Wikipedia

Saarikenttä

pesäpallostadion Vimpelissä
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 8. syyskuuta 2008 kello 22.20 käyttäjän Pyhajumbo (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Saarikenttä on pesäpallostadion Vimpelin kirkonkylässä. Se toimii Superpesiksessä pelaavan Vimpelin Vedon kotikenttänä. Nimensä mukaisesti kenttä sijaitsee Savonjoen ympäröimässä saaressa. Alun perin se koostui useista pienistä saarekkeista, jotka Vimpelin kunta luovutti urheilutarkoituksiin 1920-luvulla. Vuonna 1935 aloitettiin kentän kunnostus, jonka tuloksena syntyi Saarikenttä. Veto on pelannut kotiottelunsa Saarikentällä heti sen valmistumisesta lähtien. Nykyisen katsomonsa kenttä sai vuonna 1990 ja hiekkatekonurmen vuonna 1994.[1]

Saarikenttä
[[Tiedosto:Tiedosto:Saarikenttä.png|250px|]]
Rakennuksen tiedot
Sijainti Vimpeli
Koordinaatit 63.161074°N, 23.825011°E
Rakennustyöt aloitettu 1935
Avattu 1937
Remontoitu 1945, 1956, 1970, 1983, 1990, 1994
Omistaja Vimpelin kunta
Kenttä hiekkatekonurmi
Kustannukset 2.8 milj. mk (1990)
Käyttäjät

Vimpelin Veto

Katsojakapasiteetti

2 590 (1 300 katettu)

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ominaisuudet

Saarikentällä on pelialustana muiden nykyaikaisten pesäpallokenttien tapaan hiekkatekonurmi[1]. Saarikentällä on myös luonnollisesti sekä naisten että miesten rajat. Miesten rajat on merkitty valkoisella ja naisten keltaisella. Katsomossa on tilat kaiken kaikkiaan 2 590 katsojalle. Näistä 1 300 on katetun osan alla. Loput ovat katetun katsomon vieressä.[2] Suurimmassa osassa katettua katsomoa on myös erilliset kuppi-istuimet. Kentällä on myös puku- ja kuulutustilat. Lisäksi kentällä on on takarajan takana digitaalinen tulostaulu.[3]

Historia

Pesäpallon pelaaminen alkoi siirtyä 1920-luvun lopulla pihoilta ja pelloilta Savonjoen ympäröimälle Joki- eli Rankilansaarelle eli nykyisen Saarikentän paikalle. Kunta luovuttikin Jokisaaren kolme erillistä saarta Vimpelin Suojeluskunnalle urheilutarkoituksiin. Vuonna 1935 Suojeluskunta alkoi yhdessä Vimpelin Vedon kanssa kunnostaa kenttää. Sahajauhoja saatiin Henrik Heikkilän tehtaalta ja täytemaata jokiuomista. Talkootyötä tehtiin mittava määrä, kun vimpeliläiset tekivät työtä yhteensä 600 miestyöpäivää ja 400 hevostyöpäivää. Lopulta vuonna 1937 kenttä kynnettiin puusahralla.[2] Näin kenttä saatiin käyttövalmiiksi vielä samana vuonna[4].

Ensimmäinen pääsarjaottelu Saarikentällä pelattiin 29. toukokuuta vuonna 1938, jolloin Vimpelin Suojeluskunnan vieraaksi saapui Helsingin Pallo-Toverit. Perusteellisesti kunnestetulle kentälle oli rakennettu myös 300 hengen katsomo. Se osoittautui kuitenkin heti pieneksi sillä otteluun saapui yli 1200 katsojaa. Normaaleihin yleisömääriin verrattuna lukema oli käsittämättömän suuri.[5] Historian ensimmäinen ottelu päättyi lukemiin 1-1. Ensimmäisellä suursarjakaudella eli vuonna 1938 kenttää kehuttiin Helsinkiä myöten. Saarikentän ongelmana oli kuitenkin se, että sieltä puuttui päällystys. Vimpeliläisten seurojen varat eivät siihen riittäneet. Vimpelin Suojeluskunta anoikin rahoja valtion urheilulautakunnalta. Anomus tehtiin lautakunnan puheenjohtajalle Urho Kekkoselle. Kekkosen tarkkojen kyselyjen jälkeen hän vakuuttui asiasta ja lautakunta myönsi 15 000 markkaa Saarikentän päällystykseen. Päällystys tapahtui vuonna 1940. Vimpelin Suojeluskunta pelasi samana vuonna Suomen pääsarjassa voittaen lopulta SM-pronssia[6]. Niistä peleistä ei kuitenkaan Saarikentällä päästy nauttimaan, kun Suursarjan otteluita siirrettiin päällystystöiden takia suurimmaksi osaksi Luoma-ahon kentälle. Vuonna 1939 Vimpelin kunta vuokrasi Saarikentän paikallisille urheilujärjestöille 50 vuodeksi. Sotien jälkeen sopimus kuitenkin unohtui. Tämän jälkeen kunta vastasi jälleen kentän kunnossapidosta.[1]

Kun Vimpelin Veto nousi kaudeksi 1945 miesten pääsarjaan, saatiin Saarikentällä jälleen nauttia huippupesäpallosta. Veto avasikin pelit kotonaan Kuusankosken Vetoa vastaan 22. heinäkuuta, mutta hävisi 6-8. Saarikentän kauden ensimmäistä kotivoittoa jouduttiinkin odottamaan syyskuulle, jolloin Myllykosken Kilpa-Veikot kaatui Vedon käsittelyssä.[7] Vuonna 1945 Saarikenttä sai myös ensimmäisen kunnollisen katsomonsa. Tuolloin tulva oli tuonut tukkeja Saarikentälle. Uittopäälikkö Kattilakoski lupasi tukit Vimpelin Vedolle. Tukit käytettiin sahalla ja kahdessa päivässä katsomoihin tarvittavat tarvikkeet olivat kasassa. Seuraava kausi toikin Vedolle sen ensimmäisen SM-mitalin, vaikka tilastoissa Suojeluskunnan kuuden vuoden takainen pronssi sille merkitäänkin. Mitali ratkesi vasta viimeisellä sarjakierroksella Saarikentällä kotiyleisön edessä Vedon lyödessä Seinäjoen Maila-Jussit peräti 37-0.[8]

Ensimmäistä aikuisten kultamitalia Saarikentällä saatiin juhlia vuonna 1947. Tuolloin Vimpelin Vedon naiset juhlivat Suomen mestaruutta. Seuraavaa mestaruutta ei tarvinnut kauan odotella, sillä naiset toistivat temppunsa heti seuraavana vuonna.[9] Vedon miesten joukkue kuitenkin putosi kauden 1947 päätteeksi pääsarjasta, eikä Saarikentällä saatu nauttia miesten pääsarjasta. Veto kuitenkin nousi jälleen kaudeksi 1949, mutta putosi nopeasti uudelleen. Niinpä vuosina 1950 ja 1951 Saarikentällä ei nähty miesten pääsarjaa. Vuodesta 1952 Veto kuitenkin vakiinnutti paikkansa pääsarjassa.[10]

Saarikentän runkosarjan katsojakeskiarvot pääsarjassa vuodesta 1975
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1970 xx xx xx xx xx 1721 1788 1680 1484 1315
1980 - 1290 - 1301 1306 - - 1605 1400 -
1990 1626 2104 2038 1553 877 1092 1003 747 - -
2000 - - - - 1221 1239 1659 1811 1975

Vuonna 1960 Saarikentällä nähtiin ensimmäistä kertaa miesten mestaruusjuhlat paikallisen seuran voimin. Veto ratkaisi mestaruuden kotiyleisön edessä viimeisellä kierroksella.[11] Toki Veto oli napannut kolme himmeämpää mitalia sitten vuoden 1946 pronssimitalin. Siitä eteenpäin Saarikentällä saatiinkin Vedon toimesta juhlia vuosittain. ViVe nimittäin nappasi miesten SM-mitalin joka vuosi vuodesta 1958 aina vuoteen 1968. Kruununa oli Vedon toinen kultamitali vuodelta 1965.[12]

Seuraavat kaudet Saarikentällä ilman miesten pääsarjapesäpalloa olivat vuodet 1972 ja 1973. Miesten mitalijuhlia Saarikentällä on vietetty viimeksi vuonna 1975. Samana vuonna Saarikentän katsojakeskiarvo 1721 oli sarjan viidenneksi paras.[13] Seuraavalla kaudella keskiarvo nousi lukemaan 1788[14]. Tämän jälkeen seurasi pudotus katsojien määrässä ja samaan päästiin vasta vuonna 1991 keskiarvon ollessa 2104[15]. Esimerkiksi vuoden 1984 lukema 1306 oli koko sarjan heikoin. Saarikentällä ei pelattu pääsarjaotteluita hajanaisilla kausilla 1980, 1982, 1985, 1986 ja 1989 ViVe:n pudottua usein pääsarjasta. Vuonna 1983 Saarikentälle rakennettiin uudet kuulutustilat. Tuolloin kentän katsomoon mahtui istumaan 1 500 henkeä, mikä osoittautui useissa otteluissa liian pieneksi määräksi.[1]

Vuodet 1990-1992 olivat Saarikentälle menestys. Vuonna 1990 Saarikentällä pelattiin toistaiseksi ainoa Itä-Länsi -ottelu. Vuosina 1991 ja 1992 katsojakeskiarvot olivat päälle kahden tuhannen. Pääsarjan 5. syyskuuta vuonna 1993 pelattu ottelu Vedon ja Vaasan Mailan välillä jäi historian viimeiseksi otteluksi Saarikentän tiilimurskalla. Uusi nykyvaatimusten mukainen hiekkatekonurmi oli valmis jo seuraavaksi kevääksi ja Veto piti uudella alustalla ensimmäiset harjoitukset jo 11. toukokuuta.[1] Ensimmäinen ottelu kentällä pelattiin jo kolmea päivää myöhemmin Vedon kaaduttua Jyväskylän Kirin käsittelyssä[16]. Vuonna 1997 tehti pohjanoteeraus yleisökeskiarvon oltua ainoastaan 747[17].

Vuonna 1998 Veto putosi Superpesiksestä. Viidestä seuraavasta kaudesta neljänä Saarikentällä pelattiin kuitenkin Superpesiksen karsintasarjaa. Viimeisellä kerralla Veto onnistui myös lunastamaan jälleen paikkansa pääsarjassa[18]. Näin ollen kaudesta 2004 lähtien Saarikentällä on nähty vuosittain miesten Superpesiksen otteluita. Vedon Superpesikseen paluun jälkeen myös Saarikentän katsojakeskiarvot ovat olleet lievässä nousussa.[10] Lisäksi kaudella 2008 Saarikentällä nähtiin naisten Superpesistä Lapuan Virkiän pelattua kauden kolme ensimmäistä kotiotteluaan Vimpelissä[19].

Itä-Länsi Saarikentällä 1990

Yhteensä 56. miesten Itä-Länsi -ottelu myönnettiin Vimpelille vuodeksi 1990. Tämän vuoksi Saarikenttä joutuikin valtavaan remonttiin. Kentän katsomo laitettiin tuolloin nykyiseen muotoonsa. Katsomo katettiin ja 1 300 istumapaikkaa sai suojan sateelta. Tämän lisäksi kattamattomaan osaan tuli istumapaikat yhteensä 1 290 henkilölle eli kokonaiskatsojakapasiteetti nousi lukuun 2 590.[2] Lisäksi kenttää kunnostettiin muutenkin.[1] Kunnostuksen hinta oli yhteensä 2,8 miljoonaa markkaa ja talkootyötunteja tuli tuhansia. Vedon osuus oli 600 000 markkaa. 500 000 markkaa saatiin Työvoimapiiriltä ja Vimpelin kunta maksoi 900 000 markkaa. Loput 700 000 markkaa piti saada erilaisista keräyksistä, mutta ne epäonnistuivat. Näin ollen Vedon maksuosuus kasvoi 300 000:lla. Niinpä jopa eduskunnassa keskusteltiin Vedon tukemisesta 200 000 markalla.[20] Itse Itä-Länsi -ottelu oli kotijoukkueen juhlaa. Länsi nimittäin pystyi kaatamaan Idän lukemin 8-5 ja nappasi ensimmäisen voittonsa Idästä seitsemään vuoteen.[21] Lännen nousu oli mahtava, sillä Itä johti tauolla jo 4-0. Ratkaisujuoksun löi Kari Myllyniemi.[22]

Kentän erityispiirteet

Tunnelma

Vimpeliläinen yleisö tunnetaan nykyisin yhtenä pesäpallon äänekkäimpänä. Tämän vuoksi tunnelma Saarikentällä on yleensä huippuluokkaa. Veto saakin yleisön kannustamisesta huomattavan suuren kotikenttäedun vierasjoukkuita vastaan. Tunnelmaa lisää myös katsomon sijainti lähellä kenttää. On tutkittu, että ihmisiä tulee jopa yli 100 kilometrin päästä aistimaan Saarikentän tunnelmaa.[23]

Vesistö

Joen väliton läheisyys tekee kentästä luonnollisesti erityislaatuisen. Läpilyönnit menevät nykyisinkin usein veteen. Saarikenttä onkin kuuluisa siitä miten pelaajat syöksyvät pallon perässä veteen. Yleensä jokeen mennyt lyönti tuottaa varmuudella vähintään yhden juoksun. Joskus tilanteissa on sattunut joitain loukkaantumisiakin, mutta yleensä pallon veteen meno tietää yleisölle hyvää viihdettä. Saarikentän historiaan ja nykypäivään kuuluu olennaisena osana myös pallohaavi. Joskus haaviin on pallon sijasta tarttunut kala, joka oli puolikiloinen hauki[24].[2] Varsinkin keväällä voi jokisuulta löytää kymmenittäin jokeen menneitä palloja. Keskikesällä veden virtausnopeus on hitaampi ja tuolloin pallot keritään nappaamaan vedestä haaveilla ja kahlaamalla.[1]

Tulva jokavuotisena ongelmana

Ensimmäisnä vuosikymmeninä Saarikentällä kärsi vesistön välittömästä läheisyydestä. Vesi nimittäin tulvi joka kevät kentälle. Tätä ongelmaa pyrittiin ratkomaan vuonna 1956. Tuolloin Saarikenttä oli remontissa, kun kenttä nostettiin. Kentän pinta kohosi kaikkiaan 60 cm. Samalla kentän käyttötarkoitusta laajennettiin lisäämällä kentälle juoksuradat ja muut yleisurheilun suorituspaikat. Kentän nostaminenkaan ei pelastanut Saarikenttää kokonaan tulvien vaikutuksilta. Niinpä 1970-luvun alussa jouduttiin jälleen kehittämään uusia keinoja Saarikentän suojaksi. Kentän ympärille rakennettiinkin lähes metrin korkuiset penkereet. Samalla saarelle johtanut silta uusittiin. Samoin tehtiin myös katsomo- ja pukutiloille.[1]

Yleisöennätykset

Saarikentän yleisöennätys nähtiin 17. heinäkuuta vuonna 1991. Tuolloin Vimpelin Veto sai runkosarjassa vastaansa Alajärven Ankkurit. Etelä-Pohjanmaan paikallistaistoa oli tullut katsomaan yhteensä 4 724 katsojaa. Ottelu päättyi kotijoukkueen 4-3 voittoon.[25] Muutenkin vuonna 1991 Saarikentällä nähtiin paljon yleisöä. Saarikentän katsojakeskiarvo runkosarjassa oli paras sitten tilastoinnin aloittamisen vuonna 1975. Katsojia kävi tuolla kaudella Vedon kotipeleissä keskimäärin 2104, eikä tuota lukemaa olla vieläkään rikottu. Myös pudotuspelien historian paras keskiarvo Saarikentällä on tuolta vuodelta. Luku on 2685, mutta Vimpelissä pelattiin tuolla kaudella ainoastaan yksi pudotuspeliottelu.[15]

Kenttä talvikäytössä

 
Saarikenttä talvikäytössä vuonna 1963.

Pesäpallon lisäksi myös Vimpelin Vedon muut lajijaostot ovat vuosien saatossa päässeet hyötymään Saarikentästä. Kenttä toimikin 1960-luvulla talvisin luisteluratana. Siellä jaettiin mitaleja piirinmestaruustasolla. Luistlijoita kävi kuitenkin jopa Saksasta asti testaamassa vimpeliläisten tason. ViVe:ssä pelattiin aikoinaan myös jääpalloa. Tasona oli maakuntasarja ja Vedon kotikenttänäntuossakin lajissa toimi luonnollisesti Saarikenttä. Myöhemmin jääpallon pelaaminen Vimpelissä hiipui. Tuolloin Saarikentälle pystytettiin jääkiekkokaukalo. Näin Vimpelin Vedon jääkiekon maakuntasarjajoukkuekin sai käyttää Saarikenttää kotikenttänään.[1]

Kenttä muissa tarkoituksissa

Saarikenttä on urheilutapahtumien ohella myös muussa käytössä. Kentällä on muun muassa järjestetty konsertteja. Esimerkiksi Vivo on konsertoinut Saarikentällä. Kentälle pystytettiin kesällä vuonna 2000 suuri esiintymislava liittyen Leidit lavalla -kiertueeseen. Näin Saarikentällä nähtiin Katri Helena, Paula Koivuniemi, Marion Rung ja Lea Laven. Vuonna 2008 Saarikentällä esiintyivät muiden muassa Samuli Edelmann ja Juha Tapio[26]. Saarikentällä järjestetään pesäpallon lisäksi myös muita ulkoilu- ja urheilutapahtumia. Kenttä toimii esimerkiksi vuosittaisen Windal-Maratonin lähtö- ja maalipaikkana[27]. Lisäksi kentällä on edelleen pienimuotoista yleisurheilutoimintaa[28]. Saarikenttä on myös koko Vimpelin ja Vimpelin Vedon symboli.[2] Se onkin yksi Vimpelin tärkeimmistä nähtävyyksistä[29]. Kentällä pelataan vuosittain myös pesäpallon hyväntekeväisyysottelu, jossa kohtaavat Veikkolan wapaawaltio ja Suurpohjanmaa. Ottelussa on ollut mukana muun muassa Arvi Lind ja Mikaela Ingberg.[30]

Saarikentän medianäkyvyys

Saarikenttä on esillä eri medioissa kuten lehdissä, internetissä ja televisiossa. Televisiossakin se on ollut esillä vuosikausia, eniten Vimpelin Vedon Superpesiskausilla. Vuonna 2006 se sai TV:ssä näkyvyyttä ainoastaan 5 minuuttia ja 56 sekuntia[31]. Seuraavalla kaudella aika oli kuitenkin jo 9.27.31[32]. Huima nousu johtuu pääosin siitä, että vuonna 2007 TV-otteluita alettiin esittää Finnair Stadiumin sijaan seurojen kotikentillä. Saarikentältä lähetettiinkin suorana 24. heinäkuuta Vimpelin ja Nurmon välinen ottelu[33]. Kaudella 2008 Saarikentällä pelattiin jälleen yksi TV-ottelu. Päivä oli 12. kesäkuuta ja joukkueet samat kuin edelliskaudella.[34] Vuonna 2008 myös Elixirin ohjelmasarjassa vierailtiin kolmen jakson verran Saarikentällä[35].

Lähteet

Internetlähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i Saarikentän synty Vimpelin Veto. Viitattu 29.8.2008.
  2. ↑ a b c d e Saarikenttä Vimpelin kunta. Viitattu 29.8.2008.
  3. ↑ Vimpelin Veto - Kiteen Pallo Vimpelin Veto. Viitattu 1.9.2008.
  4. ↑ Stadiums in Finland World Stadiums. Viitattu 29.8.2008.
  5. ↑ 1938: Saarikentän tarina saa alkunsa Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.
  6. ↑ Tulokset 1940 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 29.8.2008.
  7. ↑ Tulokset 1945 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  8. ↑ Tulokset 1946 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  9. ↑ Suomen mestarit Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  10. ↑ a b Miesten pääsarjatilastoja kautta aikain Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  11. ↑ Tulokset 1960 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  12. ↑ Miesten mitalijoukkueet 1922-2007 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  13. ↑ Tulokset 1975 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  14. ↑ Tulokset 1976 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  15. ↑ a b Tulokset 1991 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  16. ↑ Tulokset 1994 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  17. ↑ Tulokset 1997 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 2.9.2008.
  18. ↑ Tulokset 2003 Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  19. ↑ Otteluraportti Lapua-Jyväskylä Lapuan Virkiä. Viitattu 1.9.2008.
  20. ↑ Raha-asia-aloite 1200 Eduskunta. Viitattu 1.9.2008.
  21. ↑ Itä-Länsi Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 1.9.2008.
  22. ↑ Idän pesisvaltaa 1990-luvulla – Otteluvälähdyksiä 1990 YLE. Viitattu 1.9.2008.
  23. ↑ Pesiskatsomoihin virtaa entistä enemmän yleisöä YLE. Viitattu 1.9.2008.
  24. ↑ Tappava joki Pesäpallon 75-vuotisjuhlanäyttely. Viitattu 1.9.2008.
  25. ↑ Vimpelin Veto Superpesis. Viitattu 1.9.2008.
  26. ↑ Nimiartistit konsertoivat Pohjanmaalla Pohjalainen. Viitattu 1.9.2008.
  27. ↑ Vimpelin Windal-Maraton trinity.siteadmin.fi. Viitattu 1.9.2008.
  28. ↑ Liikuntaryhmät Terve Etelä-Pohjanmaa. Viitattu 1.9.2008.
  29. ↑ Nähtävyydet Järviseudun Seutukunta. Viitattu 1.9.2008.
  30. ↑ Julkkispesistä Vimpelissä TrissaTV. Viitattu 1.9.2008.
  31. ↑ TV 2006 areenoittain Superpesis. Viitattu 6.9.2008.
  32. ↑ TV 2007 areenoittain Superpesis. Viitattu 6.9.2008.
  33. ↑ Pesiskausi avataan suorana Urheilukanavalla Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.
  34. ↑ Superpesistä mediassa ja katukuvassa Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.
  35. ↑ TV-sarja Elixir tarjoaa odotetun pesäpallotarinan Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 6.9.2008.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saarikenttä&oldid=5425492”