poliklinikka, paikallissairaala, posti, pankki ja joukko kauppoja[13].
Nähtävyydet ja matkailu muokkaa
Kunnan alueella sijaitsevia kulttuuriperintökohteita ovat Himolan ja Sukkajärven kivikautiset asuinpaikat, Vuottovaaraan ja Pizanets-järven muinaiset palvontapaikat, autioksi jääneen Himolan kylän asuintalot ja talousrakennukset sekä toisen maailmansodan sotilashaudat[14]. Sukkajärven asemalla on hotelli ja Himolanjärven rannalla lomakylä[15].
Lähteet muokkaa
- Generalnyi plan Sukkozerskogo selskogo poselenija Mujezerskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme muezersky.ru. Viitattu 11.2.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 227. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.1.2013).
- ↑ Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, s. 9. Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2015).
- ↑ a b c Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 148. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.
- ↑ a b c Generalnyi plan, s. 3.
- ↑ Generalnyi plan, s. 7.
- ↑ Generalnyi plan, s. 44.
- ↑ Generalnyi plan, s. 11.
- ↑ Generalnyi plan, s. 12–13.
- ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 18.
- ↑ Generalnyi plan, s. 19.
- ↑ Generalnyi plan, s. 19, 21, 27.
- ↑ Generalnyi plan, s. 20–22.
- ↑ Generalnyi plan, s. 17.
- ↑ Generalnyi plan, s. 22.
Aiheesta muualla muokkaa
- Sukkajärven kunta Mujejärven piirin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)