Teollisuusveturi

teollisuuskäyttöön suunniteltu veturi

Teollisuusveturi on teollisuuslaitosten käyttöön varta vasten suunniteltu tai normaalimallista muunnettu veturi. Tyypillisimmät erot linja- ja järjestelyvetureihin nähden ovat koneiston painopisteen siirto voimaan eikä nopeuteen, halkaisijaltaan pienemmät pyörät ja raskaiden junarunkojen siirtelyssä tarvittavat lisäpainot.

Entinen Jämsänkosken tehtaiden saksalaisveturi Haapamäellä.
UPM-Kymmene Oyj:n Move 90 -veturi tallissaan Kuusankosken asemalla
Museohöyryveturi Vk4 68, "Leena", Minkiöllä lavettivaunun päällä

Tyypillisiä normaalimalleista muunnettuja teollisuusvetureita ovat Karhulan–Sunilan Rautatien ja UPM-Kymmene Oyj:n omistamat, Dv12–veturin alustalle ja korille rakennetut Move90–veturit, joissa on alkuperäisen V16-moottorin tilalla V12, halkaisijaltaan pienemmät pyörät ja 15 tonnin lisäpainot, tai Seikun saha Oy:llä käytössä ollut, VR:n Tve4ratakuorma-auton teollisuusversio Move250B.

Varta vasten teollisuuskäyttöön suunniteltuja ovat mm. Valmetin Move66 sekä Lokomon C600 ja Kisko-Kalle. Move66 ja C600 ovat olleet todellinen menestystarina. Vetureiden omistajat ovat vaihdelleet useasti, ja vasta 2000-luvulta alkaen niiden käyttö on vähentynyt kasvavien junapainojen takia. Kisko-Kalle oli oman aikansa menestystarina; ne olivat käytössä Valtionrautateillä sekä hyvin useilla teollisuuslaitoksilla 1950-luvulta aina 1970-luvun loppuun. Myös 1991 Transtech Oy:ltä valmistunut uuden sukupolven N-veturi oli erityisesti teollisuuskäyttöön suunniteltu.

Vuosina 2009–2010 saatiin ajokuntoon vanhin olemassa ollut teollisuusveturi, Vk4 Leena, Borsig 7858/1910, 0-4-0wt. Se on sijoitettu Suomen Rautatiemuseoon Hyvinkäällä.

Lähteet

muokkaa
  • Resiina-lehti 4/99
  • Eljas Pölhö: Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto 1.1.1996 = Finnish motive power 1.1.1996
  • Resiina 3/2010: Sakari K Salo: Kulttuuriteko - Vk4 LEENA, s. 26 - 31

Aiheesta muualla

muokkaa