Guy Drut
Guy Drut (s. 6. joulukuuta 1950 Oignies, Ranska) on ranskalainen 110 metrin aitajuoksun olympiavoittaja ja poliitikko.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Guy Drut | |||
Maa:  Ranska
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Montreal 1976 | 110 m aidat | |
 Hopeaa |
München 1972 | 110 m aidat | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Rooma 1974 | 110 m aidat | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Grenoble 1972 | 50 m aidat | |
 Pronssia |
Wien 1970 | 60 m aidat | |
| Pronssia |
Grenoble 1981 | 50 m aidat | |
Guy Drut osallistui EM-kilpailuihin Ateenassa 1969 vasta 18-vuotiaana sijoittuen neljänneksi[1] ennätyksellään 13,7.[2] Kaksi vuotta myöhemmin Helsingin EM-kisoissa Drut kaatui alkuerässään.[2]
Münchenin olympialaisissa Drut hävisi maailmanennätyksen juosseelle Rodney Milburnille saaden hopeamitalin. EM-Roomassa 1974 Drut voitti finaalin ylivoimaisesti ajalla 13,40.[1] Seuraavana vuonna hän ensin sivusi Milburnin käsiajanotolla tehtyä maailmanennätystä 13,1 ja otti sen sitten omiin nimiinsä tuloksella 13,0.[2] Sähköajanotolla hän juoksi Euroopan ennätyksen 13,28.[2]
Montrealin olympialaisissa Drut voitti finaalissa niukasti Kuuban Alejandro Casañasin ja kahdeksan vuoden takaisen olympiavoittajan Willie Davenportin ajalla 13,30. Kolmikolla oli erikoinen arpaonni, sillä kaikki mitalistit juoksivat sekä samassa alkuerässä että välierässä.[3] Olympialaisten jälkeen Drut ilmoitti ottaneensa vastaan rahapalkintoja, jolloin IAAF julisti hänet kilpailukieltoon ammattilaisena. Myöhemmin Drut sai amatöörioikeutensa takaisin ja juoksi alle 14 sekunnin tuloksen vuonna 1980.[2]
Urallaan Drut voitti myös kerran Euroopan hallimestaruuden 50 metrin aidoissa ja sijoittui radoille paluunsa jälkeen 1981 kolmanneksi.[2]
Drut kilpaili pari kertaa myös kymmenottelussa, jossa hän olisi halutessaan ollut maailman parhaita. 19-vuotiaana hän teki tuloksen 7565 pistettä ja kuusi vuotta myöhemmin 7514, vaikka jätti 1 500 metriä juoksematta.[2]
Urheilu-uransa jälkeen Drut siirtyi politiikkaan ja toimi vuosina 1995–1997 Alain Juppén hallituksen nuoriso- ja urheiluministerinä.
Vuonna 2005 Drut tuomittiin 15 kuukauden ehdolliseen vankeuteen hänen hyväksyttyään nimellisen työpaikan poliittisena suojattina. Tämän seurauksena hänet suljettiin väliaikaisesti pois KOK:n toiminnasta. Seuraavana vuonna presidentti Jacques Chirac armahti Drutin ristiriitaisuuksia aiheuttaneella päätöksellä.
Parhaat tulokset[2] muokkaa
- 100 m 10,5
- 110 m aidat 13,28 (käsiajanotolla 13,0)
- Korkeushyppy 201
- Seiväshyppy 520
- Pituushyppy 756
- Keihäänheitto 62,80
- Kymmenottelu 7565
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Siukonen, Markku; Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
- ↑ a b c d e f g h Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
- ↑ Hannus, Matti; Shearman, Mark: Montreal olympiakirja. Offsetpaino Sivakka, 1976. ISBN 951-99090-6-0.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guy Drut Wikimedia Commonsissa
|
1896: Thomas Curtis | 1900: Alvin Kraenzlein | 1904: Frederick Schule | 1908: Forrest Smithson | 1912: Frederick Kelly | 1920: Earl Thomson | 1924: Daniel Kinsey | 1928: Sid Atkinson | 1932: George Saling | 1936: Forrest Towns | 1948: William Porter | 1952: Harrison Dillard | 1956: Lee Calhoun | 1960: Lee Calhoun | 1964: Hayes Jones | 1968: Willie Davenport | 1972: Rod Milburn | 1976: Guy Drut | 1980: Thomas Munkelt | 1984: Roger Kingdom | 1988: Roger Kingdom | 1992: Mark McKoy | 1996: Allen Johnson | 2000: Anier García | 2004: Liu Xiang | 2008: Dayron Robles | 2012: Aries Merritt | 2016: Omar McLeod | 2020: Hansle Parchment |
|
1951: Jean-François Brisson 1955: Philippe Candau1959:  Georgios Marsellos1963: Michel Chardel |
1967:  Giovanni Cornacchia1971: Guy Drut1975:  Borisav Pisic1979: Borisav Pisic |
1983:  Javier Moracho1987: Pascal Boussemart1991: Dan Philibert1993: Dan Philibert |
1997: Vincent Clarico 2001: Vincent Clarico2005: Felipe Vivancos2009: Jackson Quinonez |
2013:  Konstadínos Douvalídis |