Tilinpäätös

Tilinpäätös on päättyneeltä tilikaudelta laadittava tilinpäätöslaskelmien ja muiden tilinpäätösasiakirjojen kokonaisuus, jolla selvitetään yrityksen tai muun talousyksikön toiminnan taloudellinen tulos tilikaudelta sekä taloudellinen asema tilinpäätöspäivänä.

Tilinpäätöksen sisällöstä ja sen laatimisessa noudatettavista periaatteista säädetään kirjanpitolaissa ja -asetuksessa.[1][2] Tilinpäätöksen laatimista ohjaa lisäksi hyvä kirjanpitotapa, jonka keskeisin lähde tilinpäätöksen näkökulmasta ovat Kirjan­pito­lauta­kunnan yleisohjeet ja lausunnot.[3] Osakeyhtiöiden tilinpäätöstä koskevia säännöksiä on lisäksi osakeyhtiölaissa.[4]

Sananmukaisesti tilinpäätös tarkoittaa tilien päättämistä tai tilikirjan päättämistä (ruotsiksi bokslut[5]). Tilinpäätöksen englanninkielinen termi on financial statements tai financial reports.[6]

Tilinpäätöksen sisältö kirjanpitolain mukaanMuokkaa

Kirjanpitolain mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka sisältää:[7]

  • tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman
  • tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen
  • varojen hankintaa ja niiden käyttöä selvittävän rahoituslaskelman
  • tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman liitteenä olevat tiedot (liitetiedot)
  • toimintakertomuksen

Kustakin taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman erästä on esitettävä vastaava tieto viimeistä edelliseltä tilikaudelta (vertailutieto). Jos tuloslaskelman tai taseen erittelyä on muutettu, on vertailutietoa mahdollisuuksien mukaan oikaistava.

Tilinpäätökseen kuuluvien ja siihen liitettyjen asiakirjojen on oltava selkeitä ja niiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus.

Tilikauden tuloksen laskenta ja varojen ja velkojen arvostusMuokkaa

Tilinpäätöksessä laadittavan tuloslaskelman ja taseen perusteena on kirjanpito ja sen tilinpäätöspäivänä osoittamat tuotto- ja kulutilien sekä tasetilien saldot. Jotta tilikauden tulos laskettaisiin ja taseen varat ja velat arvostettaisiin eri talousyksiköissä yhdenmukaisilla perusteilla, sisältyy kirjanpitolakiin periaatteet tuloksen laskennalle ja tase-erien arvostukselle.

Tuloksen laskentaMuokkaa

Menon kirjaamisperusteena tilikaudella on tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjaamisperusteena suoritteen luovuttaminen (suoriteperuste). Tilikauden tulot kirjataan tilinpäätöksessä tuotoiksi tuloslaskelmaan. Tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti enää kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset. Muut menot saadaan aktivoida sen mukaan, kuin kirjanpitolain varojen arvostusperiaatteissa säädetään.[8]

Kirjanpitolain tuloslaskennan periaate perustuu Martti Saarion vuonna 1945 väitöskirjassaan esittämään meno-tulo -teoriaan.[9] Lähtökohtana tilinpäätöksessä on menojen kirjaaminen tulojen kohdalle (matching[10]). Suurin osa tilikauden menoista on niin lyhytvaikutteisia, että ne voidaan kirjata sellaisenaan tilikauden kuluiksi. Pitkävaikutteisempien menojen kohdalla on laskettava, kuinka suuri osa menoista on tarvittu tilikauden tuottojen aikaansaamiseksi ja kuinka suuri osa on sellaisia, että ne kerryttävät tuloja myös tulevilla tilikausilla. Tulevaisuudessa tuottoja synnyttävät menot kirjataan taseeseen aktiivoiksi. Merkittävimmät menojen aktiivat ovat investointimenojen aktiivoita eli käyttöomaisuutta (rakennukset, koneet ja kalusto jne.) ja vaihto-omaisuutta (varastoja).

Saarion meno-tulo -teoria luetaan ns. dynaamisiin tilinpäätösteorioihin ja se korostaa tuloslaskelman merkitystä toisin, kuin ns. taseyhtälöteoriat, jotka korostavat taseen merkitystä tilinpäätöksessä. Pörssiyhtiöiden konsernitilinpäätökset laaditaan IFRS-standardin mukaan[11], jossa lähtökohtana on lähinnä taseyhtälöteoria.

Taseen varojen ja velkojen arvostusMuokkaa

Kirjanpitolain mukaan taseeseen merkitään:

  • Saamiset nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon
  • Rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä
  • Tilikauden päättyessä jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan. Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, on erotus kuitenkin kirjattava kuluksi
  • Käyttöomaisuuden hankintameno poistetaan merkitsemällä se suunnitelman mukaan kuluksi kullekin tilikaudelle hyödykkeen vaikutusaikana (suunnitelmapoistot). Tilikaudelle kuuluvalla poistolla vähennetty jäännös hankintamenosta merkitään taseen pysyviin vastaaviin (aktivointi)
  • Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämän tulon arvioidaan olevan pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi
  • Velat kirjataan nimellisarvoon tai, jos velka on indeksiin taikka muuhun vertailuperusteeseen sidottu, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon.[12]

Kirjanpitolaissa taseen arvostussäännöt perustuvat varovaisuuden periaatteelle. Varat arvostetaan enintään todennäköiseen arvoon ja velat nimellisarvoon tai tilanteen niin vaatiessa nimellisarvoa korkeampaan arvoon. Arvojen erot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Kirjanpitolain yleiset tilinpäätösperiaatteetMuokkaa

Kirjanpitolakiin kirjatut tilinpäätösperiaatteet on tarkoitettu yleisellä tasolla ohjaamaan tilinpäätösten laatimista. Periaatteet kuuluvat yhdenmukaisen hyvän kirjanpitotavan lähteisiin.

TilinpäätösperiaatteetMuokkaa

Tilinpäätöksen antama oikea ja riittävä kuva

  • Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja kirjanpitovelvollisen taloudellisesta asemasta.

Olennaisuus

  • Tilinpäätöksessä esitettävä seikka on olennainen silloin, kun sen pois jättämisen tai väärin ilmoittamisen voidaan kohtuullisesti odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita tiedon käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Muut yleiset tilinpäätösperiaatteet:

  • oletus kirjanpitovelvollisen toiminnan jatkuvuudesta
  • johdonmukaisuus laatimisperiaatteiden ja -menetelmien soveltamisessa tilikaudesta toiseen
  • huomion kiinnittäminen liiketapahtumien tosiasialliseen sisältöön eikä yksinomaan niiden oikeudelliseen muotoon (sisältöpainotteisuus)
  • tilikauden tuloksesta riippumaton varovaisuus
  • tilinavauksen perustuminen edellisen tilikauden päättäneeseen taseeseen
  • tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen huomioon ottaminen riippumatta niihin perustuvien maksujen suorituspäivästä (suoriteperuste)
  • kunkin hyödykkeen ja muun tase-eriin merkittävän erän erillisarvostus
  • taseessa vastaaviin ja vastattaviin kuuluvien erien ja tuloslaskelmassa tuottojen ja kulujen esittäminen täydestä määrästään niitä toisistaan vähentämättä, jollei yhdisteleminen ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi (netottamiskielto).[13]

RahoituslaskelmaMuokkaa

Tilinpäätökseen kuuluvassa rahoituslaskelmassa esitetään liiketoiminnan rahavirta, investointien rahavirrat ja rahoituksen rahavirrat. Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan ja investointien nettorahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen sekä miten alijäämäinen rahavirta on katettu tai ylijäämäinen rahavirta käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Kirjanpitolain ja -asetuksen edellyttämä rahoituslaskelma on maksuperusteinen kassavirtalaskelma (ei suoriteperusteinen pääomavirtalaskelma). Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen rahoituslaskelman laatimisesta, joka sisältää rahoituslaskelmien kaavat. Rahoituslaskelma voidaan laatia tuloslaskelman ja taseen perusteella korjaamalla suoriteperusteiset luvut maksuperusteisiksi. Vaihtoehtoinen tapa on pitää kassavirtakirjanpitoa ja laatia rahoituslaskelma sen perusteella.[14]

Tilinpäätöksen liitetiedotMuokkaa

Tilinpäätöksen liitetietojen tarkoituksena on täydentää tilinpäätöslaskelmien tilinpäätösinformaatiota oikean ja riittävän kuvan antamiseksi kirjanpitovelvollisen tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta sekä toiminnasta.

Liitetiedot voidaan ryhmitellä seuraavasti:

  • Tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ja esittämistapaa koskevat liitetiedot
  • Tuloslaskelmaa ja tasetta koskevat liitetiedot
  • Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitetiedot
  • Liitetiedot rahoitusvälineiden ja eräiden omaisuuserien käypään arvoon merkitsemisestä
  • Tuloveroja koskevat liitetiedot
  • Omistukset muissa yrityksissä
  • Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja lähipiiriliiketoimia koskevat liitetiedot.

Tilinpäätöksen liitetietovaatimukset on esitetty kirjanpitoasetuksessa (luku 2 § 2-10).

ToimintakertomusMuokkaa

Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä. Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on kuvattava kirjanpitovelvollisen toiminnan kehittymistä ja tuloksellisuutta, taloudellista tilannetta sekä merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Lisäksi toimintakertomukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

  • taloudellista asemaa ja tulosta koskevat tunnusluvut
  • henkilöstöä ja ympäristötekijöitä koskevat tunnusluvut
  • tilikauden ja sen jälkeiset olennaiset tapahtumat
  • arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
  • selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta.

Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen toimintakertomuksen laatimisesta.[15]

KonsernitilinpäätösMuokkaa

Konserni on kahden tai useamman yrityksen tai muun talousyksikön muodostama, keskinäisiin omistussuhteisiin perustuva kokonaisuus, jossa emoyhteisöllä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yhteisössä. Tytäryhteisöllä tarkoitetaan konsernissa yhteisöä, jossa emoyhteisöllä on omistukseen perustuen (vähintään 50 % omistusosuus) tai muulla tavalla määräysvalta. Osakkuusyhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, josta emoyhteisö omistaa vähintään 20 % ja enintään 50 %. Suuryritykset ovat tyypillisesti konserneja samoin kaupunkikunnat ja suurimmat kuntayhtymät.

Emoyritys on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen, jos se on osakeyhtiö tai osuuskunta ja muodostaa tytäryhteisöjensä kanssa edellä kuvatulla tavalla konsernin. Kirjanpitolaissa laatimisvelvollisuus on rajoitettu suuryrityksiin. Kuntalain 114 §:n mukaan: Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös.

Konsernitilinpäätöksestä, sen laadinnan periaatteista ja sisällöstä on Wikipediassa erillinen artikkeli Konsernitilinpäätös.

Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösMuokkaa

Kunnissa ja kuntayhtymissä kirjanpitolaki ja -asetus ovat olleet kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisen perusteena vuodesta 1996 lähtien. Tilinpäätöstä koskevia säännöksiä on myös kuntalaissa (§ 112 – 116). Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tehtävänä on antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja asetuksen soveltamisesta kunnan kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä.

Kuntajaosto on antanut yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta, erilliset yleisohjeet tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja tilinpäätöksen liitetietojen laatimisesta, konsernitilinpäätösohjeen sekä yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista ja yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä.[16]

Kunnat ja kuntayhtymät laativat kirjanpitolain edellyttämän täydellisen tilinpäätöksen, johon sisältyvät:

  • tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma
  • tilinpäätöksen liitetiedot
  • toimintakertomus.

Kaupunkikunnista ja suurimmista kuntayhtymistä useimmat laativat lisäksi konsernitilinpäätöksen.

Kirjanpitolain poikkeussäännökset täydellisen tilinpäätöksen laatimisvelvollisuudestaMuokkaa

Kirjanpitolaissa yritykset on tilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden laajuuden perusteella jaettu kolmeen luokkaan:

  • Suuryrityksiä ovat yritykset, joilla tase on vähintään 20 milj. euroa, liikevaihto 40 milj. euroa ja henkilöstöä vähintään 250.
  • Pienyrityksiä ovat yritykset, joilla tase on alle 6,0 miljoonaa euroa, liikevaihto 12,0 milj. euroa ja henkilöstöä keskimäärin enintään 50 henkilöä.
  • Yritys on mikroyritys, mikäli seuraavista raja-arvioista korkeintaan yksi ylittyy: tase 0,35 milj. euroa, liikevaihto 0,70 milj. euroa ja työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä enintään 10.

Lisäksi on määritelty pienkonsernit, joilla konserniyritysten yhteenlaskettujen lukujen perusteella ylittyy enintään yksi pienyrityksen rajoista.

Rahoituslaskelman laatimisvelvollisuus koskee ainoastaan suuryrityksiä.

Toimintakertomusta ei edellytetä mikro- ja pienyrityksiltä. Niiden liitetiedoissa tulee kuitenkin esittää kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa vaadittuja tietoja, jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.

Pienkonsernit on vapautettu konsernitilinpäätöksen laatimisesta.[17]

Tilinpäätöksen julkisuusMuokkaa

Tilinpäätös on julkinen sen jälkeen, kun yhteisön hallitus on sen käsitellyt. Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt ovat velvollisia julkistamaan tilinpäätöksensä lähettämällä siitä jäljennöksen kaupparekisteriin Patentti- ja rekisterihallitukselle.[18] Useat yritykset ja yhteisöt myös julkistavat tilinpäätöstietonsa internet-sivuillaan.

Tilinpäätöksen tarkastaminenMuokkaa

Yhteisön tilintarkastaja tarkastaa tilinpäätöksen. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa:

  • Onko tilinpäätös laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja
  • Antaako tilinpäätös kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhteisön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.[19]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336 Ajantasainen finlex.fi.
  2. Kirjanpitoasetus 30.12.1997/1339 Ajantasainen finlex.fi.
  3. Kirjanpitolautakunnan lausunnot ja yleisohjeet kirjanpitolautakunta.fi.
  4. Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624 Ajantasainen finlex.fi.
  5. Bokslut sv.wikipedia.org.
  6. Finacial statements en.wikipedia.org.
  7. Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336 Luku 3 § 1 finlex.fi.
  8. Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336 Luku 2 § 3 ja Luku 5 § 1 finlex.fi.
  9. Tiina Rönkä: Tulevaisuuskirjanpito - Opinnäytetyö 2008 Satakunnan ammattikorkeakoulu - Martti Saarion kirjanpitoteoria sivut 24 - 26 theseus.fi.
  10. Fresh Books cloud accounting: What Is the Matching Principle and Why Is It Important? freshbooks.com.
  11. Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336 Luku 7a Kansainvälisten tilinpäätösstandardien pakollinen ja vapaaehtoinen soveltaminen finlex.fi.
  12. Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336 Luku 5 arvostus- ja jaksotussäännökset finlex.fi.
  13. Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336 Luku 3 § 2-3 finlex.fi.
  14. Kirjanpitolautakunnan yleisohje rahoituslaskelman laatimisesta kirjanpitolautakunta.fi.
  15. Kirjanpitolautakunnan yleisohje toimintakertomuksen laatimisesta kirjanpitolautakunta.fi.
  16. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet kuntaliitto.fi.
  17. Suomen tilintarkastajat: Kirjanpitolain muutokset keventävät pienyritysten hallinnollista taakkaa - Jaakko Rönkkö ja Jukka Lampila 6.4.2017 suomentilintarkastajat.fi.
  18. Patentti- ja rekisterihallitus: Tilinpäätöksen ilmoittaminen julkistettavaksi kaupparekisterissä prh.fi.
  19. Tilintarkastuslaki 18.9.2015/1141 Luku 3 § 5 finlex.fi.