Avaa päävalikko

Himola[1] (ven. Гимолы, Gimoly; karjalaksi Himol’a[2]) on taajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Sukkajärven kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Himolanjärven kaakkoispuolella 28 kilometriä Sukkajärvestä etelään[3]. Taajamassa on 309 asukasta (vuonna 2012)[4].

Himola
Гимолы, Gimoly
Himol’a

Himola

Koordinaatit: 62°56′0″N, 32°31′30″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Mujejärven piiri
Kunta Sukkajärvi
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
Väkiluku (2012) 309











HistoriaMuokkaa

Selkin pogostaan kuulunut Himolan kylä mainitaan Lapin pogostojen tarkastuskirjassa vuonna 1597, jolloin siellä oli 25 taloa[5]. Myöhemmin se kuului Aunuksen läänin Poventsan kihlakunnan Porajärven volostiin eli kuntaan, joka oli suomalaisten miehittämä vuosina 1919–1921 ennen Tarton rauhan toteuttamista[6]. Porajärven Klyyssinvaaran kyläkunnan Himolan kylässä oli vuonna 1905 koulu, 30 taloa ja 158 asukasta[7].

Porajärven kunnan lakkauttamisen jälkeen Himolasta tuli osa Klyyssinvaaran kyläneuvostoa. Vuonna 1926 kylässä oli 184 asukasta, joista 177 oli karjalaisia ja seitsemän suomalaisia.[8] Jatkosodassa vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä.

Nykyinen taajama on perustettu metsätyöläisten asutukseksi rautatien rakentamisen yhteydessä vuonna 1954. Parhaimmillaan siellä asui lähes 3 500 henkeä vuonna 1966, mutta vuonna 1991 enää 650.[9] Vuonna 1956 perustettu Himolan kyläneuvosto (myöhemmin kylähallinto) liitettiin Sukkajärven kuntaan vuonna 2006[10]. Taajaman kuihtuminen alkoi jo vuonna 1973, jolloin Himolan metsäteollisuuspiiri muutettiin Sukkajärven metsäteollisuuspiirin työmaaksi[9].

NykypäiväMuokkaa

Taajaman kautta kulkee Porajärven ja Mujejärven välinen soratie sekä Suojärven ja Jyskyjärven välinen rautatie. Rautatieaseman venäjänkielinen nimi on Gimolskaja.[11]

Himolan lähellä on graniitti-, hiekka- ja soralouhoksia. Taajamassa toimii sepelintuotantolaitos.[12] Palveluihin kuuluu posti[13].

Nähtävyydet ja matkailuMuokkaa

Autioksi jäänen Himolan kylän lähettyvillä on kivikautisia asuinpaikkoja. Himolanjärven rannalla sijaitsevan kylän rakennusmuistomerkkeihin kuuluu joukko 1800–1900-lukujen vaihteen asuin- ja talousrakennuksia.[14] Myös muut alueen kylät Klyyssinvaara, Kuutamalahti, Roikonniemi ja Uskali ovat nykyään autioina[15].

Himolan taajamassa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikka[14]. Sen lounaispuolella Himolanjärven rannalla sijaitsee lomakylä[13]. Lomakyliä suunnitellaan myös Himolanjärven Dengasaarelle, entisen Himolan kylän tienoille sekä Roikonniemelle[16]. Seudun huomattavin nähtävyys on Himolan koillispuolella sijaitseva Länsi-Karjalan ylängön korkein kohta Vuottovaara (ven. Vottovaara) muinaisine seitoineen.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 59. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.3.2013).
  2. Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, s. 7. Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.6.2015).
  3. Generalnyi plan, s. 8.
  4. Generalnyi plan, s. 3.
  5. Tšernjakova, Irina: Karelija na perelome epoh: otšerki sotsialnoi i agrarnoi istorii XVII veka, s. 266. Petrozavodsk: Izdatelstvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta, 1998. ISBN 5-230-09044-8.
  6. Karjalan kirja, s. 827–828. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström, 1932.
  7. Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 278–279. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  8. Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 55. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
  9. a b Mujezerski munitsipalnyi raion: Istorija naseljonnyh punktov: Gimoly muezersky.ru. Viitattu 16.3.2013. (venäjäksi)
  10. Kalendar znamenatelnyh i pamjatnih dat Mujezerskogo raiona: 2011 god muezersky.ru. Viitattu 16.3.2013. (venäjäksi)
  11. Generalnyi plan, s. 18–19.
  12. Generalnyi plan, s. 12, 27.
  13. a b Generalnyi plan, s. 22.
  14. a b Generalnyi plan, s. 17.
  15. Atlas Karelija: tsentralnaja tšast, s. 96, 111. Moskva: Ultra Ekstent, 2004. ISBN 5-98522-005-2.
  16. Generalnyi plan, s. 50.