Lentorykmentti 3

Lentorykmentti 3 (LeR 3) oli Suomen ilmavoimien joukko-osasto vuosina 1940-1952.

Perustaminen

Lentorykmentti 3 perustettiin 27. maaliskuuta 1940 lentolaivueista LLv 30, LLv 32 ja LLv 34. Lentolaivue 30:n oli määrä saada kalustokseen Ranskasta tilatut C.R. 714 -hävittäjät, mutta ostohankkeen peruunnuttua laivueen käyttöön annettiin Hawker Hurricane- ja Gloster Gauntlet -koneet. Lentolaivue 22:sta uudelleennimetty LLv 32 säilytti aluksi uudet Brewster F2A-hävittäjänsä, mutta ne vaihdettiin pian LLv 24:n Fokker D.XXI-koneisiin. LLv 34:n kalustona oli aluksi vain vanhoja harjoitushävittäjiä tarkoituksena varustaa se myöhemmin Fokker-koneilla. Rykmentin ensimmäisenä komentajana toimi everstiluutnantti Einar Nuotio.

LeR 3 jatkosodassa

LLv 34:n Bf 109

LLv 24:n Brewster

Jatkosodan alkaessa rykmentin ensimmäinen tehtävä oli joukkojen liikekannallepanon suojaus. LLv 30 oli hajautettuna Lounais-Suomen kentille kalustonaan Hurricanet ja Fokkerit. LLv 32 toimi Helsingin suunnalla Hyvinkäältä käsin aluksi Fokkereilla, jotka vaihdettiin pian Curtiss Hawk -koneisiin. LLv 34 lakkautettiin liikekannallepanon yhteydessä.

Karjalan kannaksen hyökkäysvaiheen alkaessa elokuussa LLv 32 siirrettiin Lappeenrantaan tehtävänään Kannaksen joukkojen suojaus. LLv 30:n vastuulle jäi koko Etelä-Suomen torjunta. Syyskuussa lentolaivueet LLv 14 ja LLv 26 liitettiin rykmenttiin. LLv 14:n tehtävänä oli tiedustelu Kannaksella Lappeenrannasta käsin. LLv 26 siirtyi Fiat G.50-koneineen Sakkolaan suojaamaan itäistä Kannasta LLv 32:n huolehtiessa länsiosasta Suulajärveltä käsin.

Marras-joulukuussa LLv 32 osallistui Hangon taisteluihin yhdellä lentueella. Maaliskuussa 1942 rykmentti tuki Suursaaren valtausta LLv 32:n ja LLv 30:n voimin.

Toukokuussa 1942 ilmavoimien uudelleenjärjestelyssä Lentorykmentti 3:een jäivät LeLv 26 ja LeLv 30. Lentolaivue 26 sai tehtäväkseen itäisen Kannaksen lisäksi suojata myös Helsinkiä yhdellä lentueella kerrallaan. LLv 30:n toiminta-alueeksi annettiin läntinen Kannas. Elokuussa LeLv 24 Brewstereineen liitettiin rykmenttiin. Laivue vapautti LeLv 30:n läntisen Kannaksen suojauksesta, ja marraskuussa LeLv 30 liitettiin Lentorykmentti 5:een.

Tammikuussa 1943 Lentolaivue 34 perustettiin uudelleen ottamaan vastaan Saksasta Messerschmitt Bf 109 -koneet. Mersut saapuivat maaliskuussa, jolloin laivueen vastuulle annettiin Helsingin, Kouvolan ja Kotkan torjuntalennot Malmilta ja Utista käsin. Toukokuussa rykmentin komentajaksi vaihtui everstiluutnantti Gustaf Magnusson. Elokuussa LeLv 34 siirtyi uudelle Kymin kentälle.

Helmikuussa 1944 laivueet nimettiin tehtäviensä mukaan uudelleen hävittäjälentolaivueiksi. HLeLv 24 sai myös mersut käyttöönsä HLeLv 34:n luopuessa vanhoista G-2-malleista ja siirtyessä uusiin G-6:iin. Brewsterit annettiin edelleen HLeLv 26:lle. Kesäkuussa Kannaksen suurhyökkäyksen alkaessa HLeLv 28:n osasto Sovelius alistettiin vahvistukseksi rykmentille tehtävänään Lappeenrannan ja Kouvolan alueen torjunta. Rykmentin laivueet vetäytyivät hyökkäyksen alta aluksi Immolaan ja edelleen Lappeenrantaan ja Käkisalmelle. Heinäkuun lopussa osasto Sovelius sekä HLeLv 26 siirrettiin takaisin Lentorykmentti 2:een Itä-Karjalan hyökkäyksen torjuntaan.

Sodan jälkeen

Sodan jälkeen rykmentti siirtyi Utin tukikohtaan. Laivueet nimettiin uudelleen, jolloin HLeLv 24:stä tuli Hävittäjälentolaivue 31 ja HLeLv 34:stä Hävittäjälentolaivue 33. Ilmavoimien uudistuksessa 1. joulukuuta 1952 Lentorykmentti 3 lakkautettiin ja tilalle muodostettiin 3. Lennosto.