Amisin kieli
Amis (omakielinen nimi: pangcah[1]) on Kiinan tasavallassa, eli Taiwanissa, puhuttava austronesialainen kieli, joka kuuluu paiwanilaisten kielten alaryhmään.[2] Sitä puhuu samanniminen kansa, joka on perinteisesti asunut Taiwanin itäosissa, nykyisen Hualienin piirikunnan alueella. Amis jaetaan neljään päämurteeseen: pohjoinen-, keski-, eteläamis sekä tavalong-vataan. Kielen lähin sukulaiskieli on sakizaya, josta käytetään joskus nimitystä "pohjoisamis".[3][4] Sakizayan ja amisin välinen raja on häilyvä, sillä kielten puhujat ovat asuneet tiiviisti samoilla alueilla 1800-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2007 Taiwanin valtio kuitenkin katsoi, että sakizayan puhujat ovat oma alkuperäiskansansa.[5]
| Amis | |
|---|---|
 Amisin puhuma-alue violetilla |
|
| Oma nimi | pangcah |
| Tiedot | |
| Alue |
 Taiwan |
| Virallinen kieli |
Taiwan (kansalliskieli) |
| Puhujia | 108 200 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä |
formosalaiset kielet paiwanilaiset kielet |
| ISO 639-3 | ami |
Kielen nimi mandariinikiinaksi on 阿美語 (āmĕiyŭ).[1]
Amisia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan amisiksi vuonna 1997.[7]
Puhujamäärä ja asema muokkaa
Amisit ovat Taiwanin suurin yksittäinen aboriginaaliryhmä (noin 37 % koko aboriginaaliväestöstä).[8] Vuonna 2015 kielen puhujamääräksi arvioitiin 108 200 henkilöä.[9] Kielen katsotaan olevan suuresta puhujamäärästä huolimatta uhanalainen.[3] Erityisesti nuorien puhujien määrä on ollut laskussa.[10] Puhujamäärän laskuun on vaikuttanut muutto alikehittyneeltä maaseudulta suuriin kaupunkeihin, joissa äidinkieltä ei juurikaan käytetä. Kouluissa opitaan ja käytetään kiinaa ja englantia, mutta myös jonkin verran amisia.[11] Kouluissa opetetaan amisia etenkin pienille lapsille kielikylvyn muodossa. Kielen opiskelun yhteydessä opetetaan myös amisien kulttuuria.[12]
Taiwanin hallitus sääti vuonna 2017 lain, jonka nojalla kaikki maassa puhuttavat alkuperäiskansojen äidinkielet ovat automaattisesti kansalliskieliä. Lain nojalla valtio myöntää tukea alkuperäiskielten edistämiseen: jokaisessa kaupungissa, jossa asuu vähintään 1500 alkuperäiskielen puhujaa, tulee olla täysipäiväinen palkattu henkilö, joka koordinoi kielen edistämistä. Lisäksi alkuperäiskieliä tulee käyttää virastoissa, kouluissa ja valtionyrityksissä, sellaisilla alueilla, joissa alkuperäiskieliä puhutaan.[13] Ensimmäinen alkuperäiskielillä julkaistu asiakirja Taiwanissa oli amisinkielinen aloite, jolla haluttiin aloittaa kielen elvytystoimet Hualienin piirikunnassa.[14]
Vuonna 2015 julkaistiin ensimmäinen mobiilisanakirja, joka perustui vanhoihin nahkakantisiin sanakirjoihin. Vapaaehtoisten voimin toteutetun projektin tarkoituksena oli auttaa amisien oman kielen säilymistä ennemmin kuin toimia oppimateriaalina ihan vain kielistä kiinnostuneille. Projektissa oli mukana niin amiseihin kuin muihinkin ryhmiin kuuluvia.[15]
Fonologia muokkaa
Konsonantit muokkaa
| Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Faryngaali | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | t | k | ʡ | ʔ | ||
| Affrikaatta | ts | ||||||
| Frikatiivi | v | s | (ɣ) | ʜ | |||
| Nasaali | m | n | ŋ | ||||
| Tremulantti | r | ||||||
| Lateraali- | ɮ | ||||||
| Lateraali- | ɺ | ||||||
| Approksimantti | w | j |
Lähde:[16]
Vokaalit muokkaa
| Etinen | Takainen | |
|---|---|---|
| Suppea | i | u |
| Avoin | a | |
Lähde:[16]
Sanasto ja kielioppi muokkaa
Lukusanat 1–10 amisiksi (eteläinen murre):[17]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| cecay | tosa | tolo | sepat | lima | enem | pito | falo | siwa | polo' |
Morfologialtaan amis on melko monimutkainen ja siinä käytetään monia affikseja ilmaisemaan kieliopillisia rakenteita. Sanajärjestys on melko vapaa, mutta predikaatti sijoittuu yleensä argumenttiensa edelle.[18] Substantiivi taipuu kolmessa sijassa: nominatiivi, genetiivi ja datiivi. Lisäksi substantiiveille on omat partikkelinsa sen perusteella, kuvaavatko ne yksittäistä henkilöä, montaa henkilöä vai jotain muuta.[19]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Amis alphabet, prounciation and language omniglot.com. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ Amis Ethnologue. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Glottolog 4.4 - Amis glottolog.org. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ Did you know Sakizaya is endangered? Endangered Languages. Viitattu 10.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Shih-hui Lin: Sakizaya or Amis? ? a hidden ethnic group in Taiwan?. Asian Culture and History, 1.1.2010, nro 2, s. p116. doi:10.5539/ach.v2n1p116. ISSN 1916-9655. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Amis written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ Ami in Taiwan joshuaproject.net. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Amis remains Taiwan's biggest aboriginal tribe at 37.1% of total Focus Taiwan. Viitattu 9.11.2021. (kiinaksi)
- ↑ UNESCO Atlas of the World's Languages in danger www.unesco.org. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ amis du Nord / North-Amis lacito.vjf.cnrs.fr. Arkistoitu 6.8.2021. Viitattu 10.11.2021.
- ↑ The Lost Language of the Amis People 28.5.2013. Flora L. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ Immersion in Amis 2021. Taiwan Panorama. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Indigenous Languages Development Act 1.1.2017. Ministry of Justice. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
- ↑ First government document written in indigenous language Taiwan News. 18.7.2017. Viitattu 10.11.2021.
- ↑ Saving the Amis language one megabyte at a time Taipei Times. 28.9.2015. Viitattu 10.11.2021.
- ↑ a b Maddieson, Ian & Wright, Richard: The vowels and consonants of Amis — a preliminary phonetic report (pdf) UCLA Working Papers in Phonetics. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ FORMOSAN LANGUAGES 19.12.2020. ILoveLanguages!. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Imanishi, Kazuhiro: Describing the morphology of Amis (pdf) University of Tokyo. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ Languages of Taiwan — Amis (Pangcah) The Language Closet. 14.11.2020. Viitattu 10.11.2021. (englanniksi)