Aktivointi (kirjanpito)
Aktivointi tarkoittaa kirjanpidossa menojen, joista tulevaisuudessa todennäköisesti kertyy vielä tuloja, kirjaamista aktiivoiksi taseen vastaaviin. Aktivoinnista on säädetty kirjanpitolain 5:1 §:ssä, jonka mukaan: "Tilikauden tulot kirjataan tuotoiksi tuloslaskelmaan. Tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti enää kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset. Muut menot saadaan aktivoida."[1]
Aktivointi koskee paitsi pysyvien vastaavien (käyttöomaisuuden), vaihto-omaisuuden ja rahoitusarvopapereiden hankintamenojen aktivointia, myös saamisten sekä rahojen ja pankkisaamisten merkitsemistä taseeseen.[2] Taseen vastaavaa-puolta, joka koostuu kirjanpitovelvollisen varoista, kutsutaan aktiivoiksi. Taseen vastattavaa-puolella on passiivat eli oma pääoma ja vieras pääoma.[3]
Pysyvien vastaavien aktivointi muokkaa
Aineelliset hyödykkeet muokkaa
Pitkävaikutteisten aineellisen omaisuuden hyödykkeiden, kuten rakennusten sekä koneiden ja laitteiden, jotka tuottavat tuloa useana tilikautena, hankimenot kirjataan poistoina kuluksi hyödykkeen vaikutusaikana. Tilikauden poistolla vähennetty jäännös hankintamenosta aktivoidaan taseen vastaaviin.[4] Kulumattomista aineellisista hyödykkeistä, kuten maa- ja vesialueista ja taide-esineistä, ei tehdä poistoja. Niiden hankintamenot aktivoidaan poistoja vähentämättä.
Aineettomat hyödykkeet muokkaa
Aineettomia hyödykkeitä, jotka kirjanpitolain mukaan saadaan tai tulee aktivoida, ovat kehittämismenot, aineettomat oikeudet ja liikearvo.[5]
Kehittämistoiminnalla tarkoitetaan uusien tai aikaisempia parempien raaka-aineiden, laitteiden, tuotteiden, palvelujen tai tuotantoprosessien suunnittelua ja kehittämistä.[6] Kirjanpitolain mukaan kehittämismenot saadaan aktivoida, jos ne tuottavat tuloa useampana tilikautena. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan poistoina kuluksi vaikutusaikanaan.[7]
Aineettomia oikeuksia ovat mm. toimiluvat, patentit, lisenssit, tavaramerkit, liikenneluvat ja tekijänoikeudet.[8][9] Aineettomien oikeuksien hankintamenot on kirjanpitolain mukaan aktivoitava, jos ne tuottavat tuloa useampana tilikautena. Aktivoidut hankintamenot on poistettava vaikutusaikanaan.[8]
Liikearvon hankintameno on yrityskaupan yhteydessä se osa kauppahinnasta, joka ylittää ostettavan yrityksen taseen nettovarallisuuden arvon.[10] Liikearvo (goodwill) on aineetonta omaisuutta, kuten inhimillistä pääomaa, brändejä, asiakassuhteita, hyvää mainetta jne.[11] Liikearvon hankintameno saadaan aktivoida. Hankintameno on poistettava vaikutusaikanaan, kuitenkin enintään kymmenen vuoden kuluessa.[12]
Perustamismenojen ja tutkimusmenojen aktivointi on kirjanpitolain mukaan kiellettyä. Ne tulee kirjata vuosikuluksi.[13][14]
Sijoitukset muokkaa
Pysyvien vastaavien sijoitukset, joita ovat pysyvään käyttöön hankitut osakkeet (esim. toimitilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet) sekä kirjanpitovelvollisen varsinaiseen toimintaan liittyvät pysyvät saamiset, aktivoidaan hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä.[15]
Vaihto-omaisuuden aktivointi muokkaa
Tilikauden päättyessä jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan taseen vaihtuviin vastaaviin. Jos jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno tai luovutushinta on tilinpäätöksessä alkuperäistä hankintamenoa pienempi, kirjataan erotus kuluksi.[16] Jäljellä olevan vaihto-omaisuuden määrä selvitetään varaston inventoinnin avulla.
Rahoitusarvopapereiden hankintamenojen aktivointi muokkaa
Rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit aktivoidaan hankintamenon suuruisina tai, jos niiden markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä.[17]
Saamisten sekä rahojen ja pankkisaamisten merkitseminen taseeseen muokkaa
Saamiset merkitään taseeseen nimellisarvonsa mukaisina, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Rahat ja pankkisaamiset merkitään nimellisarvoon.[17]
Lähteet muokkaa
- ↑ Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:1 § Finlex.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5 luku Finlex.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Miten tasetta tulkitaan ja miten omavaraisuusaste lasketaan? 20.4.2021. Tilitoimisto Nooga Oy. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:5 § Finlex.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Kirjanpitoasetus (30.12.1997/1339) 1:6 § Finlex.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Työ ja elinkeinoministeriön asetus kehittämismenojen aktivoinnista (1066/2008) Finlex.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:8 § Finlex.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ a b Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:5a § Finlex.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta - Sivu 8 Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston yleisohjeet. 2016. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Kirjanpitolaki ja liikearvo Minilex.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Liikearvo - Mitä tarkoittaa liikearvo? Kirjanpidon sanakirja. Visma.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:9 § Finlex.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Leena Rekola-Nieminen: Kirjanpitokoulu, osa 2: Tase Tilisanomat.fi. 18.5.2016. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:7 § ja 5:8 § Finlex.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:2 § 2 mom Finlex.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:6 § Finlex.fi. Viitattu 29.5.2021.
- ↑ a b Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:2 § 1 mom Finlex.fi. Viitattu 29.5.2021.