Ranskan kuningaskunta

Ranskan kuningaskunta; Royaume de France
987–1792; 1814–1815; 1815–1848
lippu	vaakuna
	; Ranskan kuningaskunta vuonna 1789.
Valtiomuoto	feodaalimonarkia (keskiaika); absoluuttinen monarkia (varhaismoderni); perustuslaillinen monarkia (1791–1792)
Kuningas	Hugo Capet (987–996); Filip II (1180–1223); Kaarle V (1364–1380); Kaarle VII (1422–1461); Ludwig XI (1461–1483); Henrik IV (1589–1610); Ludvig XIV (1643–1715); Ludvig XVI (1774–1792); Ludvig XVIII (1814–1824); Kaarle X (1824–1830); Ludvig Filip I (1830–1848);
Pääministeri	François Guizot (1847–1848)
Pääkaupunki	Pariisi (987–1682, 1789–1792, 1814–1848); Versailles (1682–1789)
Uskonnot	roomalaiskatolilaisuus
Viralliset kielet	latina, ranska
Tunnuslause	Montjoie Saint Denis!
Kansallislaulu	”La Parisienne”
Edeltäjät	Länsi-Frankia; Ranskan ensimmäinen keisarikunta
Seuraajat	Ranskan ensimmäinen tasavalta; Ranskan toinen tasavalta
	Infobox OK

Tämä artikkeli kertoo vuosina 987–1792 olemassa olleesta kuningaskunnasta. Napoleoninjälkeisestä kuningaskunnasta katso Bourbon-restauraatio. Vuoden 1830 heinäkuun vallankumouksen jälkeen perustetusta kuningaskunnasta katso Heinäkuun monarkia.

Ranskan kuningaskunta (ransk. Royaume de France) oli keskiaikainen ja varhaismoderninen monarkia Länsi-Euroopassa, ja nykyaikaisen Ranskan tasavallan edeltäjä. Se oli Euroopan yksi vaikuttavimmista valtioista; kuningaskunta oli suurvalta myöhäiskeskiajalta ja satavuotisesta sodasta lähtien. Se oli myös varhainen siirtomaavalta, omistaen alusmaita ympäri maailmaa. Liljakoristeinen lippu oli Ranskan kuninkaan tunnusmerkki^[1].

Historia muokkaa

Ranskan ensimmäisten kuninkaiden asema vastasi kruunattua ruhtinasta.^[2] Vuonna 1180 valtaistuimelle noussut Filip II Augustus oli ensimmäinen kapetingien sukuun kuulunut frankkien kuningas, joka otti käyttöön arvonimen Ranskan kuningas (latinaksi rex Franciae). Hän laajensi valtakaudellaan Ranskan kuningaskunnan Pariisin ympärillä sijainnutta aluetta kolminkertaiseksi alkuperäisestä.^[1]^[3] Keskiajalla kuningaskunta oli jaettu kuninkaan vasallien hallitsemiin herttuakuntiin. Niistä suurin osa palautui kuningaskunnan haltuun 1400-luvun lopulla. Vuonna 1483 herttuakunnista oli jäljellä vain Bretagne.^[4]

Henrik IV, joka nousi valtaistuimelle vuonna 1589, uudisti kuninkaanvallan Ranskassa. Hän halusi tehdä kuninkaan riippumattomaksi kirkosta, säädyistä ja parlamentista.^[5] Vuodet 1643–1792 olivat Itsevaltiuden aikaa.

Vuoden 1814 peruskirja (ransk. Charte Constitutionnelle) oli asiakirja, joka toimi Ranskan perustuslakina vuosina 1814–1830 ja muutettuna vuosina 1830–1848. Se teki Ranskasta perustuslaillisen monarkian ja takasi monien Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen säädettyjen kansalaisvapauksien jatkumisen myös Bourbon-restauraation aikana.

Aiheesta muualla muokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranskan kuningaskunta Wikimedia Commonsissa

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Kingdom of France

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Lähteet muokkaa

↑ ^a ^b Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 8. Ristiretket, s. 183-184, 343. WSOY, 1981. ISBN 951-0-09736-5.
↑ France - Monarchy, Revolution, Republic britannica.com.
↑ History of France - France, 1180 to c. 1490 britannica.com.
↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 9. Hansa-aika, s. 428. WSOY, 1981. ISBN 951-0-09737-3.
↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 13. Uskonsodat, s. 77. WSOY. ISBN 951-0-09741-1.

[:0-1] Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 8. Ristiretket, s. 183-184, 343. WSOY, 1981. ISBN 951-0-09736-5.

[2] France - Monarchy, Revolution, Republic britannica.com.

[3] History of France - France, 1180 to c. 1490 britannica.com.

[4] Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 9. Hansa-aika, s. 428. WSOY, 1981. ISBN 951-0-09737-3.

[5] Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 13. Uskonsodat, s. 77. WSOY. ISBN 951-0-09741-1.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]