Avaa päävalikko

Terho Aimo Antero Könönen (21. elokuuta 1920 Kouvola13. maaliskuuta 1998 Joensuu) oli joensuulainen kunnallispoliitikko, historioitsija ja lauluntekijä. Koulutukseltaan hän oli upseeri ja filosofian maisteri. Hänen isänsä oli Joensuun lyseon rehtori ja kaupunkineuvos Aulis V. A. Könönen.

Sisällysluettelo

ElämänvaiheitaMuokkaa

Terho Könönen kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun lyseosta vuonna 1939. Hän suoritti sodan takia välillä keskeytyneen Kadettikoulun kurssin 25 vuosina 1941 ja 1945. Könönen erosi Puolustusvoimien palveluksesta kapteenin arvossa vuonna 1949. Sen jälkeen hän oli Rauma-Repola Oy:n palveluksessa eri tehtävissä, mm. historioitsijana. Hän kirjoitti useita teollisuushistoriikkeja. Könönen oli Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen 1957–1984 ja valtuuston puheenjohtaja 1977–1980. Myös Joensuu-seuran puheenjohtajana Könönen toimi 1969–1981. Everstiluutnantiksi Könönen ylennettiin vuonna 1978. Könönen oli naimisissa Eevi Lappalaisen kanssa. Heillä oli kuusi lasta.[1]

Suhmuran SantraMuokkaa

Könösen tunnetuin sävellys ja sanoitus on Suhmuran Santra, joka kertoo tarinaa Könösen lapsuudenmaisemista Pyhäselästä.[2]

Könönen kertoo Suhmuran Santra -laulun synnystä: Apu-lehdessä 48/1966, s. 35-35.[3]

"Kyllä Santra aikoinaan tavattiin. Kävin usein Hammaslahden seurojentalolla tansseissa kesäisin - meillä oli näet huvila siellä aseman seuduilla. Kerran todella sattui niin, että yhtä tyttöä saatolle pyytäessäni hän varoitteli jotain siihen päin, että 'Voi tokkiinsa, jalkojas siästä'. Tyttö näes asui Suhmurassa... ja meidän huvilamme oli taas aivan päin vastaiseen suuntaan. Joten siinä olisi tullut nelisenkymmentä kilometriä saattomatkaa... Moinen pikkutapaus jäikin mieleen niin, että sitten asemasodan aikoihin muistui laulunaiheeksi. 1951 se sai julkisuutta radiossa ja pikkuhiljaa pääsi koko kansan tietoisuuteen."

Santran ensimmäinen valtakunnallinen esitys tapahtui radiossa. Esitys nauhoitettiin Yleisradion studiossa Joensuun kaupungintalolla joulukuussa 1951, ja nauhoitus esitettiin tammikuussa 1952. Kappaleen lauloi Könönen itse.[4]

Laulu on käännetty ainakin ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja latinaksi.[5]

SotainvalidiMuokkaa

Könönen toimi aktiivisesti sotainvalidien toiminnassa. Hän haavoittui sodassa kahdesti, vuonna 1941 Tyrjässä ja vuonna 1944 Vuosalmella.[1] Hän oli pääosassa Yle TV2:n ohjelmassa Huonosti tapettu. Se esitettiin 8.12.1993. Dokumentin toimitti Pertti Hintikka.[6]

TeoksiaMuokkaa

  • Könösten kyyvvissä : sukukronikka Aulis V. A. Könösen syntymän 100-vuotismuistoksi, 1993
  • Huonosti tapetut ja muita Terin tarinoita : Terho A. Könösen tarinoita Sotainvalidilehdessä 1988–1998, toim. Juha Könönen, 2000
  • Könönen, Terho A.: Joensuulaisäidin kirjeitä sadan vuoden takaa : Eveliina Olsonin kirjeitä pojilleen vv. 1873-1876. Joensuu-seuran julkaisu ; 3. Joensuu: Joensuu-seura, 1979. ISSN 0357-9867.

LähteetMuokkaa

  1. a b Kadettiupseerit 1920–1985, s. 410. Kadettikunta ry ja Upseeriliitto ry., 1985. ISBN 951-99690-4-7.
  2. Könönen, Juha: Suhmuran Santra ja Pyhäselän kuutamo. Teoksessa Könönen Terho A.: Suhmuran Santra. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, 1990
  3. Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli
  4. Santra lähti lentoon tornista. Karjalan Heili 25.2.2009
  5. Irma Sorvali: Sanat ja sävel – interlingvaali ja intersemioottinen Suhmuran Santra
  6. Terho A. Könösestä televisio-ohjelma. Karjalainen 2.12.1993