Historian teemasivu
Tervetuloa Wikipedian historian teemasivulle! Historia on menneisyyttä tutkiva tiede.Täältä löydät Wikipedian historia-aiheista sisältöä koottuna kätevästi yhdelle sivulle. Navigoinnissa auttaa historia-luokan luokkapuu oikealla, ja historia-aiheisia parhaimpia artikkeleita sekä muuta materiaalia löydät alta.
Suositeltuja artikkeleitaMuokkaa
Noitavainot Ruotsin valtakunnassa sijoittuvat pääsääntöisesti 1660–80-lukuihin. Ruotsin valtakunnassa ei ollut kirkollista inkvisitiota ja noitaoikeudenkäynnit käytiin tavallisen maallisen oikeuslaitoksen kautta. Syytettyjen kidutus oli valtakunnan lain vastaista, ja sitä käytettiinkin vain harvinaisissa poikkeustapauksissa. Noitavainoja on nyky-yhteiskunnassa usein käytetty vertauskuvana vallanpitäjien pahuudesta, naisiin kohdistuneesta väkivallasta tai epätasa-arvosta.
Gaius Aurelius Valerius Diocletianus (noin 245 – noin 313) oli Rooman keisari 20. marraskuuta 284 – 1. toukokuuta 305. Hän syntyi Illyriassa nimellä Diokles (Διοκλής). Diocletianus vakaannutti valtakunnan oloja ja hänen valtakautensa toi lopun 200-luvun kriisille. Diocletianus antoi muun muassa uudistaa verotusta ja rahakantaa. Hän antoi myös laajentaa armeijaa ja linnoittaa valtakunnan rajoja. 300-luvun alkuun mennessä Diocletianus oli saanut valtakunnan vakautettua niin paljon ettei Rooman valtakuntaa enää uhannut barbaarien invaasiot ja sisäiset kapinat kuten aikaisemman vuosisadan aikana. Diocletianuksesta tuli pisimpään hallinnut keisari yli vuosisataan.
Ruptuurisota oli Venäjän ja Ruotsin välillä Karjalassa ja Inkerissä vuosina 1656–1658 käyty Pohjan sodan sivunäyttämö. Ruptuurisotaa nimitetään myös Kaarle X Kustaan Venäjän sodaksi, joskin erityisesti ruotsalaisessa asiayhteydessä siihen tuolloin liitetään myös tilanteeseen liittyneet taistelut Liivinmaalla. Sodan tärkeimpiä syitä oli Venäjän tarve vapaaseen kauppareittiin Itämerelle. Toinen seikka sodan taustalla oli Käkisalmen läänin ortodoksiväestön asema, joka nähtiin poliittisena sekä Ruotsissa että Venäjällä. Sodan vaikutukset alueella olivat merkittävät, sillä sodan aikana ortodoksien muuttoliike Venäjälle kasvoi maastapaoksi. Väestön siirtymisen seurauksena Käkisalmen läänin väestöpohja muuttui lyhyessä ajassa karjalan kieltä puhuvista ortodokseista pääosin Savosta muuttaneisiin luterilaisiin suomalaistalonpoikiin.
Miten voit auttaaMuokkaa
Voit auttaa Wikipedian historia-aiheisten artikkeleiden parantamisessa lukuisin tavoin:
- Laajenna historiatynkiä
- Osallistu historiaprojektiin
- Paranna historiaprojektin yhteistyöartikkeleita, joina ovat tyhjät vuosilukuartikkelit (10, 11, ...)
- Toteuta alta artikkelitoive
_-_Foto_G._Dall%27Orto_28-5-2006.jpg)
