Kotiteollisuus (yhtye)

Kotiteollisuus on lappeenrantalainen yhtye, jonka musiikkityyli on hard rockin ja heavy metallin sekoitusta. Osittain yhtye on myös Stoner Rockia, ja yllilajeista on usein ilmennyt erimielisyyksiä.

Kotiteollisuus
Kotiteollisuus Ilosaarirockissa vuonna 2008.
Tiedot
Toiminnassa	1991–
Tyylilaji	Stoner rock Hard Rock Heavy Metal
Kotipaikka	Lappeenranta, Suomi
Laulukieli	suomi
Jäsenet	Jouni Hynynen, laulu, kitara Jari Sinkkonen, rummut Janne Hongisto, basso, taustalaulu
Entiset jäsenet	Aki Virtanen, kitara (1993–1997) Simo Jäkälä, laulu (1991–1993) Tomi Sivenius, kitara, laulu (1991–1993)
Levy-yhtiö	Megamania, 1996–
Aiheesta muualla
www.kotiteollisuus.com
Infobox OKNimi-testi OK

Janne Hongisto Ilosaarirockissa 2008

Yhtye tunnettiin vuosina 1991–1997 nimellä Hullu ukko ja kotiteollisuus, mutta nimi lyhennettiin vuonna 1997 pelkäksi Kotiteollisuudeksi. Vuonna 2004 yhtye voitti parhaan hardrock-metalli-albumin Emman albumilla Helvetistä itään, joka olikin osittain yhtyeen läpimurto.

Harvinaista Kotiteollisuuden kappaleissa on se, että kitarasooloja ei juurikaan ole, vaan kitarasäestys perustuu raskaaseen, särisevään ja yksinkertaiseen kitarariffiin. Poikkeuksia kuitenkin löytyy mm. kappale "Satu Peikoista".

Historia

Perustaminen ja vuodet nimellä "Hullu ukko ja kotiteollisuus"

Hynynen ja Hongisto tutustuivat yläasteella. Sinkkonen oli tulevan yhtyeen jäsenistä ensimmäinen, joka harrasti jotakin soittamista. Sinkkonen tutustutti paremmin Hynysen ja Hongiston Tomi Siveniukseen. Simo Jäkälä, Aki Virtanen ja joidenkin tietojen mukaan myös Marko Annala liittyi kaverusten perustamaan yhtyeeseen, joka silloin kantoi nimeä A-Studio. Musiikkityyli oli silloin vielä punkkia, eikä yhtyeen jäsenet olleet vielä lähelläkään ammattitaitoisia.

Kun yhtye oli saatu kasaan, ja treenejä oli soitettu jo jonkin aikaa, Sinkkosen ja muun yhtyeen tiet erkanivat. Sinkkonen lähti ammattikouluun, kun muut menivät lukioon. Tämän jälkeen koko yhtye hajosi.

Jari Sinkkonen

Nimi keksitään

Kun yhtyeen jäsenet siirtyivät suorittamaan asevelvollisuutta, päättivät Hynynen ja Sivenius perustaa yhtyeen uudelleen. Silloin Hynynen soitti vielä bassoa. Sinkkonen, jonka kanssa Hynynen ei ollut vähään aikaan pitänyt mitään lähes mitään yhteyttä osti paremmat rummut ja liittyi yhtyeeseen.

Nimi Hullu ukko ja kotiteollisuus keksittiin vuonna 1993. Hynynen muistelee sen tulleen TV-sarjasta, jossa hoettiin aina "meillä kotiteollisuudessa ollaan vahvasti sitä mieltä, että..."

Ensimmäinen demo tehtiin kokoonpanolla:

• Simo Jäkälä - laulu
• Janne Hongisto - basso
• Tomi Sivenius - Kitara, laulu
• Jouni Hynynen - kitara
• Jari Sinkkonen - rummut

Jokaisen kappaleen oli siihen aikaan tehnyt Sivenius tai Hynynen. Paikka oli Akaan musiikkireklaami Viialassa, Tampereen kupeessa. Heikki Peltonen äänitti.

Saman vuoden syksyllä Hullu ukko ja kotiteollisuus äänitti toisen demon, samassa paikassa, samalla kokoonpanolla. Demo on edelleen kuunneltavissa internetissä.

Bändihenki alkoi lievästi rakoilla tämän demon äänitysten aikoihin. Sivenius tajusi, ettei kokoonpano ole tarpeeksi hyvä, Jäkälä alkoi epäillä laulutaitojaan eikä Sinkkosellakaan innostus ollut kovin korkealla. Jonkun tiedon mukaan Sinkkonen erotettiin väliaikaisesti joksikin aikaa yhtyeestä hänen uupuneen innostuksensa takia. Muutaman vuoden tiiviin kimpassa pyörimisen jälkeen Sinkkosen, Jäkälän ja ennen kaikkea Siveniuksen innostus alkoi lopahtaa. Hynynen piti yhtyeen kasassa ilman, että Sinkkonen erosi, mukaan saatiin myös Aki Virtanen soittamaan kitaraa.

Kolmas demo äänitettiin nyt neljän miehen kokoonpanolla.

Virtanen erotetaan ja nimi lyhennetään

Syksyllä 1994 yhtye teki neljännen demon. Silloin äänittäjänä oli Jani Viitanen. Viitanen toimitti demon Megamanialle ja Atte Blom soitti yhtyeelle. Niin Hullu ukko ja kotiteollisuus lähti vuonna 1995 Headline- studiolle Tampereelle, jossa solmittiin levytys-sopimus ja Mikko Karmila alkoi tehdä yhteistyötä kotiteollisuuden kanssa.

Ensimmäistä debyyttialbumia alettiin äänittää ja töitä tehtiin paljon. Loppujen lopuksi niin paljon, että yhtye tajusi homman kaatuvan päälle. Sinkkosen mukaan syynä oli liian tiivis yhdessä olo. Sinkkonen sanoi kuitenkin Hongistolle ja Hynyselle, ettei Virtanen olisi yhtyeessä enää pitkään.

Syksyllä 1996 ensimmäinen albumi Hullu ukko ja kotiteollisuus valmistui. Samoihin aikoihin Virtaselle sanottiin, ettei tämän enää kannattaisi jatkaa yhtyeessä, kun ei asiat toimi. Virtanen siis erotettiin yhtyeestä, vaikka tämä lähtikin sovinnolla ja yhteisymmärryksellä. Erotuksen syynä ei ollut Virtasen huonot taidot tai pahat riidat, vaan yksinkertaisesti ajanpuute, jonka takia Virtanen lähti yhtyeestä sovinnolla.

Ensimmäiset vuodet Kotiteollisuus-nimellä (1996–2001)

Lyhennetyllä nimellään Kotiteollisuus julkaisi ensimmäisen albumin vuonna 1998, nimeltään Aamen. Kappaleesta "Routa ei lopu" tehtiin musiikkivideo, jolla yhtye sai hieman näkyvyyttä.

Suosio kasvoi vuotta myöhemmin julkaistun Eevan perintö -albumin myötä, jolta julkaistiin singlet Eevan perintö ja Juoksu. Kotiteollisuuden ensimmäinen varsinainen hitti oli kuitenkin Tomusta ja tuhkasta -albumin ensimmäinen single Jos sanon, jonka Rumba-lehti äänesti vuoden 2000 kappaleeksi. Tomusta ja tuhkasta nousi Suomen albumilistan sijalle 39. Kappaleesta tehtiin myös tunnettu musiikkivideo, jossa yhtyeen jäsenet parodioivat Helsingissä sijaitsevaa kuuluisaa Kolmen sepän patsasta. Albumilta julkaistiin toinen single Kädessäni, josta tehtiin myös musiikkivideo.

Vuonna 2001 yhtye julkaisi EP:n Yksinpuhelu, joka sisälsi samannimisen studiokappaleen lisäksi kolme livekappaletta.

Läpimurto albumit Kuolleen kukan nimi ja Helvetistä itään (2002–2004)

Seuraava albumi Kuolleen kukan nimi (2002) nousi albumilistan sijalle viisi ja sen ensisingle Rakastaa/ei rakasta singlelistan kolmanneksi. ”Rakastaa/ei rakasta”-kappaleen video palkittiin kultaisella Muuvilla. Samana vuonna julkaistiin EP ±0.

Seuraavana vuonna julkaistu Helvetistä itään -albumi nousi julkaisuviikollaan albumilistan ykköseksi ja sen nimikkosingle singlelistan ykköseksi. Albumin seuraavan singlen Minä olen suosion myötä Helvetistä itään -albumi myi platinaa. Helvetistä itään palkittiin Emma-patsaalla vuoden 2003 parhaana hard rock-/metallialbumina. Mainittakoon, että albumilla koskettimia soitti Nightwish-yhtyeen Tuomas Holopainen, jota ei kuitenkaan lasketa yhtyeen jäseneksi. Holopainen on ollut mukana myös Kotiteollisuuden uusimmilla levyillä 7 ja Iankaikkinen, Sotakoira ja Ukonhauta. Lisäksi Holopainen on ollut mukana myös yhtyeen keikoilla silloin kun hänen oma yhtyeensä Nightwish on ollut tauolla.

2004 alussa julkaistu albumin kolmas singlejulkaisu Tämän taivaan alla sai aikaisempien singlejen Helvetistä itään ja Minä olen tapaan myös paljon radiosoittoa. Samana vuonna julkaistiin myös ainoastaan singlenä julkaistu Kultalusikka, josta tehtiin myös musiikkivideo.

Jouni Hynynen Ilosaarirockissa vuonna 2008.

7 ja maineen kasvua (2005–2006)

Vuonna 2005 Kotiteollisuus julkaisi albumin 7, joka käväisi albumilistan ensimmäisenä ja myi kultaa. Myös Kuolleen kukan nimi saavutti kultalevyrajan samana vuonna. Albumimenestyksen lisäksi saman vuoden marraskuussa ilmestynyt DVD myi kultaa joulukuussa, ja oli maaliskuuhun asti musiikki-DVD-listan ykkönen. Marraskuussa albumi 7 voitti Radio Cityn vuoden levy -kilpailun kotimaisten levyjen sarjassa. Albumilta julkaistiin singlet kappaleista Vieraan sanomaa ja Kaihola, joista kummastakin tehtiin musiikkivideot. Kummatkin kappaleet saivat paljon soittoa radiossa. "Kaiholan" musiikkivideon pääosaa esitti tunnettu näyttelijä Kari Hietalahti.

Heti vuoden 2006 alussa valittiin albumi 7 Mesta.netin kilpailussa vuoden levyksi. Tammikuun alussa DVD pysyi Suomen DVD-listan kärjessä neljä listaviikkoa. DVD palkittiin myös Emma-patsaalla vuoden parhaana. Elokuussa 2006 Kotiteollisuus järjesti CMX- ja 51koodia-yhtyeiden kanssa yhteisen Tuuliajolla-kiertueen tehden kyseisten yhtyeiden kanssa yhteisen kappaleen nimeltä "Vapaus johtaa kansaa"

Iankaikkinen, Murheen Mailla -kokoelmalevy ja Ukonhauta

8. marraskuuta 2006 yhtye julkaisi uuden albumin Iankaikkinen, jonka ensimmäinen single on Arkunnaula. Iankaikkinen meni julkaisuviikollaan Suomen albumilistan sijalle kaksi ja myi kultaa. Samalla Kotiteollisuus-DVD puolestaan ylitti platinarajan, 10 000 myytyä kappaletta. Vuoden 2006 lopussa julkaistiin Tuuliajolla-kiertueesta DVD, Tuuliajolla 2006 – rock-elokuva Saimaalta. Albumilta Iankaikkinen julkaistiin toisena singlenä Tuonelan koivut vuoden 2007 alkupuoliskolla. Lisäksi promosinglenä julkaistu Kadonneet sai jonkin verran radiosoittoa.

Rumba-lehden lukijat äänestivät Kotiteollisuuden vuoden 2006 parhaaksi kotimaiseksi yhtyeeksi sekä keulakuva Hynysen vuoden seksisymboliksi.

Kotiteollisuus julkaisi vuonna 2007 ensimmäisen kokoelmalevynsä Murheen mailla 1996–2007, jolle tuli materiaalia kolmen levyn verran. Levyllä oli yksi ennen julkaisematon kappale "Valomerkki". Ensimmäinen levy sisältää kappaleita yhtyeen EP-julkaisuilta ja varhaiselta Noitavasara-singleltä. Toinen levy koostuu radiossa soitetuista hiteistä ja klassikoista ja kolmas sisältää yhtyeen singlejen b-puolia. Albumista julkaistiin vuonna 2008 myös yhden CD:n versio Murheen mailla singlet 1996–2007, joka sisälsi ainoastaan aikaisemman kokoelman toisen CD:n materiaalit.

Kotiteollisuus julkaisi 13. elokuuta 2008 cover-albumin Sotakoira. Seuraava omaa materiaalia sisältävä albumi Ukonhauta ilmestyi helmikuussa 2009. Myös tällä albumilla Tuomas Holopainen soittaa koskettimia. Holopainen on nähty useasti myös kotiteollisuuden live-esiintymisissä.

Tuomas Holopainen

Lyyriset aiheet

Kotiteollisuuden musiikki oli ensimmäisillä demoilla paljon kevyempää, lähes kevyeen rockiin luokiteltavaa tyyliä. mutta ensimmäisellä albumilla, joka oli lyhennetyllä nimellä, yhtye oli täyttä heavy metalia, ja yhtye sai tittelin "suomen raivokkain yhtye." Kuolleen kukan nimen aikoihin tämä nimitys kuitenkin sammui. Ensimmäisellä debyyttialbumilla Hullu ukko ja kotiteollisuus, oli lyriikat ennemmin huumoripitoisia, kun nykyään taas erittäin synkkiä.

Kun yhtyeen nimi oli lyhennetty Kotiteollisuudeksi, ja sillä nimellä oli julkaistu ensimmäinen albumi, sen sanoitukset olivat usealla tavalla tulkittavissa, ja osittain omituisia. Kuten kappale Käärmeiden historiaa on lyriikoiltaan ja melodialtaan monella tavalla tulkittava, ja "mystinen". Hynynen itse sanoo yhtyeen kotisivuilla kappaleesta näin:

»Jaaha, mitähän tällä on yritetty sanoa? En tiedä, ehkä tämä oli naisia pelkäävän, katkeroituneen miehen tilitys, senkin takia tuntuu nykyisin oudolta vetää tätä biisiä. Tästähän tehtiin hieman erilainen versio myöhemmin Yksinpuhelu -ep:lle, biisi päättyy siinä helvetin hienoon räjähdykseen. Sovitusta ja sanojakin muutettiin hieman. Mutta luulen, ettei ne sanat siitä ainakaan merkittävästi parantuneet. Mutta verratkaapa Yksinpuhelun version ja tämän version laulusuoritusta keskenään. Voi huomata, että Hynysen laulu on jopa kehittynyt.»

Tällaista oli Kotiteollisuuden musiikki aina albumiin Kuolleen kukan nimi asti. Albumilla kuolleen kukan nimi muuttui kitarariffit paljon yksinkertaisemman kuuloiseksi ja musiikki muuttui osittain jopa kevyemmäksi. Silloin yhtyeellä ei kuitenkaan ollut vielä yhtä paljon melodisia loppu soittoja ynnä muuta, joten se tuntui raskaammalta kuin mitä yhtyeen musiikki nykyään on. Kuolleen kukan nimen aikaan yhtyeen sanoitukset tulivat myöskin helpommin tulkittaviksi ja synkiksi.

Sellaisena pysyi yhtyeen musiikki tähän päivään asti, paitsi uusimmalla Ukonhauta-albumilla on kitaran riffit ja kappaleiden sävel muuttunut lähes iskelmän kaltaiseksi. Kotiteollisuus säilytti silti hevibändin tittelinsä, sillä poikkeuksia löytyy edelleen esim. kappaleet Ukonhauta, Laulu on Kuollut ja Piru irti.

Kotiteollisuuden osa kappaleista, ollessaan äärimmäisen synkkiä saattavat myös vastustaa kristinuskoa, kuten kappaleet Tämän taivaan alla, Pää kylmänä ja Kaihola. Kaihola ei tosin muuta kuin alussa muutamassa ensimmäisessä lauseessa: "Rakastamme aivan kuin, tarinaa olisi vielä jäljellä. Onnellista loppua odotamme siellä, missä jumala nauraa kirkoilleen, papeille, rituaaleilleen. Kauniille alttaritauluilleen. Koko maailmalleen!

Myös kappaleiden Loveen langennut ja Valtakunta sanoitukset ovat tähän suuntaan. Vaikka osa kappaleista onkin sellaisia, silti tällaista ei löydy valtaosasta yhtyeen sanoituksista.

Musiikki

Kotiteollisuuden tyylilajeista on ilmennyt usein erimielisyyksiä. Pääasiassa yhtye on luokiteltu Heavy Metalin ja Hard Rockin sekoitukseksi, mutta silti yhtyettä pidetään heavybändinä . Yhtyeen musiikissa on piirteitä myös Stoner Rockista.

Jotkut pitävät myös uusimmalla albumilla kuultua Kotiteollisuutta iskelmänä

Kotiteollisuuden musiikki on harvinaista siinä mielessä, että kitarasooloja ei ole, vaan kitarat ovat hitaita ja yksinkertaisia, sekä matalaäänisiä riffejä. Poikkeuksia kuitenkin löytyy muutamia, kuten kappaleet ”Laulu on kuollut” ja ”Satu peikoista” .

Vahvuus Kotiteollisuuden musiikissa on Kotiteollisuuden sanoitukset, eikä senkään takia kotiteollisuudella ole paljon kuuntelijoita ulkomailla. Kotiteollisuuden sanoitukset ovat tarttuvat ja yleensä melodia on hieno, ainakin uudemmissa albumeissa. Tätä ennen, albumeilla Aamen ja Eevan perintö, Kotiteollisuuden musiikkikin oli täysin erilaista ja se oli vielä paljon selvemmin luokiteltavissa heavy metaliin. Nykyään muun muassa kappaleet ”Varjonkukka” ja ”Loveen langennut” ovat lähes iskelmämusiikkia.

Yhtyeen lavaesiintyminen ja suorapuheisuus

Kotiteollisuuden lavaesiintyminen on perinteistä rock-esiintymistä.

Kotiteollisuuden tavalliseen live-konserttiin kuuluu yhtyeen suorapuheisuus. Etenkin Jouni Hynynen kommentoi yleisöään yleensä negatiivisesti, vaikka se onkin huumoria.

Juuri tästä johtuu myös se, ettei kotiteollisuuden fanit suhtaudu yhtyeeseen, niin kuin mihin tahansa rockyhtyeeseen. Kun Kotiteollisuuden jäsenet arvostelevat yleisöään, niin tavallista on myös se, että yleisö huutelee takaisin. Tällaisesta huolimatta yhtye on suosittu, ja vaikka sen ihailijat käyttäytyvätkin eri tavalla, kuin muiden yhtyeiden ihailijat, on yhtye silti maineikas ja fanit todella pitävät yhtyeestä.

Esimerkkinä Hynysen suorapuheisuudesta on 2004Emmagaalan kiitos puhe:

»Terve... Tota, Sinkkoselle, Lappeenrannan keskussairaalaan sellaisia terveisiä, että... Et menettänyt mitään... Oli ihan paskat bileet ja helvetin ruman näkösiä akkoja!»

Jonka jälkeen Janne Hongisto sanoo myös omat sanottavansa, jotka eivät niinkään arvostele ketään, mutteivät silti ole kovin asialliset:

»Ja... Onko munuaiset sinulle ongelma? Syö ne.»

Kotiteollisuuden suorapuheisuus tulee näkyviin myös yhtyeen kotisivuilla, esimerkiksi yhtyeen vieraskirjaan annetuissa vastauksissa.

Jäsenet

Jouni Hynynen lavalla Sauna Open Air -metallifestivaaleilla kesäkuussa 2007.

Nykyinen kokoonpano (1997–)

• Jouni Hynynen – laulu ja kitara
• Jari Sinkkonen – rummut
• Janne Hongisto – basso ja taustalaulu

Entiset jäsenet

• Aki Virtanen – kitara
• Simo Jäkälä – laulu
• Tomi Sivenius – kitara, laulu
• Marko Annala - soolokitara

Alkuperäinen kokoonpano (1991 - 1995)

• Jouni Hynynen – basso, kitara
• Jari Sinkkonen – rummut
• Janne Hongisto – basso ja taustalaulu
• Simo Jäkälä – laulu
• Tomi Sivenius – kitara, laulu
• Marko Annala - soolokitara

Toinen kokoonpano (1995 - 1997)

• Jouni Hynynen - kitara, laulu
• Janne Hongisto - basso
• Aki Virtanen - kitara
• Jari Sinkkonen - rummut

Diskografia

Albumit

• Albumeista ilmoitettu ainoastaan paras listasijoitus
• Pääartikkeli Kotiteollisuuden diskografia
• Hullu ukko ja kotiteollisuus  (1996)
• Aamen  (1998) - FIN 4. (Viikko 45/2003)
• Eevan perintö  (1999) - FIN 3. (Viikko 45/2003)
• Tomusta ja tuhkasta  (2000) - FIN 5. (Viikko 38/2003)
• Kuolleen kukan nimi  (2002) - FIN 3. (Viikko 09/2005) ylitti kultarajan 2005
• Helvetistä itään  (2003) - FIN 1. (Viikko 38/2003) ylitti kultarajan 2003 ja platinarajan 2004
• 7  (2005) - FIN 1. (Viikko 13/2005) ylitti kultarajan 2005
• Iankaikkinen  (2006) - FIN 2. (Viikko 43/2006) ylitti kultarajan 2006
• Sotakoira  (2008) - FIN 1. (Viikko 34/2008)
• Ukonhauta  (2009) - FIN 1. (Viikko 9/2009) ylitti kultarajan 2009

Aiheesta muualla

• Kotiteollisuuden virallinen sivusto
• Kotiteollisuuden tabulatuureja
• Kotiteollisuuden No sori! -lehden sivusto
• No sori! -lehti Myspacessa (suomeksi)
• Kotiteollisuus Last.fm:ssä (englanniksi)
• Kotiteollisuus Meteli.netissä
• YLE Elävä arkisto: Kotiteollisuus elävänä

Katso Myös

• Kotiteollisuuden diskografia

Kotiteollisuus

Jouni Hynynen Jari Sinkkonen Janne Hongisto Miitri Aaltonen
Aki Virtanen Simo Jäkälä Tomi Sivenius

Studioalbumit	Hullu ukko ja kotiteollisuus Aamen Eevan perintö Tomusta ja tuhkasta Kuolleen kukan nimi Helvetistä itään 7 Iankaikkinen Sotakoira Ukonhauta Kotiteollisuus Sotakoira II Maailmanloppu Kruuna / Klaava Vieraan vallan aurinko Valtatie 666 Jumalattomat
Kokoelmat	Murheen mailla 1996–2007 Murheen mailla singlet 1996–2007 Murheen mailla II 2007–2014
EP:t	Kuulohavaintoja Yksinpuhelu ±0 Routa ei lopu (on ilmoja pidelly) Kultalusikka Kummitusjuna Kuollut kävelee
Singlet	”Noitavasara” ”Routa ei lopu” ”Juoksu” ”Eeva Perintö” ”Jos sanon” ”Kädessäni” ”Rakastaa/ei rakasta” ”Vuonna yksi ja kaksi” ”Helvetistä itään” ”Minä olen” ”Tämän taivaan alla” ”Vieraan sanomaa” ”Kaihola” ”Vapaus johtaa kansaa” ”Arkunnaula” ”Tuonelan koivut” ”Mahtisanat” ”Soitellen sotaan” ”Raskaat veet” ”Kalevan miekka” ”Adventti” ”Yötä vasten” ”Maailmanloppu” ”Hyvien puolella” ”Silmä silmästä, hammas hampaasta” ”Helvetti jäätyy” ”Emmauksen tiellä” ”Kuoleman kurviin” ”Viinamäki” ”Pukki tulee! Oletko valmis?” ”Varjoihmiset” ”Helvetin hieno matka” ”Kusipää” ”Järjen ääni” ”Herttarouva”
DVD:t	DVD Tuuliajolla 2006 Itärintama 2003-2010
Kirjat	Murheen mailla – virsiä vuosilta 1996–2005 (2005) Kotiteollisuus.com - Vittuilua jo vuodesta 2001 (2012)
Muuta	Rai rai! Luettelo Kotiteollisuuden kappaleista Kotiteollisuuden diskografia