Keskustelu Wikipediasta:Lupaavat artikkelit/Arkisto 1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Sivun siirto

Lupaavat artikkelit sivu siirrettiin nimelle Wikipedia:Lupaavien artikkelien ohje ja sen keskustelut löytyvät täältä. --Zache 31. toukokuuta 2010 kello 10.19 (EEST)

OT-810

Tarskos tuo OT-810 siirtää myös sodankäynti-otsikon alle? Ainakin joissain malleissa oli ihan kiinteästi asennettuja pyssyjä. --Gwafton 28. kesäkuuta 2010 kello 17.02 (EEST)

Liian hyviä lupaaviksi?

Lupaavat artikkelit on saatu hyvin käyntiin ja tänne on kertynyt paljon hyvin tehtyjä artikkeleja eri aihealueista.

Aloin vain miettiä, että onko taso jo liiankin hyvä? Alkuperäinen tarkoitushan on ollut innostaa uusia käyttäjiä laatimaan laadukkaita artikkeleita. Nyt täällä on aika paljon sellaisia artikkeleita, esim. Natalie Clifford Barney, joista luulisi saavan kohtuullisella vaivalla tehtyä hyviä. Ajattelin vain että jos taso on liian hyvä, toimiiko tämä luokittelu itseään vastaan? Uusille käyttäjille voi iskeä rimakauhu, jos näkee täällä liian perinpohjaisia ja hyvin tehtyjä kirjoituksia. --Gwafton 30. kesäkuuta 2010 kello 21.25 (EEST)

Jaa-a, toisaalta itsekkään en olisi laittanut Alamedan piirikuntaa koskaan (Tai ainakaan vähään aikaan) HA-äänestykseen (Meni myöhemmin läpi 100% kannatuksella) ellen olisi saanut LA-keskustelusta palautetta siihen suuntaan...-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 30. kesäkuuta 2010 kello 21.39 (EEST)

Lähinnä kait uhkana on se, että me itse aletaan vertaamaan arvioinneissa lupaavia artikkeleita noihin parhaisiin ja asetetaan vaatimukset niiden perusteella. Se, että jos arvioinnissa pystyttäisiin pitämään mielessä se, että niiden artikkeleiden ei ole tarkoitus olla mitään täydellisiä vaan pelkästään kunnossa ja perustiedot sisältäviä niin sillä ei oikeastaan olisi hirveästi väliä vaikka joukossa olisikin hyvien tai suositeltujen tasoisia artikkeleita. Ja se on joka tapauksessa huomattavasti parempi, että ne hyvät artikkelit on merkattu jotenkin (jolloin niitä pystytään löytämään) kuin ettei ne ole.

Alunperin ohjeessa muuten oli artikkelin minimipituusesimerkkinä 5kilotavua konkretisoimassa sitä ettei sen tarvitse olla kovinkaan ihmeellinen, mutta se otettiin pois. (keskustelu). Sinänsä pituusmaininta olisi minusta yhä ihan hyvä keino estämään kriteerien liukumista tiukempaan suuntaan. --Zache 30. kesäkuuta 2010 kello 23.54 (EEST)

Ok, toivotaan että tämä houkuttelee uusia käyttäjiä ja jo olemassa olevia kehittämään artikkelejaan. Ehkäpä asia on niin kuin sanoit, että kun pidetään kriteerit mielessä, homma toimii. :) --Gwafton 1. heinäkuuta 2010 kello 00.47 (EEST)

Pikachun paikka

Pikachun paikka on herättänyt kysymyksiä. Itse sijoitin alkujaan sen peleihin, mutta Mpadowadierf siirsi sen nyt kuvataiteiseen (mikä on minusta sille viimeisin paikka, sillä ei kai animea välttämättä suoraan kuvataiteeksi luokitella). Ainakin Pokémon-artikkelin mukaan Nintendo luonut Pokémonit pelimaailmaksi, josta sitten on kehittnyt myöhemmin laaja tuoteperhe, joka käsittää anime-sarjoja, -elokuvia, keräilykortteja sekä kaikkea muuta. Tämän takia mielestäni Pikachun paikka on pelien alla, sillä Pokémon-roolipelit ovat hahmojen alkuperäinen lähde. Lisäksi aika puhtaastihan nämä ovat viihdeteollisuuden luomuksia, joten kulttuurin alla oleva luokittelu on ehkä hieman hienostelua. --PtG 2. heinäkuuta 2010 kello 13.51 (EEST)

Samaa mieltä. Pelit-osio käsittelee videopeleihin liittyviä artikkeleita (eihän esim. Wiin historiakaan ole peli), joten Pikachun paikaksi se on sopivin. Pikachuhan on ensisijaisesti videopelihahmo (tai -laji).--Olimar 2. heinäkuuta 2010 kello 14.03 (EEST)

Koko tämä idea...

... on ilmeisesti keksitty pitkän wikilomani aikana. Eli onko se vähän kuin kolmas aste hyvän ja suositellun jälkeen? Niinkuin pronssi (hyvä on hopea ja suositeltu platina)? Onko tämän idea vähän kuin saada intoa kehittämään niitä yhä paremmiksi? Ehkä vähän tyhmiä kysymyksiä tai sitten minä.. –Crimson Cherry Blossom™ 7. heinäkuuta 2010 kello 22.23 (EEST)

Täällä on vähän taustaa. Eli tiivistettynä ajatuksena on, että olisi arviointiluokka joka olisi helposti kaikkien kirjoittajien saavutettavissa jotta se motivoi, varmistaa että arvioidussa artikkelissa perusasiat kunnossa ja riittävän kevyt jotta sillä saadaan jokseenkin suuriakin määriä artikkeleita arvioituja. Niitä artikkeleita joista tiedetään, että ne ovat jokseenkin kunnossa voidaan sitten edelleen käyttää esimerkiksi teemasivujen luomiseen.

EDIT: Meinasin unohtaa tärkeimmän; niin tällä on tarkoitus antaa myös palautetta kirjoittajalle artikkelista. --Zache 7. heinäkuuta 2010 kello 22.43 (EEST)

Kiitos –Crimson Cherry Blossom™ 7. heinäkuuta 2010 kello 22.46 (EEST)

Lupaavien määrän lisääminen

Piäisikö näitä artikkeleita viedä lupaavat keskusteluun suuremmassa mittakaavassa? Minusta on omituista että lupaavia, hyviä ja suositeltuja (lukukelpoisia artikkeleita) on vain 2,4 promillea kaikista wikipedian artikkeleista. J.K Nakkila 6. elokuuta 2010 kello 18.26 (EEST)

Mitä mahdat tarkoittaa?-Henswick 6. elokuuta 2010 kello 18.52 (EEST)

Että mites jos näitä lupaavia etsisi vaikka tuolla "Satunnainen artikkeli" linkillä ja pistäisi niitä arviointiin kerralla enemmän? Onko tässä ideaa vai ei? Nythän on tullut pistetyksi lähinnä omia artikkeleita. J.K Nakkila 6. elokuuta 2010 kello 19.14 (EEST)

Joku laittoi tuolla tavalla ainakin projektin alkuvaiheessa enkä näe sitä nytkään ongelmana, kunhan keskustelun aloittaja lupautuu tarvittaessa edes vähän parantamaan artikkelia.-Henswick 6. elokuuta 2010 kello 19.15 (EEST)

Varmaan kannattaa, jos ehtii, pyrkiä etsimään myös muista kuin omista artikkeleista. On paljon artikkeleita keskeisistä aiheista, jotka pienellä laitolla voisi saada lupaaviksi (esim. Urho Kekkonen, Aleksis Kivi jne. keskeiset aiheet), mutta tämä vain yleensä käytännössä tahtoo vaatia kirjastokäyntiä ja jonkin verran raakaa työpanosta aiheessa kuin aiheessa.--Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 20.31 (EEST)

Käyttäjä:Esamatti1:n sivuilla on lueteltuna lisää hänen tekemiään hyviä artikkeleita, jotka voivat kiinnostaa esim. J.K Nakkilaa. Keskeisiä artikkeleita on sivulla Käyttäjä:ML/Keskeisten aiheiden laadunvalvonta Wikipedia:Luettelo keskeisistä tietosanakirja-artikkeleista. --Thi 6. elokuuta 2010 kello 20.33 (EEST)

Jos löytyy Ismo Alanko tai Hector-harrastajia niin työsarkaa olisi. Luultavasti tosin mikä tahansa status näille vaatisi artikkeleiden kokonaan uudelleen kirjoittamisen lähteiden kanssa, sillä nyt on vain perusfaktat hyvin, mutta ei juuri lähteitä. Sen sijaan Väinö Linna on jo hyvä artikkeli.--Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 20.59 (EEST)

Ja muita suomalaisen kulttuurin keskeisiä ikoneita ovat esimerkiksi Unto Mononen ja Rauli Badding Somerjoki. Kumpikin luultavasti vaatisi laittoa ja kenties osittaista uudelleenkirjoittamista ja tarkempaa lähteistystä.--Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 21.10 (EEST)

Samoin myöskään itse Suomi ei ole vielä edes lupaava artikkeli. Ja Uralilaiset kielet on osittain hyvin lähteistetty, mutta epätasainen. Ja Suomen murteet perustuu vieläkin ydinosiltaan peruskoulun 8 luokan oppikirjaan.--Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 21.22 (EEST)

Ja entäpä Päijänne, Saimaa, Inarijärvi, Oulujärvi?--Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 21.29 (EEST)

Tai Akseli Gallen-Kallela, Jean Sibelius ja Alvar Aalto?--Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 22.00 (EEST)

Tai Mikael Agricola, Frans Emil Sillanpää, Elias Lönnrot, J. L. Runeberg? --Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 22.16 (EEST)

Mauno Koivistokin uupuu vain viitteitä.--Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 22.23 (EEST)

Urjanhai@ Ei sattuisi löytymään mitään Yhdysvaltoihin liittyvää? Jos joku hyvä pohja löytyy niin voisin mahdollisesti lähteä parantelemaan... (Joskin tämä artikkeli vaatii jo vähän turhan paljon ;)-Henswick 6. elokuuta 2010 kello 22.20 (EEST)

En ole Urjanhai, mutta vastaan silti, aloitin joskus artikkelia Modok-sota, tälläisenään siitä puuttuu viitteitä mutta niitä löytyy lähteenä käytetystä kirjasta (jonka verkkoversioon siinä on linkit), jos inkkarit ei kiinnosta niin New York on surkeassa kunnossa. Samanlaisia tärkeitä, mutta surkeita artikkeleita ovat myös Stanfordin yliopisto ja Yalen yliopisto. Helppo taas olisi Syyskuun 11. päivän iskut. J.K Nakkila 6. elokuuta 2010 kello 22.30 (EEST)

Tsekkaa myös tuo ML:n lista yllä.--Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 22.32 (EEST)

Jaa, se olikin vain johdos tästä listasta.--Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 22.38 (EEST)

Nyt sekin luettelo on päivitetty. --Thi 6. elokuuta 2010 kello 22.40 (EEST)

Täytyy muistaa, että lupaavia artikkeleja on valittu vasta parisen kuukautta, joten arvioitujen artikkelien lukumäärä on ihan kivasti kasvussa ylöspäin. Periaatteessa tietysti olisi hienoa saada lupaavia artikkeleja "mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti", mutta en tiedä kestääkö arviointisysteemimme kovin huomattavasti suurempaa määrää yhtäaikaisia arvioitavia? – Haltiamieli 6. elokuuta 2010 kello 20.14 (EEST)

Wikipedia:Wikiprojekti Lupaavat artikkelit

Avasin uuden projektin, jonka tarkoituksena olisi ottaa esimerkiksi viikon/kahden viikon ajaksi joku merkittävistä tai paljon luetuista artikkeleista projektiksi, josta kaikki wikiprojektin jäsenet yrittävät tehdä LA-artikkelin tasoista. Juuri nyt vähän kiire, kysykää/ehdottakaa jos jotain jää mietityttämään/hyviä ideoita ilmenee :)-Henswick 6. elokuuta 2010 kello 23.06 (EEST)

Viikon yhteistyöartikkelina on ollut mm. Aleksis Kivi, johon sen jäljiltä ilmestyi (tai siitä ei poistunut) kissankokoisia sammakoita. Mutta kun tässä on arviointi mukana niin mahdollisuudet voivat olla paremmat. Kiirutta vaan tahtoo pitää itse kullakin.--Urjanhai 7. elokuuta 2010 kello 11.44 (EEST)

Oma kokemukseni artikkeleista Kalapuikko (LA) ja Winston Churchill (ei LA) on, että tyngästä oli helpompi tehdä LA kuin laajasta mutta viitteettömästä. Toki eri henkilöillä on eri tyyli työstää artikkeleita, itse olen arka poistamaan muiden juttuja kun taas uuden proosan tuotto ei ahdista. Tällä haluan rohkaista projektia ottamaan yhteistyön alle myös lyhyitä raakileita, jopa tynkiä. --Tappinen 7. elokuuta 2010 kello 11.59 (EEST)

Noin käytännön toteutuksesta, niin jos valitaan vaikka viikoksi yhteistyöartikkeli niin varmaan kannattaa pitää esillä kahta artikkelia. Ensimmäinen on se mitä parannetaan (eli meneillään oleva yhteistyöartikkeli) ja toinen olisi se mikä on seuraava. Näin jengi kerkeää käydä hyvissä ajoin lainaamassa ne kirjat kirjastosta yms mitä nytten sattuukin lähteinä käyttämään. Toinen juttu on, että ehkä ei kannata erikseen väsätä lupaaville artikkeleille omaa yhteistyöartikkeliaan vaan yhdistetään tämä etusivulla pyörivään viikon yhteistyöartikkeliin ja yritetään saada niitä lupaaviksi. (Tosin viikko voi olla liian lyhyt aika tähän ja meidän kriteerit kattavasta lähteistyksestä (taas) liian tiukat. ) --Zache 12. elokuuta 2010 kello 10.36 (EEST)

Kannattaa kattella myös LA ehdokkaita. Nytkin siellä on muutama henkilöartikkeli, jotka vaativat ainakin mallineen lisäämistä ja muuta ihan pientä puuhaa, jolla artikkelit saa varmemmin LA:ksi. Gopase+f 12. elokuuta 2010 kello 10.48 (EEST)

Tiesitkö, että...

Eikö lupaavista artikkeleista voisi poimia johdonmukaisesti "tiesitkö, että..." -laatikkoon aina uusimmat knopit? Tällä tavalla ohjattaisiin lukjoita hienovaraisesti uusimpiin lupaaviin artikkeleihin, jotka ovat yleisesti ottaen hyvätasoisia ja varmasti viitteistettyjä. Lupaavia artikkeleita tulee lisäksi hyvää tahtia, joten knoppien kierrätystä tuskin ilmenisi.--Olimar 7. elokuuta 2010 kello 13.00 (EEST)

Jeh, tämä on todella hyvä idea. Varsinkin kun meillä on lupaavissa paljon sellaisia mielenkiintoisia aiheita jotka ovat sellaista marginaalia ettei lukijat ole törmännyt niihin aikaisemmin edes sattumalta joten ne toimii erinomaisesti tuollaisena tiesitkö että tämänkaltaisesta mielenkiintoisesta jutusta ja antaa vau elämyksiä. :) --Zache 12. elokuuta 2010 kello 10.18 (EEST)

Alaotsikot

Sopiiko Santeri Nuorteva paremmin alaotsikkoon Historia vai Politiikka. Nyt on Politiikka, mutta eikö kuuluisi olla pikemminkin Historia? (Kun jo Neuvostoliittokin on historiaa.)--Urjanhai 14. lokakuuta 2010 kello 10.38 (EEST)

Joskin rajaus kyllä voi olla vaikeaa. Alaotsikko Poliittinen historia voisi auttaa, mutta sitä varten ei taida vielä olla tarpeeksi artikkeleita.--Urjanhai 14. lokakuuta 2010 kello 10.48 (EEST)

Poliitinen historia ei auta: Suomessa alkaa 1809- ja muualla maailmassa Ranskan vallankumouksesta 1799- (näin yliopistolla opetettiin).

Mutu-tietona laittaisin 2. maailmansodan jakajaksi: se ja ennen sitä historiaa ja sen jälkeen politiikka.--Nedergard 14. lokakuuta 2010 kello 10.53 (EEST)

Silloin Santeri Nuorteva menisi otsikkon Historia, niin kuin siirsinkin, mutta Historia vai Suomen historia?--Urjanhai 14. lokakuuta 2010 kello 14.37 (EEST)

Sanoisin Suomen historia. Itse artikkelikin on luokiteltu vain Suomi-aiheisiin luokkiin.--Nedergard 14. lokakuuta 2010 kello 15.23 (EEST)

Jälkikommenttina, George Washington on myös historiassa.-Henswick 14. lokakuuta 2010 kello 15.55 (EEST)

Löyhästi asiaan liittyen, mielestäni musiikkiosion voisi jakaa mieluummin esimerkiksi muusikoihin, kappaleisiin ja albumeihin eikä Suomi-keskeisesti "muu maailma vs. Suomi". Jafeluv 14. lokakuuta 2010 kello 14.45 (EEST)

Jaottelin uudestaan, saa kumota jos meni jonkun mielestä huonompaan suuntaan :) Jafeluv 14. lokakuuta 2010 kello 14.57 (EEST)

Nyt on paljon parempi. --JannE 14. lokakuuta 2010 kello 14.58 (EEST)

Mites ovatko eraviskit ja kreevinit todella historiaa eikä antropologiaa? Ja onko Vakhtang I historiaa vai antiikin historiaa? J.K Nakkila 15. lokakuuta 2010 kello 14.11 (EEST)

Vakhtang on minusta keskiajan historiaa. --Thi 15. lokakuuta 2010 kello 14.14 (EEST)

Sodankäynti, aseet ja historia -jaotus

Sodankäynti-otsikon alla Politiikka ja yhteiskunta-osiossa on nyt lähinnä aseita ym. sotakalustoa. Varsinaiset sodat ja taistelut ovat Historia-otsikon alla Humanistiset tieteet-osiossa. Nyt 20 ITK 40 VKT -ilmatorjuntatykki lisättiin uuteen Aseet-otsikkoon Tekniikka-osioon. Pitäisiköhän tätä jaottelua vähän pohtia? Olisiko parasta poistaa Sodankäynti kokonaan, tai siirtää sotakalusto Aseet-otsikon alle ja jättää sodankäyntiin vain Kyösti Karhila ja Albert Puroma? --MKFI 27. lokakuuta 2010 kello 16.18 (EEST)

Mielestäni ainakin asekalusto sopii paremmin tekniikan kuin politiikan ja yhteiskunnan alle. (Sori vaan, en ollut huomannut että aseita oli jo lueteltu jossain kun tein tuon uuden aseet-alakategorian.) Jafeluv 27. lokakuuta 2010 kello 16.28 (EEST)

Yhteiskunnan alle sodankäynti johon sodankäynnin instituutiot ja käsitteet. Tekniikan alle aseet johon aseet ja kalusto. Historiaan historialliset tapahtumat. Henkilöiden kohdalla olen itse hellinyt ajatusta, että perustettaisiin erillinen elämänkerrat tjsp. osio. Gopase+f 27. lokakuuta 2010 kello 16.40 (EEST)

Joo, itse joskus siirtelin noita aseita sodankäynnin alle. Myönnän virheeni. Aseet on parempi osio niille. --PtG 27. lokakuuta 2010 kello 16.56 (EEST)

Nyt on uusimmista lupaavista Lentolaivue 14 Suomen historia -osiossa, mutta Lentoryhmä Sarko sodankäynnissä. En ole kyllä itsekään varma kumpi olisi parempi paikka, mutta olisi hyvä saada molemmat saman otsikon alle. --MKFI 18. marraskuuta 2010 kello 10.10 (EET)

Muutama puuttuu

Huomasin että Luokka:Lupaavat_artikkelit sisältää 499 artikkelia, kun tämä sisältää 497? J.K Nakkila 22. marraskuuta 2010 kello 17.19 (EET)

Puuttuvat näkee täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:ZacheBot/Lupaavaksi_ehdotetut_artikkelit (niissä lukee luokat -kohdassa "Puuttuu lupaavat artikkelit -sivulta"). --Stryn ^(talk) 22. marraskuuta 2010 kello 17.22 (EET)

Yläreunan laskuri näyttää muuten aina kaksi vähemmän kuin mitä luokan sivujen oikea yhteismäärä on, koska luokka sisältää myös alaluokan sekä itse Wikipedia:Lupaavat artikkelit -sivun. Jafeluv 22. marraskuuta 2010 kello 17.25 (EET)

Luokallinen lupaavia

Iski tälläinen silmään. Olisiko mahdollista laittaa koko luokka kerralla LA-arviointiin? Yksittäin vietynä lupaavaksi ehdotettujen artikkelien luokka kasvaisi ihan järjettömäksi (n. 35-40 artikkeliin nykyisestä 15-20 artikkelista) ja luetteloiden arviointi saattaisi kestää viikkoja.-Henswick ¹ 18. joulukuuta 2010 kello 12.26 (EET)

Rohkeesti vaan yksittäin arviointiin. Arviointi on kuitenkin suhkoht dynaaminen ja kevyt prosessi. Kaikkia en kuitenkaan ihan yhtäaikaa toisi. :) Ite oon noudattanut periaatetta, että mun alottamia ehdotuksia on noin 10 kerrallaan arvioinnissa. Gopase+f 28. joulukuuta 2010 kello 13.08 (EET)

Sanoisin, että pistä ensin yksi arvioitavaksi. Sitten näkee, pitääkö muihin artikkeleihin mahdollisesti tehdä joitain keskustelussa esiin tulleita muutoksia/parannuksia. Sen jälkeen sitten vaikka viikoittain jonkinlainen "kevyesti" sulatettava annos artikkeleita (5-10 kpl).--Nedergard 28. joulukuuta 2010 kello 14.43 (EET)

Itse en aivan hahmota, onko näissä jotain erityistä. Jos tällaiset luettelot merkitään lupaaviksi, niin eikös suunnilleen mikä tahansa luettelo ole lupaava? Samaa mieltä Nedergardin kanssa, että mieluiten ensin yksi arvioitavaksi. --Ryhanen 28. joulukuuta 2010 kello 15.09 (EET)

Urheilu

Olisiko urheiluartikkelit parempi järjestää lajin kuin maiden mukaan? J.K Nakkila 27. joulukuuta 2010 kello 16.29 (EET)

Olisi. Ainakin jalkapallo, nyrkkeily ja jääkiekko erottuvat tuolla jo niin runsaslukuisina, että ne voisi ensimmäisinä ottaa erilleen. --Lax 27. joulukuuta 2010 kello 16.44 (EET)

Näyttää minustakin paremmalta. Urheilun jakaminen lajien mukaan tuntuu aika selkeältä ja suoraviivaiselta, ja jaoin vielä vähän lisää (koripallo ja autourheilu). Seuraavaksi ehkä hiihto ja yleisurheilu, ellei sitten jotain muuta tule enemmän. --Ryhanen 28. joulukuuta 2010 kello 00.29 (EET)

USA:n presidentit

Pitäisikö lajitella Yhdysvaltain historiaan vai Yhdysvaltain politiikkaan? Nykyisellään näyttäisi olevan vähän kummassakin...-Henswick ¹ 3. tammikuuta 2011 kello 17.34 (EET)

Hyvä kysymys. Miettinyt samaa itsekin. George Washington sopii loistavasti historiaan, mutta esimerkiksi George W. Bush on ennemminkin luokiteltava politiikkaan. Jossain siis menee raja. Kysymys koskee myös muidenkin maiden poliitikkoja. Koska henkilö tulisi luokitella historiaan, koska politiikkaan? En nyt osaa antaa mitään kunnollista rajaa. --PtG 3. tammikuuta 2011 kello 18.04 (EET)

Yllä ("Alaotsikot") ehdotin 2. maailmansotaa jakajaksi: se ja ennen sitä historiaa ja sen jälkeen politiikka. Siinä mielessä myös hyvä raja, että sitä voi käytännössä soveltaa koko maailmaan.--Nedergard 3. tammikuuta 2011 kello 18.50 (EET)

Itseasiassa ihan hyvä idea; kun miettii käytännössä, niin John F. Kennedy (pressana 1961-63) tuntuu vielä "oikealta" poliitikolta, kun taas joku Franklin D. Roosevelt (1933-45) tuntuu enemmän joltain kaukaiselta historianhahmolta. Itse kannatan ainakin tuota mallia.-Henswick ¹ 3. tammikuuta 2011 kello 18.57 (EET)

Hyvät

Ainakin nyrkkeilyyn on näköjään jäänyt muutama hyväksi valittu artikkeli. J.K Nakkila 15. tammikuuta 2011 kello 15.45 (EET)

Rosendal

Mauno Rosendal toimi kansanedustajana samaan aikaan kuin Santeri Nuorteva, eikö hänkin kuuluisi Suomen historia -otsikon alle? --Soppakanuuna 22. tammikuuta 2011 kello 19.54 (EET)

Parin ylläolevan keskustelun nojalla (historia-osioon ennen WW 2:ta palvelleet poliitikot) laittaisin historiaan.-Henswick 22. tammikuuta 2011 kello 19.55 (EET)

No laitoin nyt historiaan, toivottavasti sopii kaikille. --Soppakanuuna 22. tammikuuta 2011 kello 20.23 (EET)

Lupaavien artikkelien virstanpylväät

Mistäköhän nuo artikkelit tuohon lupaavien artikkeleiden virstanpylväisiin on otettu? Ainaki tämän luettelon mukaan osa noista on väärin (esim. 600. ei ole irokeesit vaan La Grange). -DragonMaster- 24. tammikuuta 2011 kello 00.32 (EET)

Artikkelin historiasta. Eli ko artikkelin pitäisi olla esim ensimmäinen sadas la-artikkeli kyseisenä päivänä. Myöhemmin kun muita artikkeleita on valittu esim ss/ha artikkeleiksi sen sijainti lupaavaksi ehdotetut artikkelit sivulla olevalla listalla voi vaihtua-Zache 24. tammikuuta 2011 kello 10.51 (EET)

Historia artikkeleista

Olisiko mielekkäämpää jakaa nuo ajankohdan, kuin nykyisen maantieteen mukaan? Aika moni tapahtuma historiassa voi sijoittua useampaan pallon kolkkaan. J.K Nakkila :D 20. maaliskuuta 2011 kello 11.15 (EET)

Mielestäni maantieteeseen pohjautuva luokittelu on järkevämpää. Olettaisin, että tiedon hakija hakee ennemminkin alueen kuin ajankohdan perusteella. Jos tapahtumaa ei voi sijoittaan yksiselitteisesti jollekin alueelle, niin sen voi sijoittaa historiaosion alle. Aikajaottelun suurimpana ongelmana on aika-asteikon valinta, esim. Luettelo historiallisista valtioista -artikkelissa käytin jaottelua länsieurooppalaisen ajanlaskun mukaan (antiikki-keskiaika-uusiaika), vaikka tiesin jo etukäteen, ettei noita murroskohtia voi soveltaa muuhun maailmaan (esim. jo Venäjän historian aikakaudet poikkeavat tästä huomattavasti). Yhteenvetona: säilyttäisin ainakin toistaiseksi (vähäinen määrä artikkeleita) maantieteellisen jaottelun, se on selkeämpää. "Suurille" tapahtumille (esim. maailmansodat) voi luoda oman osion, kunhan siihen liittyviä artikkeleita on tarpeeksi.--Nedergard 20. maaliskuuta 2011 kello 13.19 (EET)

Lupaavat tanskalaisissa ja ruotsalaisissa wikeissä

Voisiko suomenkieliseen Wikipediaan merkata näkyviin lupaavat tanskan- ja ruotsinkieliset lupaavat -merkillä vastaavalla tavalla kuin hyvät ja suositellut on merkitty? Muilla kielillä ei taida olla lupaavien luokkaa? --Gwafton 25. maaliskuuta 2011 kello 00.22 (EET)

Kannatan. --Compance 25. maaliskuuta 2011 kello 14.31 (EET)

Lisäsin pywikipedia-fi:n patchin joka päivittää da ja sv wikien lupaavat artikkelit fi-wikin kielilinkkeihin ja ajoin kerran sen läpi. Tuollainen huomio sitten, niin jos artikkeli menettää statuksen niin versionhallinnassa oleva pywikipediabot ei näemmä poista kuin suositeltujen statuksia. Toinen juttu on, että en saanut aikaiseksi piirrellä LA:lle omaa pientä ikonia niin LA:tkin menee HA:n ikonilla. --Zache 26. maaliskuuta 2011 kello 15.36 (EET)

Eikö tuo svg skaalaudu? Commonsissa on myös valmiiksi tällainen [1]. --Jisis 26. maaliskuuta 2011 kello 15.56 (EET)

Se kuva on pikselinysvätty taustakuva, eli siinä pitäisi olla pikkasen tyhjää yläreunassa jotta se menisi oikeaan kohtaan. esim. --Zache 26. maaliskuuta 2011 kello 15.59 (EET)

No eikös tuo jonka linkitin yllä ole yksi noista. Erottuisi ha-merkinnästä vaikka onkin vihreä. --Jisis 26. maaliskuuta 2011 kello 16.34 (EET)

Kaipa se kelpaa. vaihdoin. Muutos päivittyy jengin selaimiin jahka selain ja/tai mediawiki tajuaa että tiedosto on muuttunut. --Zache 26. maaliskuuta 2011 kello 16.39 (EET)

Hyvä. Stryn näköjään teki Commonsiin oikeanvärisen ikonin, jonka vaihdoin tuohon tilalle. --Jisis 26. maaliskuuta 2011 kello 17.03 (EET)

Artikkelien lajittelu

Voisikohan sivun lajitteluperusteita jotenkin kehittää siten, että sama artikkeli voisi kuulua useampaan kategoriaan? Eli kyllä Tatra T603-2 B5 kuuluu yhtä lailla autoihin kuin autourheiluunkin ja Vesa-Matti Loiri tunnetaan kyllä muutenkin kuin elokuvistaan. Vielähän tuolta joten kuten etsimänsä löytää, mutta joka päivä sivulle tulee pari uutta artikkelia, joten muutaman vuoden kuluttua tilanne on toinen. --Otrfan 28. maaliskuuta 2011 kello 18.30 (EEST)

Matematiikka ja luonnontieteet

Matematiikka ja luonnontieteet -osiolle voisi varmaan löytää paremmankin nimen. Eihän osiossa ole matematiikkaan liittyviä artikkeleita ollenkaan. Miten olisi ihan vain luonnontieteet? Tai edes "luonnontieteet ja matematiikka", jos se matematiikka välttämättä halutaan säilyttää osion nimessä. Jafeluv 7. huhtikuuta 2011 kello 19.18 (EEST)

Muutin nyt ainakin muotoon Luonnontieteet ja matematiikka. Matematiikka-aiheisia lupaavia on tullut näköjään tänä aikana kokonaista yksi kappale. Samaa muutosta voisi harkita hyvien ja suositeltujen projektisivuille... Jafeluv 28. helmikuuta 2012 kello 13.50 (EET)

Kriteereistä

Voisko eri aihealueiden lupaavista muodostaa jonkinlaisen malliartikkelin aihealueittain? Ois helpompaa lähteä tekemään suoraan lupaavaa artikkelia, jos tietäisi mitä kaikkea artikkelista pitäisi löytyä. J.K Nakkila 19. huhtikuuta 2011 kello 11.26 (EEST)

Tämä liittynee aiheeseen: Wikipedia:Wikiprojekti Laatupaja. --Compance 19. huhtikuuta 2011 kello 20.30 (EEST)

Lupaavien artikkeleiden arviointi etusivulle ?

Hmm, mitä mieltä olette ajatuksesta että pistettäisiin joksikin aikaa lupaavien artikkeleiden arvioinnissa olevat artikkelit sopivalla osallistu vertaisarviointiin selityksellä varustettuna "Miten voit auttaa" boksiin noiden punaisten linkkien tilalle? Ideana tuossa olisi, että sillä voitaisiin saada ulkopuolisia osallistumaan arviointeihin ja samalla esiteltyä wikipedian kirjoitusprosessia. --Zache 19. heinäkuuta 2011 kello 17.31 (EEST)

Tilapäisesti ok, ainakin minusta. Muutenkin tuossa lootassa voitaisiin kierrättää muutakin vastaavaa sisältöä. Wikipediaa voi auttaa muutenkin kuin artikkeleja aloittamalla. --Otrfan 19. heinäkuuta 2011 kello 17.40 (EEST)

Oivallinen idea, kannatan vaihtelua. – Haltiamieli 19. heinäkuuta 2011 kello 19.28 (EEST)

Kannatus täältäkin. Etusivulla saa olla sopivasti vaihtelua siten että se esittelee projekteja, teemasivuja sun muita tavallisille tiedonhakijoillekin. --Gwafton 19. heinäkuuta 2011 kello 23.10 (EEST)

Näemmä etusivumuutokset vaatii keskustelua ennen kuin niitä saa toteuttaa. Noh, eipä asiassa mikään kiire ole. --Zache 1. elokuuta 2011 kello 19.22 (EEST)

Arviointiajan pituus?

Arviointiaijalle pitäisi olla joku minimipituus. Esimerkiksi pöllöartikkeli merkittiin lupaavaksi sunnuntain vastaisen yönä vähän yli 9 tunnin jälkeen ja kolmen kommentin perusteella. --Checkpointcharlie 14. elokuuta 2011 kello 16.13 (EEST)

Samaa mieltä, ei ole mitään kiirettä. Kolme vuorokautta kuten merkittävyyskeskusteluissa olisi sopiva minimi. Vanhempaa keskustelua: Keskustelu_Wikipediasta:Lupaavien_artikkelien_ohje#Kovin_on_kiire. -Ochs 14. elokuuta 2011 kello 16.25 (EEST)

Ainakin omasta mielestäni on parempi vain huomauttaa arkistoinnin tehneelle käyttäjälle melko nopeasta arkistoinnista ja jatkaa eteenpäin. Afrikanpöllössä oli tullut 9 tuntiin neljä kannatusääntä (mukaanlukien Iisakin), turha sitä olisi ollut kolmea päivää arvioinnissa pitää. LA-arvioinnin pituutta on ajallisesti vaikea määritellä (vrt. esim. Afrikanpöllöä ja Vietnam-protesteja), joten joissakin artikkeleissa se 3pv on aivan liikaa, kun taas toisissa viikkokaan ei tahtoisi riittää.-Henswick 14. elokuuta 2011 kello 17.59 (EEST)

Millä tavalla turha? 9 tuntia kesäviikonloppuna on aika vähän. Joku asiaan perehtynyt saattaa löytää siitä korjattavaa. Artikkeli ei happane vaikka odottelisi mielipiteitä muutaman päivän. Artikkeleista tulee parempia kun otetaan rauhallisesti eikä tohoteta. --Checkpointcharlie 14. elokuuta 2011 kello 18.04 (EEST)

Arviointiajan rajaus on turhaa. Jos artikkelissa on jotakin korjattavaa, niin se on joko väärän tiedon korjausta (jollaisen lisääminen olisi vandalismia) tai artikkelin laajennusta. Yhden merkittävänkään tiedon puuttumisen ei pitäisi olla este lupaavuudelle; tämä on hyvä pitää nimenomaan helposti ja nopeasti saavutettavana statuksena. --Iisak Lehtinen 14. elokuuta 2011 kello 18.24 (EEST)

9 tuntiahan on tottakai liian vähän, mutta ainakin toistaiseksi on turha luoda mitään ehdottomia "keskustelun tulee sisältää väh. 2 kannatusääntä ja kestää väh. 3 vrk" -sääntöjä. Alle vuorokauden mittaiset keskustelut ovat kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö ja johtuvat lähinnä arkistoijan kokemattomuudesta (joka on helppo korjata parin lauseen mittaisella huomautuksella ko. käyttäjälle). Välillä arviointiluokkaan tulee 30 artikkelia kerralla ja silloin on vain hyvä saada tälläiset läpihuutoartikkelit mahdollisimman nopeasti pois muiden artikkelien tieltä. Jos arviointien arkistointi karkaa jossain vaiheessa kokonaan käsistä niin tätä on tietysti syytä harkita uudelleen.-Henswick 14. elokuuta 2011 kello 18.29 (EEST)

Hosuminen on turhaa. Pitkänkin aikaa arvioinnissa olleissa artikkeleissa näkee jälkikäteen mitä ihmeelisimpiä sammakoita (vrt. esim. Keskustelu:Madagaskar), ja jos arviointi tehdään hyvin pikaisesti, niin se ei ainakaan lisää näiden sammakoiden löytymistodennäköisyyttä. Väärää tietoahan kai useimmin (ainakin lupaavuusarvioitavissa artikkeleissa) on lisätty hyvässä tarkoituksessa tavalla tai toisella erehdyksessä, eikä pidä olla niin hybriksen vallassa että kuviteltaisiin juuri tuon kunkinhetkisen artikkelin sekä muokkaajien että arvioijien olevan erehtymättömiä (mille erehtymättömyydelle todennäköisyys on varsin pieni, kun suurin osa sekä muokkaajista että arvioijista on suhteessa kuhunkin artikkeliin tyypillisimmin joko harrastajia tai maallikoita ja käytännössä vain harvoin kunkin aihepiirin todellisia asiantuntijoita).--Urjanhai 14. elokuuta 2011 kello 19.06 (EEST)

Onhan tuosta aika paljon ollut puhetta. Nykyinen ohje sanoo "Arviointi päättyy, kun tulos on selvä" ja kolme kommenttia lauantai-iltana tuskin riittää minkäänlaisen konsensuspäätöksen tekemiseen mistään aiheesta. --Otrfan 14. elokuuta 2011 kello 19.15 (EEST)

muutama päivä lienee ollut defacto käytäntö minimiarviointiajalle. Lyhyempiäkin aikoja on minusta ollut ihan perusteltua käyttää selvissä tapauksissa silloin kun arvioinnissa on useita kymmeniä yhtäaikaisia artikkeleita jotta saadaan pidettyä arviointikierto pyörimässä. Silloin kun ei ole ruuhkaa niin ei ole mitään syytä kiirehtiä ja jos tuntuu, että artikkelin arviointi on päätetty turhan hätäisesti niin artikkelin voi ihan hyvin palauttaa takaisin arviointiin. --Zache 14. elokuuta 2011 kello 21.07 (EEST)

Minun nähdäkseni arvioinnissa olevien artikkelien määrä ei ole peruste nopeuttaa arviointia. Jos ruuhkaa on, niin sitten kannattaa vinkata kahvihuoneessa, jotta saadaan mahdollisimman moni esittämään mielipiteensä artikkeleista. Mitä enemmän yksimielisiä arviointeja, sitä nopeammin voidaan konsensuksen katsoa syntyneen. --Otrfan 17. elokuuta 2011 kello 14.37 (EEST)

Joo, wiki ei tule valmiiksi huomenna, joten tulkoon ruuhkaa. Hätäisen arvioinnin uudelleenaloituskynnys on kuitenkin IMO aika korkea. Kolme vuorokautta on hyvä keskimääräinen aika, mutta lieneekö sitä tavetta minnekään kiveen hakata. --albval(keskustelu) 17. elokuuta 2011 kello 15.47 (EEST)

Kannatan minimiarviointiajaksi kolmea päivää. --Compance 17. elokuuta 2011 kello 22.53 (EEST)

Minimi on hyvä olla, ettei tule turhia ongelmia. Ei vie paljon tilaa jos ohjeeseen lisätään "kolme päivää". Ja projektisivulle linkki ohjeeseen, en löytänyt sellaista. --Ulrika 18. elokuuta 2011 kello 13.35 (EEST)

Itse vastustan kolmen päivän kirjaamista tiukaksi käytännöksi (eli muodossa "keskustelun tulee kestää väh. 3 pv"). Sen sijaan jonkinlainen suuntaa antava ohjeistus ("keskustelun tulisi mielellään kestää vähintään 3 pv") olisi kyllä ihan paikallaan. Tällä hetkellä keskustelujen arkistoinnissa on erittäin vähän ongelmia, joten tälläisiä kiveenhakattuja käytäntöjä ei vielä tarvita.-Henswick 18. elokuuta 2011 kello 15.47 (EEST) E: Olisiko esimerkiksi ollut mitään järkeä roikuttaa tätä artikkelia puoleenyöhön arvioinnissa vaikka se on saanut seitsemän kannatusääntä ja kaikki (pienet) puutteet on korjattu?-Henswick 19. elokuuta 2011 kello 15.15 (EEST)

Vastauksena viimeiseen kysymykseen: Ehkä sen viimeisen vuorokauden aikana joku olisi voinut selventää, mikä ihme on Ōmori tekstinkohdassa Vuonna 1800 alueella syttyi tuhoisa tulipalo, joka poltti suuren osan Ōmorista. Aiemmin moisesta ei ole ollut mitään puhetta, eikä linkkiäkään sanan selittävään artikkeliin ole. --Lax 19. elokuuta 2011 kello 15.32 (EEST)

Mahdollisesti, mutta yhä LA-artikkelien arviointikeskustelun tai arvioinnin ei ainakaan alunperin ollut tarkoitus olla mikään hirveän raskas tai byrokraattinen prosessi joten arvioinnin pieni epätäydellisyys kuuluu pakettiin. --Zache 19. elokuuta 2011 kello 15.58 (EEST)

Löysin muuten wikitysvirheen[2] artikkelista Budapestin arkkitehtuuri, tuokin artikkeli on selvästi arkistoitu aivan liian aikaisin koska sieltä edelleen löytyy tuollaisia hirvittäviä virheitä :) Lähes jokaisesta LA-artikkelista löytyy varmasti jotain selvitettävää arvioininn jälkeenkin ja niitähän voi aina kysellä tai tarvittaessa avata koko keskustelun uudestaan :)-Henswick 19. elokuuta 2011 kello 17.30 (EEST)

Ongelmia löytyy varmaan SS-sivuistakin monen viikon vertaisarvoinnista, keskustelusta ja äänestyksestä huolimatta. Kuitenkaan "aina niissä jotain vikaa on" ei ole peruste lyhentää arviointimenettelyä. --Otrfan 19. elokuuta 2011 kello 18.26 (EEST)

Ottaen huomioon, että tässä keskustellaan minimiarviointiajan kirjaamisesta ohjeeseen koska osan keskustelijoista mielessä arvioinnit ovat olleet liian lyhyitä niin täsmällisesti pitäisi varmaankin puhua lupaavien artikkeleiden minimiarviointiajan pidentämisestä. --Zache 19. elokuuta 2011 kello 18.29 (EEST)

Muutetaan sitten loppuklausuuli muotoon: ei ole syytä vastustaa arviointiajan pidentämistä syyllä "aina niihin jotain vikaa jää kuitenkin". --Otrfan 19. elokuuta 2011 kello 18.34 (EEST)

Tässä nyt vain ollaan tekemässä härkäsestä kärpästä. Valtaosa LA-arvioinneista kestää vähintään 3pv, aika usein pidempäänkin, mutta onko sitä tosissaan pakko kirjata kiveenhakatuksi käytännöksi? Niin kauan kuin ongelma on näin vähäinen mitään millintarkkoja käytäntöjä ei tarvita. Joksikin suuntaa antavaksi ohjeeksi tuon voisi toki sivulle kirjata.-Henswick 19. elokuuta 2011 kello 18.36 (EEST)

Siitähän tämä keskustelu lähti, että joku koki liian lyhyen, tekisi mieleni jopa sanoa hätäisen, arvioinnin ongelmaksi. Vaihtoehtoja on kirjata minimiaika näkyvästi ohjeeseen tai käydä tämä sama keskustelu aina, kun joku hätäilee arvioinnin sulkemisessa. Täsmällisestä säännöstä ei myöskään ole haittaa verrattuna suuntaa-antavaan ohjeeseen, jollaisista tavataan jatkuvasti lipsua. Hankalampaa on, jos aina parinkin päivän poissaolon jälkeen pitää etsiskellä hyväksyttyjä lupaavuuksia muokkaushistorioista. --Lax 19. elokuuta 2011 kello 18.56 (EEST)

Mielestäni ohjeeseen pitäisi selkeästi kirjata arviointiajan vähimmäispituus. Mielestäni 3 päivää on tosi lyhyt aika, siinä ajassa artikkelille ei vielä tule kovin montaa lukijaa. Itse kannattaisin viikon keskustelua, mutta kolme päivää kävisi miniajaksi. Artikkeleita tunnutaan muokkaavan paljon enemmän, kun ne ovat keskustelun alaisina, joten artikkeleilla olisi tässä ajassa enemmän aikaa kehittyä ja ääniä voitaisiin muuttaa sitten kehityksen mukaan. Ja joskus tarkkasilmäiset huomaavat artikkelissa jotain suuria puutteita, ja muut vaihtavat ääntä tämän mukaan. Lisäksi 3 arviointiääntä on minusta todella vähän. Jos artikkelin keskustelu olisi avoinna vaikka viikon ja sitten ei tulisi kuin kolme ääntä, niin se olisi ok. En näe, että tästä tulisi hirveän byrokraattinen prosessi jos minimiaika hakattaisiin kiveen ja äänimäärän vaatimusta kasvatettaisiin. "Arviointiajan on syytä olla vähintään muutama päivä. Arviointi päättyy, kun tulos on selvä ja sen voi lopettaa kuka tahansa." Ehdottaisin, että tämä muutettaisiin muotoon: Arviointiaijan tulee olla vähintään 3 vuorokautta ja enimmillään viikon.

Ja se on hienoa, että ohjeistuksen dokumentointi on ollut työn alla kohta kaksi vuotta. :D Voisiko Zache viimeistellä sen? :) – linnea 6. toukokuuta 2012 kello 12.10 (EEST)

(Oon varmaan jossain jo kertonu oman näkemykseni, mutta lisätään se nyt tähänkin, kun keskustelu näkyy jatkuvan tässä) Mä noudatan periaatetta, että 2 täyttä vuorokautta ja neljä (tai enemmän) ehdotusta tukevaa kommenttia riittää arkistointiin. Toisena vaihtoehtona vähintään kaks tukevaa kommenttia ja neljä vuorokautta arviointia. Aika iso osa käyttäjistä arkistoi tätä nopeammin. (esim. kolme vuorokautta ja kaksi tukevaa kommenttia tuntuu riittävän monelle). Mun mielestä nykyinen arviointikierto ja -aika toimii aika hyvin. Ainoa mitä pidän ongelmallisena on että joskus artikkeleita menee lupaavaksi esim. 36 tunnin arvioinnilla (varsinkin kun tohon 36 tuntiin osuu kaksi yötä ja vain yksi päivä, joka mielestäni ei vastaa nykyistä "vähintään muutama päivä" -ohjetta ). Nykytilanne on kuitenkin ihan siedettävä, joten ohjeen muutokselle ei ole mielestäni tarvetta. Jos jotain pitää tehdä, niin sitten kirjata selvemmin vähimmäisaika arvioinnille. (esim. tuo 2 vrk, 48 h, tjms.) Gopase+f (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 09.13 (EEST)

Linkki etusivulle?

Etusivulla lukee viikon suositellun artikkelin lopussa Lisää suositeltuja artikkeleita sekä hyviä artikkeleita. Mitäs jos laitettaisiin linkki lupaaviin sinne? Luulen että monet Wikipedian lukijat, jotka eivät itse tee muokkauksia, eivät välttämättä edes tiedä lupaavien artikkelien olemassaolosta. --Gwafton 3. syyskuuta 2011 kello 19.03 (EEST)

Kriteerit tälle sivulle

Olisi hyvä, jos tällä sivulla lukisi lyhyesti ja ytimekkäästi mikä on lupaava artikkeli. Seuraava lause ei aukea kovin monelle " eli artikkelit, jotka ovat Wikipedian käyttäjien arvion mukaan kunnollisia, vaikka ne eivät vielä ylläkään Wikipedian parhaimmiston eli hyvien artikkelien ja suositeltujen artikkelien tasolle." Jotta tuo aukeaisi pitäisi tietää mitä on hyvät ja suositellut artikkelit. Ja mikä on kunnollinen? :) Voisiko sanoa, että ne on keskitasoa parempia ja hyviä pohjia parhaimmistoon tms.? – linnea 30. huhtikuuta 2012 kello 00.53 (EEST)

Voisi varmaan. Tästä käytiin pitkä keskustelu, mutta konsensus-johtopäätös pitäisi voida esittää tässä. Erityisestihän lähteistyksen on sovitusti oltava kunnossa. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2012 kello 23.52 (EEST)

Se kun on toi Wikipedia:Lupaavien_artikkelien_ohje kriteeriosasto. Kai sen voi kopioida tohon projektisivun yläosaan IMO. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2012 kello 23.57 (EEST)

Painaja/julkaisija-virhe

Virheitä ei saa jättää. Olin saada sievälle nenulleni kun osoitin että lupaavaksi ehdotettavissa on virheitä. Onkohan korjattu? Tuskin, ainakin asenne oli sellainen että tuntui olevan henkilökohtainen loukkaus. --E. N. Tätilä (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 11.26 (EEST)

Ymmärtääkseni "lupaavan" artikkelin ei ole tarvinnut olla kokonaan fi-wikin käytäntöjen mukainen, vaan hyvä yritys siihen suuntaan on riittänyt. Esim. lähteistyksen ei ole tarvinnut olla kunnossa, kunhan riittävän moni muu seikka on kunnossa. Myöskin artikkelissa on saanut olla keskenään ristiriitaisia (ts. mahdottomia) numerotietoja. – Ymmärsin jostain puheenvuorostasi, että olit käsittänyt "lupaavan" tarkoittavan käytännöt täyttävää ja ylittävääkin, mutta käytännössä asia tuntuu olevan päinvastoin, "lupaava" on tarkoittanut että ollaan edes lähellä käytäntöjen vaatimuksia. --Jmk (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 12.00 (EEST)

Harvemmin niissä on saanut olla keskenään ristiriitaisia numerotietoja tai muitakaan virheitä jos joku niihin on keskustelussa kiinnittänyt huomiota. Mitä tulee lähteistykseen niin olennaisin seikka lähteistyksessä on ollut, että artikkelissa ei ole saanut olla avoimia korjauspyyntöjä kuten lähdepyynnöt ja jos arvioinnin aikana on lähdepyyntöjä esitetty niin ne on pyritty täyttämään. Helpottaisi muuten keskustelua jos linkittäisitte ongelmalliseksi koettuihin arvointeihin. --Zache (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 12.07 (EEST)

E. N. Tätilä viittasi aiemmin todennäköisesti tähän keskusteluun. --PtG (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 12.20 (EEST)

Kommenttini oli tarkoitettu ihan jokaista artikkelia koskevaksi, että virheitä ei saa olla. Kirjan tiedot on helppo tarkistaa, ja ainakin akateemisten ihmisten pitäisi tietää mikä ero on kirjpainolla ja kustantajalla. Jonkun mielestä sillä ei ole merkitystä. Karvoni-artikkelissa korjauspyyntöni poistettiin kaksi kertaa ennen kuin oikeaa tietoa rupesi löytymään. Tässä keskustelussa taas sanotaan että korjausehdotuksia ei saa tehdä vaan korjattava. Olen sitä mieltä että se on väärin. Jos vaan vaieten korjataan virheet, kierre ei ikinä katkea. Sen sijaan kun virhe osoitetaan, niin se joka artikkelin on tehnyt tai ehdottaa lupaavaksi, parhaassa tapauksessa ottaa opikseen ja kiinnittää asiaan vastedes huomiota. Nyt oli vastaanotto sellainen että mitä tänne tulet neuvomaan. --E. N. Tätilä (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 12.34 (EEST)

Itse ajattelen noita lähteitä siltä kannalta, että ne ovat metatietoa jotka kertovat miten artikkeli on luotu ja niiden käyttötarkoitus on yksilöidä käytetyt lähteet riittävällä tarkkuudella jotta ne voidaan jälkikäteen jäljittää. Nämä lähdemerkinnät ovat suunnattuja toisille käyttäjille (eikä esimerkiksi koneellisesti luettaviksi) jolloin ne voivat olla varsin vapaamuotoisesti ilmaistuja. Yksinkertaisimmillaan viitteeksi riittää ihan se "Tieteen kuvalehti, 2/2010, Jokin artikkeli (sivu 10)" ilman mitään viitemallineita. Yksi syy miksi lupaavat artikkelit suhtautuu näin väljästi lähdemerkintoihin löytyy siitä tosiasiasta, että arvioijia on varsin rajallisesti eikä kaikkea pystytä tekemään ja LA arvioinnissa pyritään käymään artikkelin asiasisältö läpi ja korjaamaan avoimet korjauspyynnöt. Jos joku yksittäinen käyttäjä on sitä mieltä, että lähteet pitää merkitä tarkemmin niin hän voi siitä halutessaan huomauttaa ja hän voi myös merkitä lähteitä paremmin. Lupaavien artikkeleleiden kriteerien kannalta viitemerkintöjen muotovaatimus on kuitenkin tarkoituksella pidetty väljänä. (ks Lupaavien artikkeleiden ohje: Lähteet ja viitteet) --Zache (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 14.11 (EEST)

Tämä on mun mielestä todella hyvä kommentti. Olen itse samaa mieltä, että jos kirjasta on nimi, tekijät ja vuosiluku olemassa, niin sen kyllä yleensä löytää googlella tai kirjaston haulla. Kustantajatietoja harvemmin tulee kaivattua tai käytettyä mihinkää. Tuntuu, että kriteerit ovat taas lähteneet lentämään monella. Pitäisi olla joka kappaleen perässä lähde jne. Mun mielestä tärkeintä olisi, että artikkelissa ei ole sillä hetkellä mitään korjauspyyntöjä ja jos niitä huomataan arvioinnin aikana niin monesti huomaaja osaisi itsekin korjata sen suoraan. – linnea 7. toukokuuta 2012 kello 19.40 (EEST)

Mun varsinainen pointti taitaa nyt mennä ohi joko tahallaan tai siksi että ei ymmärretä eli ilmaisen asian epäselvästi. Kun joku osoittaa että artikkelissa on virhe, niin se korjataan ennen hyväksymistä lupaavaksi eikä ruveta työntämään vastuuta virheen osoittajalle. Tiedon puuttuminen on eri asia kuin virheellinen tieto. En ymmärrä tätä vastahankaisuutta tiedon korjaamiseen. Jos siellä sitten on virheitä joita kukaan ei huomaa, sekin on eri asia. Kehotin myös lukemaan artikkelin ennen LA-arviota, mutta se tuntuu olevan liian iso urakka. Mutta pääpointtini on osoitetun virheen korjaaminen. Tuntuu huvittavalta, että tässä nyt on lähdetty siitä että virhettä ei tarvitse korjata, vaikka se on tiedossa ja osoitettu. Miksi? --E. N. Tätilä (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 22.56 (EEST)

Kyseessä on seikka jota aika moni pitää lähdemerkintöihin liittyvänä muotoseikkana. Yhteisö ei ole pitänyt muotoseikkoihin puuttumista aikasemminkaan mielekkäänä LA-arvioinnissa joten tämä on siltä osin samaa loogista jatkumoa. Gopase+f (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 23.00 (EEST)

Itse en pidä kustantajan ja painotalon sekoittamista virheenä. Eihän lukija edes tiedä kumpaa mallineessa on kysytty. Ja miksei painoa saisi mainita? – linnea 7. toukokuuta 2012 kello 23.03 (EEST)

Outoa ettet pidä. Kirjan tiedoissa painotalo ei ole olennainen tieto, eikä sitä yleensä ilmoiteta missään tiedoissa kuin korkeintaan lisäinformaationa. Sen ilmoittaminen ainoana on virhe joka voi johtaa lähteen etsijän umpikujaan. Kirjoja painetaan nykyisin paljon ulkomailla, ja kustantajan pois jättäminen varmasti hämää. Toisaalta varsinkin ennen kustantajilla oli painotaloja. Jos pienkustantaja painatti kirjan Otavalla, ja Wikipediassa pienkustantajan nimen sijasta lukee Otava, virhe on aika iso. Jos joku arvioinnissa kertoo että siinä on virhe pidän edelleen huvittavana että sen korjaamisesta kieltäydytään. --E. N. Tätilä (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 23.14 (EEST)

Pidät muotoseikkana sitä, että artikkelissa lukee esim. Kasvio Gummeruksen kirjapaino 2007, kun siinä pitäisi lukea Kasvio Otava 2007? Tiedon tarkistaja lähtee etsimään Gummeruksen kirjapainon kustantamaa kirjaa, mutta sellaista ei löydy mistään. Hän poistaa tiedon, koska lähdettä ei löydy. Kaikki hyvin? --E. N. Tätilä (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 23.05 (EEST)

Eiköhän tämä asia ole nyt loppuun käsitelty. Gopase+f (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 23.19 (EEST)

No luulen, että tiedon etsiä osaa etsiä myös pelkällä kirjan nimellä, tekijällä ja vuodella. Niitä ainakin itse käytän. Toki jos nämä tiedot eivät ole vielä yksilöiviä, niin voi tulla vaikeuksia. Mutta tietokannoista haettaessa ei taida olla kovin usein edes mahdollista hakea kustantajan mukaan? Tämä nyt ihan mutua. Ja kyllä varmaan ihmiset korjaavat noita virheitä, jos heillä on kirja käsillä, mistä tarkistaa. Yksi tapaus missä seurasin tätä kustantajasoppaa oli ainakin sellainen, että kyse oli myös verkossa julkaistusta kirjasta ja siitä ei suoraan netistä käynyt ilmi kustantajaa ja siitä vastahakoisuus korjata, kun tietoa ei löytynyt. – linnea 7. toukokuuta 2012 kello 23.22 (EEST)

Myös ulkomailla julkaistaan kirjallisuutta. Kirjan nimi "Flowers" ja virheellinen julkaisija saa kirjan etsijän epätoivoon. Amazon tai Royal Library vastaa ettei teosta löydy. Osa vastahakoisuutta taitaa selittyä sillä, että asian esittäjä oli väärä. Jos siihen olisi kiinnittänyt huomiota joku arvostettu vanha wikipediankirjoittaja, vastaanotto olisi ollut toinen. Tämä on aika yleistä, että karsastetaan ulkopuolista neuvonantajaa. Mutta toivottavasti näin vastahakoinen suhtautuminen virheiden korjaamiseen ei ole levinnyt laajemmalle Wikipediassa kuin lupaaviin artikkeleihin. Nyt ongelmallisten tietojen lisääjälle asiasta on näköjään huomautettu, ja hän suhtautuu asiaan positiivisesti. Tosin näyttää siellä olevan joku virheiden merkitystä vähätteleväkin kommentti. Toivotaan ettei sekään ole kovin yleistä. Kiitos huomiosta. Palaan asiaan tarvittaessa. --E. N. Tätilä (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 23.40 (EEST)

Wikipediassa on virheitä. Virheitä on lukematon määrä ja jokaisessa artikkelissa on aina jotain parannettavaa. Wikipedia on vapaaehtoisprojekti, jossa käyttäjät päättävät itse mihin aikaresurssinsa käyttävät. Tässä keskustelussa on muodostunut yhteisön kanta, jonka mukaan kyseinen painaja/kustantaja/painopaikka-asia on todettu olevan merkitykseltään vähäinen. Yksi käyttäjä on esittänyt että virhe on vakava ja se on korjattava heti tavattaessa. Tästä seuraa, että yhteisö ei näe kyseisen korjauksen olevan kiireellinen/vakava tai muuten sellainen joka vaatisi välitöntä aikaresurssien kohdistamista kyseiseen seikkaan. Tästä seuraa, että vain ne käyttäjät jotka näkevät kyseisen seikan vaativan välitöntä puuttumista puuttuvat seikkaan halutessaan omien aikaresurssiensa puitteissa. Eli tiivistettynä: jos haluat että merkitykseltään vähäinen virhe korjataan sun kannattaa korjata se itse. Gopase+f (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 23.48 (EEST)

Ei täällä kovin laajasti oteta kantaa siihen, ettei osoitettuja virheitä tarvitse korjata. Wikipedian luotettavuuden kannalta olisi parempi että osoitetut virheet korjataan. --E. N. Tätilä (keskustelu) 8. toukokuuta 2012 kello 00.09 (EEST)

HA- ja SA-artikkeleissakin on virheitä, typoja, huonoa kieltä, jäsenneltävää jne. LA-artikkelissa on kaikkia samoja virheitä. Virheettömyys on aikalailla mahdoton tavoite wikipediassa. Varsinkin kun sisällössäkin wikipedia ei esittele totuutta vaan muiden lähteiden mukaiset näkemykset. LA-arvioinnissa ei kannata kiinnittää turhan paljon huomiota esim. lähdemerkintöjen muotoseikkoihin. Tärkeintä on, että artikkelin lähteet on ilmoitettu jotenkin ja tarkistettavuus-käytännön vaatimukset täyttyvät. Gopase+f (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 14.58 (EEST)