Avaa päävalikko
Hakusana ”Selki” ohjaa tänne. Selki on myös kylä Vihdissä.

Selgi eli Selki eli Sellinkylä[1] (ven. Се́льги, Selgi; karjalaksi Selgi, Sel’l’inkylä[2]) on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Sellinjärven rannalla 24 kilometriä Paatenesta lounaaseen. Kylässä on 130 asukasta (vuonna 2012)[3].

Selgi, Selki, Sellinkylä
Сельги, Selgi
Братская могила в дер.Сельги.JPG

Selgi, Selki, Sellinkylä

Koordinaatit: 63°8′57″N, 33°10′47″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Karhumäen piiri
Kunta Paatene
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2012) 130











Novgorodin Lappiin kuulunut Sellin pogosta mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvun lopulla. Sen vanhimpia kyliä olivat Himola, Jänkäjärvi, Kuutamalahti, Lupasalmi, Porajärvi, Roikonniemi, Soutujärvi, Tšiassalmi (ven. Tšijasalma) ja Uskali. Pogostan taloluku pysyi lähes muuttumattomana, reilun kahdensadan suuruisena, aina 1700-luvulle saakka.[4] Sen keskuksen muodosti Sellin kyläryhmä, jonka osia olivat Pogosta (ven. Seletski Pogost), Pohjoispää (Severnyi Konets), Suvipää (Južnyi Konets), Ranta (Bereg), Präkkilä (Prjakkila) sekä myöhemmin syntynyt Tuhkavaara.[5]

1900-luvun alussa Sellin kyläryhmä muodosti Poventsan kihlakunnan Paatenen volostiin kuuluneen kyläkunnan. Vuonna 1905 siinä oli yhteensä 125 taloa, 846 asukasta ja kaksi koulua.[6] Neuvostoaikana perustettiin aluksi Seesjärven piiriin kuulunut Sellin kyläneuvosto. Vuonna 1933 kyläneuvostossa oli 958 asukasta, joista 922 oli karjalaisia, 26 venäläisiä, 6 suomalaisia ja 4 muiden kansallisuuksien edustajia.[7]

Kylällä on historiallisen astutuksen status. Sen nähtävyyksiin kuuluu joukko vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä Venäjän sisällissodassa ja toisessa maailmansodassa kaatuneiden puna-armeijalaisten ja partisaanien hautapaikka. Sellinjärven rannoilta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja.[8]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 210. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.5.2015).
  2. Derevnja Jukkoguba, s. 425.
  3. Generalnyi plan, s. 4.
  4. Tšernjakova, Irina: Karelija na perelome epoh: otšerki sotsialnoi i agrarnoi istorii XVII veka, s. 258–259, 266. Petrozavodsk: Izdatelstvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta, 1998. ISBN 5-230-09044-8.
  5. Derevnja Jukkoguba, s. 75–77.
  6. Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 268–269. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  7. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 29. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  8. Generalnyi plan, s. 14–15.