Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat (engl. Fixed Asset) ovat yritysten ja muiden talousyksiköiden taseen vastaavissa omaisuuseriä, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena.[1] Pysyvät vastaavat on tarkoitettu talousyksikön pysyvään käyttöön ja ne muodostuvat aktivoiduista pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintamenoista.[2] Muut taseen vastaavien erät ovat vaihtuvia vastaavia.[1]

Pysyvien vastaavien hankinta ja aktivointiMuokkaa

Pysyviä vastaavia muodostuu yritysten ja muiden talousyksiköiden taseeseen, kun ne hankkivat omistukseensa maa-alueita, rakennuksia, koneita ja laitteita,[3] muita yrityksiä liikearvoineen[4] tai käyttöomaisuusosakkeita taikka sijoittavat varoja pitkävaikutteisiin kehittämishankkeisiin[5]. Hankintamenot aktivoidaan taseen pysyviin vastaaviin.[3] Aineettomien ja aineellisten pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista kirjataan tuloslaskelmaan poistot, jotka vuosittain vähentävät aktivoitua hankintamenoa.[6]

Pysyvät vastaavat omaisuuslajeittainMuokkaa

Pysyvät vastaavat on kirjanpitoasetuksen tasekaavassa jaettu luonteensa mukaisesti kolmeen pääryhmään:

  • Aineettomat hyödykkeet
  • Aineelliset hyödykkeet
  • Sijoitukset.[7]

Aineettomat hyödykkeetMuokkaa

Aineettomia hyödykkeitä ovat kehittämismenot, aineettomat oikeudet, liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet.[7]

Kehittämistoiminnalla tarkoitetaan uusien tai aikaisempia parempien raaka-aineiden, laitteiden, tuotteiden, palvelujen tai tuotantoprosessien suunnittelua ja kehittämistä.[8] Kehittämismenot saadaan kirjanpitolain mukaan aktivoida, jos ne tuottavat tuloa useampana tilikautena. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan poistoina kuluksi vaikutusaikanaan.[5]

Aineettomia oikeuksia ovat mm. toimiluvat, patentit, lisenssit, tavaramerkit, liikenneluvat ja tekijänoikeudet.[9][10] Aineettomien oikeuksien hankintamenot on kirjanpitolain mukaan aktivoitava, jos ne tuottavat tuloa useampana tilikautena. Aktivoidut hankintamenot on poistettava vaikutusaikanaan.[9]

Liikearvon hankintameno on yrityskaupan yhteydessä se osa kauppahinnasta, joka ylittää ostettavan yrityksen taseen nettovarallisuuden arvon.[11] Liikearvo (goodwill) on aineetonta omaisuutta, kuten inhimillistä pääomaa, brändejä, asiakassuhteita, hyvää mainetta jne.[12] Liikearvon hankintameno saadaan kirjanpitolain mukaan aktivoida. Hankintameno on poistettava vaikutusaikanaan, kuitenkin enintään kymmenen vuoden kuluessa.[4]

Aineelliset hyödykkeetMuokkaa

Pysyvien vastaavien aineellisia hyödykkeitä ovat maa- ja vesialueet, rakennukset, koneet ja kalusto sekä muut aineelliset hyödykkeet.[7]

Kirjanpitolain mukaan pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintamenot aktivoidaan. Edellytyksenä on, että hyödyke tuottaa tuloa usean tilikauden aikana. Aktivoidut hankintamenot poistetaan vaikutusaikanaan.[3] Kulumattomista aineellisista hyödykkeistä, kuten maa- ja vesialueista ja taide-esineistä ei tehdä poistoja.

SijoituksetMuokkaa

Pysyvien vastaavien sijoituksiin kirjataan hankintamenot pysyvään käyttöön hankituista osakkeista ja osuuksista, jotka palvelevat yrityksen tai muun talousyksikön varsinaista toimintaa. Tällaisia osakkeita ovat esim. toimitilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet. Muut osakkeet ja osuudet kirjataan vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereihin.[13]

Pysyvien vastaavien sijoituksiin kirjataan lisäksi saamiset, jotka ovat luonteeltaan pysyviä ja liittyvät yrityksen tai muun talousyksikön varsinaiseen toimintaan.[13]

KäyttöomaisuuskirjanpitoMuokkaa

Käyttöomaisuuskirjanpito on kirjanpidon tietojärjestelmän osajärjestelmä, johon tallennetaan pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, poistosuunnitelmat (poistomenetelmä ja poistoaika), myynnit ja käytöstäpoistot. Tietojärjestelmä laskee hyödykkeille suunnitelman mukaiset poistot ja jäljellä olevat poistamattomat hankintamenot. Käyttöomaisuuskirjanpidon tapahtumat siirretään kuukausittain pääkirjanpitoon. Käyttöomaisuuskirjanpito on pysyvien vastaavien inventoinnin perusta.[14]

Ennen vuoden 1997 kirjanpitolain uudistusta taseen pysyvistä vastaavista käytettiin käsitettä käyttöomaisuus.[15] Paitsi käyttöomaisuuskirjanpidossa, käyttöomaisuuskäsitettä käytetään edelleen myös elinkeinoverolaissa.[16]

LähteetMuokkaa

  1. a b Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 4:3 § Finlex.fi. Viitattu 14.5.2021.
  2. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta - Sivut 7-14 Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet. 2016. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 14.5.2021.
  3. a b c Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:5 § Aineellisen omaisuuden hankintamenon jaksottaminen Finlex.fi. Viitattu 14.5.2021.
  4. a b Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:9 § Liikearvon hankintamenon jaksottaminen Finlex.fi. Viitattu 14.5.2021.
  5. a b Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:8 § Tutkimus- ja kehittämismenojen jaksottaminen Finlex.fi. Viitattu 14.5.2021.
  6. Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:5 § ja 5:5a § Finlex.fi. Viitattu 14.5.2021.
  7. a b c Kirjanpitoasetus (30.12.1997/1339) 1:6 § Tase Finlex.fi. Viitattu 14.5.2021.
  8. Työ ja elinkeinoministeriön asetus kehittämismenojen aktivoinnista (1066/2008) Finlex.fi. Viitattu 14.5.2021.
  9. a b Kirjanpitolaki (30.12.1997/1336) 5:5a § Finlex.fi. Viitattu 14.5.2021.
  10. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta - Sivu 8 Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston yleisohjeet. 2016. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 14.5.2021.
  11. Kirjanpitolaki ja liikearvo Minilex.fi. Viitattu 14.5.2021.
  12. Liikearvo - Mitä tarkoittaa liikearvo? Kirjanpidon sanakirja. Visma.fi. Viitattu 14.5.2021.
  13. a b Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta - Sivut 12-14 Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston yleisohjeet. 2016. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 14.5.2021.
  14. Kia Aukio: Käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelman implementointi Opinnäytetyö - Taloushallinto. Syksy 2015. Lahden ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.5.2021.
  15. Tiina Hautakoski: Rakennusten käsittely Vantaan kaupungin käyttöomaisuuskirjanpidossa - Sivu 7 Opinnäytetyö - Liiketalous. 2016. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.5.2021.
  16. Elinkeinoverolaki (24.6.1968/360) 3 Luku Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen Finlex.fi. Viitattu 14.5.2021.