Päijänteen kansallispuisto
Päijänteen kansallispuisto on Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueella sijaitseva kansallispuisto. Puiston pinta-ala on 14 neliökilometriä ja se on perustettu vuonna 1993.
Päijänteen kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Lähin kaupunki | |
| Pinta-ala |
14 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
1993 |
| Kävijämäärä |
24 900[1] (2022) |
| Hallinto |
Päijänteen kansallispuisto sijaitsee Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen eteläosassa. Siihen kuuluu noin 50 rakentamatonta saarta ja luontoa sekä osia asutuista saarista. Osa saarista on hiekkarantaisia harjusaaria, osa kallio- ja moreenisaaria. Matkailullisesti merkittävimmät kohteet ovat suurin saari Kelvenne sekä Pulkkilanharju. Koska kansallispuisto sijaitsee pääosin saarilla, ei suurimpaan osaan puistosta pääse kuin vesiteitse. Kelvenne on monine laguuneineen suosittu veneilykohde.
Haapasaaressa on Etelä-Päijänteen viimeisen kalastajatilan rakennus. Sen on vuokrannut Tallukka.[2] Aluetta ovat kunnostaneet myös WWF:n vapaaehtoiset ja Lahden venekerho, joka on sen nykyinen vuokralainen.[3]
Päijätsalon näkötorni on kunnostuksen alaisena 2019.[4]
Maantiede muokkaa
Geologia muokkaa
Kansallispuiston maisema jakaantuu geologisesti kahtia. Puiston kallio- ja moreenisaaret ovat yli kaksi miljardia vuotta vanhoja vuorten jäänteitä. Pitkittäisharjujaksoihin lukeutuvat Pulkkilanharju ja Kelvenne saivat alkunsa jään vetäytyessä jäätikkövirtojen kasaamasta sorasta.[5]
Kelventeeltä löytyy suppia, jotka ovat muodostuneet jääkauden aikoihin. Niistä osa on yhdistynyt ja muodostanut suojaisia, laagunin kaltaisia lahtia. Yhdestä supista on muodostunut lampi.[5]
Saaret muokkaa
Puiston suurimmat kalliosaaret ovat Iso Lammassaari ja Haukkasalo. Haukkasalon länsipäässä sijaitseva yli 30 metriä korkea jyrkänne on puiston jylhin kallioseinä. Saaren kallioseinästä löytyy kalliomaalaus.[5]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 11.12.2023.
- ↑ Etelä-Suomen Sanomat 12.1.2008: Haapasaaren kalastajatila Tallukan käytössä[vanhentunut linkki] (pdf)
- ↑ World Wildlife Fund 12.6.2007: WWF:n vapaaehtoiset kunnostavat vanhan kalastajatilan ympäristöä Haapasaaressa Päijänteen kansallispuistossa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Padasjoen Sanomat 29.05.2019: [1] (html)
- ↑ a b c Tea Karvinen: Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet. Docendo Oy, 2022. ISBN 978-952-291-372-2.
Aiheesta muualla muokkaa
- Luontoon.fi – Päijänteen kansallispuisto
- Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Päijänteen kansallispuistosta
- Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus, 2017 (julkaisut.metsa.fi)
- Kansallispuisto on amatööriradion luontolähetyskohde OHFF-0017, Päijätneen kansallispuisto (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kylät ja kyläkokonaisuudet* |
Anianpelto | Asikkalan kirkonkylä | Hillilä | Iso-Äiniö | Joenniemi | Kalkkinen | Keltaniemi |Kopsuo | Kurhila | Mustjärvi* | Myllykselä | Paakkola | Pulkkila | Pätiälä | Reivilä | Riihilahti | Salo | Salonsaari* | Särkijärvi | Urajärvi | Vehkoo | Vesivehmaa | Viitaila | Vähimaa | Vähä-Pulkkila' | Vähä-Äiniö | Vääksy* |
|---|---|
| Järvet | |
| Luonnonsuojelualueet |
Asikkalan letot | Aurinkovuori | Evon alue | Kinissaari | Kutajärven alue | Mukkulammi | Päijänteen alue | Päijänteen kansallispuisto | Pitkäkallion metsä | Riihikallio-Pilkanmäki | Romioja | Tupsuvuori | Urajärvi | Valtionkärki | Vanhan kartanon idänverijuurialue | Vähä-Pulkkila | Vähäpää |
| Rakennukset ja rakennelmat |
Asikkalan kirjasto | Asikkalan kirkko | Jenkkapirtti | Kalkkisten kanava | Lahti-Vesivehmaan lentokenttä | Päijät-Hämeen ilmailumuseo | Päijännetunneli | Vääksyn kanava |
| Kylät |
Joutsjärvi | Karilanmaa | Kinnarila (Skinnarila) | Koivisto | Käenmäki | Kirkonkylä | Liikola | Nikkaroinen | Nuoramoinen | Onkiniemi | Otamo | Palvala | Rapala | Raivioskorpi | Saarenkylä | Soiniemi | Suurikylä | Särkilahti | Taipale | Toivola | Valittula | Vintturi | Virtaa | Voipala |
|---|---|
| Järvet | |
| Luonnonsuojelualueet | |
| Muuta Sysmään liittyvää |