Avaa päävalikko

Suulajärvi on pitkä ja kapea järvi Karjalankannaksen keskiosassa. Järven pohjois- ja eteläpää ovat kaislikkoisia, mutta muuten se on kirkasvetinen järvi.[1]

Suulajärvi
Sijainti Kanneljärvi, Kivennapa, Muolaa
Valtio Venäjä
Koordinaatit 60°25′34″N, 29°29′56″E
Pinnankorkeus 25 m
Laskujoki Vammeljoki
Suulajärvi

Suomeen kuuluessaan järven koillisrannalla oli Ilolan kylä ja länsirannalla Hämeenkylä. Suulajärven eteläpohjukassa oli puolestaan Unto Seppäsen romaaneista tunnettu Iloisten ukkojen kylä.

Sisällysluettelo

KalastusMuokkaa

Erityisesti Ilolan kylän asukkaat harjoittivat kalastusta puoliammattimaisesti järvessä, sitä myös hoidettiin ja suoritettiin kalanistutuksia. Vuonna 1920 istutettiin 1 000 järvilohta, 40 000 siikaa ja 20 000 muikun poikasta. Järvitutkimus ja lisäistutuksia suoritettiin 1924. Kalasaalis kuljetettiin 1800-luvulla Pietariin ja myytiin siellä paikallisilla markkinoilla. Talvipyynnissä mateita ja kiiskiä kuljetettiin myös elävinä tynnyreissä kaupunkiin. Kesällä venäläiset huvila-asukkaat ostivat kalaa.[2]

MuutaMuokkaa

Jatkosodassa asemasodan aikana järven ympäristö oli sotilaallisesti merkittävä paikka. Järven pohjoiskärjen ja Perkjärven kylän välimaastossa sijaitsi Suulajärven lentokenttä, jossa oli Hävittäjälentolaivue 24:n tukikohta. Järven rannalla oli myös Kannaksen Ryhmän esikunta[3] sekä ilmavoimien radiopataljoonan radiotiedustelukomppania.[4]

LähteetMuokkaa

  • Jaakko Sarkanen ja Kaino Repo: ”Kylästä kylään”, Muolaa ja Äyräpää 1870-1944, s. 172, 473. Helsinki: , 1952. ISBN 952-91-4893-3.

ViitteetMuokkaa

  1. Maanmittaushallitus: Pitäjänkartta 1:20 000. 670/446 Perkjärvi. Helsinki 1939.
  2. Jaakko Sarkanen ja Kaino Repo: ”Kalastus”, Muolaa ja Äyräpää 1870-1944, s. 172. , 1952.
  3. ”Karjalan kannaksen tilanne vuoden 1944 alkupuolella”, Suomen sota 1941-1945, s. 19-20. 7. osa. Kuopio: Kivi, 1957.
  4. Toim Jari Leskinen ja Antti Juutilainen: Jatkosodan Pikkujättiläinen, s. 193, 891, 895. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-28690-6.

Aiheesta muuallaMuokkaa