Suomen urheilu 2015
Suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 2015
Suomen urheilu 2015 käsittelee vuoden 2015 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija muokkaa
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Tero Pitkämäki | Yleisurheilu |
| 2. | Kaisa Mäkäräinen | Ampumahiihto |
| 3. | Jenna Laukkanen | Uinti |
| 4. | Petra Olli | Paini |
| 5. | Roope Tonteri | Lumilautailu |
| 6. | Roman Eremenko | Jalkapallo |
| 7. | Amanda Kotaja | Yleisurheilu |
| 8. | Teuvo Teräväinen | Jääkiekko |
| 9. | Kaisa Lehtonen | Triathlon |
| 10. | Petteri Koponen | Koripallo |
| Lähde: [1] | ||
Vuoden valmentajaksi valittiin keihäänheittovalmentaja Petteri Piironen.[1]
Yleiskilpailut muokkaa
- Euroopan kisoissa 12.–28.6. Bakussa, Azerbaidžanissa Suomi saavutti yhden pronssimitalin.[2][3]
Alppihiihto muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–15.2. Beaver Creekissä ja Vailissa, Yhdysvalloissa Andreas Romar sijoittui superalppiyhdistetyssä seitsemänneksi ja Marcus Sandell suurpujottelussa 14:nneksi.[4]
Amerikkalainen jalkapallo muokkaa
- Naisten ensimmäisissä Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–8.8. Espanjassa Suomi voitti kultaa voitettuaan loppuottelussa Ison-Britannian 50–12.[5]
Ammunta muokkaa
- Haulikkolajien maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–18.9. Lonatossa, Italiassa Marika Salmi, Noora Antikainen ja Satu Mäkelä-Nummela saavuttivat trapin joukkuekilpailussa hopeaa.[6]
- Ilma-aseiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–8.3. Arnhemissa, Alankomaissa Tomi-Pekka Heikkilä, Heikki Lähdekorpi ja Krister Holmberg voittivat kultaa liikkuvan maalin sekajuoksujen joukkuekilpailussa. Heikkilä saavutti henkilökohtaisessa kilpailussa pronssia.[7]
- Kivääri-, pistooli- ja haulikkolajien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 18.7.–1.8. Mariborissa, Sloveniassa Tomi-Pekka Heikkilä, Krister Holmberg ja Heikki Lähdekorpi saavuttivat hopeaa liikkuvan maalin sekajuoksujen joukkuekilpailussa.[8]
- Euroopan kisoissa 12.–28.6. Bakussa, Azerbaidžanissa Marko Kemppainen saavutti skeetissä pronssia.[9]
Ampumahiihto muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 5.–15.3. Kontiolahdella. Kaisa Mäkäräinen saavutti pronssia 15 kilometrin normaalimatkalla. Sekaviestissä Suomen joukkue sijoittui yhdeksänneksi[10]
- Maailmancupin 2014–2015 kokonaiskilpailussa Kaisa Mäkäräinen sijoittui toiseksi.[11]
Autourheilu muokkaa
- Rallin maailmanmestaruussarjassa Volkswagenilla ajanut Jari-Matti Latvala sijoittui toiseksi. Kauden aikana ajetuista 13 osakilpailusta Latvala voitti toukokuussa Portugalin rallin, heinä-elokuussa Suomen rallin ja lokakuussa Korsikan rallin.[12]
- Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa Ferrarilla ajanut Kimi Räikkönen sijoittui neljänneksi ja Williams-kuljettaja Valtteri Bottas viidenneksi. Räikkönen saavutti kauden aikana kolme palkintokorokesijoitusta ja Bottas kaksi.[13]
Freestylehiihto muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 14.–25.1. Kreischbergissä, Itävallassa Jussi Penttala sijoittui kumparelaskussa yhdeksänneksi ja Antti-Jussi Kemppainen lumikourussa kymmenenneksi.[14]
Jalkapallo muokkaa
- Neljä vuotta Suomen A-maajoukkueen päävalmentajana toiminut Mixu Paatelainen erotettiin tehtävästään 14.6. ja loppuvuoden tehtävää hoiti Markku Kanerva. Seuraavaksi päävalmentajaksi nimitettiin 12.8. ruotsalainen Hans Backe, joka aloitti tehtävässä vuoden 2016 alussa.[15]
- Suomen A-maajoukkue hävisi Euroopan-mestaruuskarsinnoissa maaliskuussa vieraskentällä Pohjois-Irlannille 2–1 ja kesäkuussa kotikentällä Unkarille 0–1. Markku Kanervan alaisuudessa joukkue pelasi syys-lokakuussa loput karsintaottelut tappioitta: vieraissa voitto Kreikasta 0–1, kotona voitto Färsaarista 1–0 sekä tasapelit Romanian kanssa vieraissa ja Pohjois-Irlannin kanssa kotona lukemin 1–1.[16]
- Venäjän jalkapalloliigan kauden 2014–2015 parhaaksi pelaajaksi valittiin Moskovan TsSKA:ta edustanut Roman Eremenko.[17]
Jääkiekko muokkaa
- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 28.3.–4.4. Malmössä, Ruotsissa Pasi Mustosen valmentama Suomi saavutti pronssia hävittyään välierissä Kanadalle 0–3 ja voitettuaan pronssiottelussa Venäjän 4–1. Jenni Hiirikoski valittiin kisojen parhaaksi puolustajaksi ja hänen lisäkseen suomalaisista tähdistökentälliseen valittiin maalivahti Meeri Räisänen.[18]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–17.5. Prahassa ja Ostravassa, Tšekissä Kari Jalosen valmentama Suomi sijoittui kuudenneksi sijoituttuaan alkulohkossaan toiseksi mutta hävittyään puolivälierissä Tšekille 3–5. Pekka Rinne valittiin kisojen parhaaksi maalivahdiksi.[19]
- Teuvo Teräväinen ja uransa tähän kauteen lopettanut Kimmo Timonen voittivat Stanley Cupin, kun Chicago Blackhawks voitti 15.6. ratkaisevaksi jääneessä kuudennessa loppuottelussa Tampa Bay Lightningin. Voittajajoukkueeseen kuului myös maalivahti Antti Raanta, joka ei kuitenkaan esiintynyt pudotuspeleissä.[20]
Koripallo muokkaa
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 5.–20.9. Henrik Dettmannin valmentama Suomi, joka pelasi Ranskassa, voitti viidestä alkulohko-ottelustaan kaksi ja selviytyi jatkoon. Neljännesvälierissä Suomi hävisi Serbialle 81–94 ja sijoittui turnauksessa 16:nneksi.[21]
- Petteri Koponen oli venäläisjoukkueensa BK Himkin mukana voittamassa Eurocupia eli Euroopan toiseksi korkeinta sarjakilpailua ja hänet valittiin cupin tähdistöviisikkoon.[22]
Lentopallo muokkaa
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 9.–18.10. Bulgariassa ja Italiassa Tuomas Sammelvuon valmentama Suomi voitti kolmesta alkulohko-ottelustaan yhden ja selviytyi jatkoon. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Suomi hävisi Italialle 0–3 ja sijoittui turnauksessa 12:nneksi.[23]
Lumilautailu muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 15.–24.1. Kreischbergissä, Itävallassa Roope Tonteri voitti kultaa big airissa ja saavutti hopeaa slopestylessa. Merika Enne saavutti big airissa hopeaa.[24]
- Maailmancupissa 2014–2015 Janne Korpi voitti freestylelajien kokonaiscupin ja slopestyle-cupin. Petja Piiroinen sijoittui molemmissa toiseksi. Ella Suitiala oli slopestyle-cupissa kolmas ja freestylelajien kokonaiskilpailussa neljäs.[25]
Nyrkkeily muokkaa
- Ammattinyrkkeilijä Eva Wahlström voitti WBC-liiton ylemmän höyhensarjan maailmanmestaruuden ottamalla 25.4. Helsingin Hartwall Arenassa voiton argentiinalaisesta Natalia del Valle Aguirresta tuomariäänin 3–0. Samassa tapahtumassa Edis Tatli nousi kevyensarjan Euroopan-mestariksi voittamalla ranskalaisen Yvan Mendyn tuomariäänin 3–0. Robert Helenius voitti 19.12. Helsingissä toistamiseen raskaansarjan Euroopan-mestaruuden voittamalla saksalaisen Franz Rillin kaikin tuomariäänin.[26]
Paini muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–12.9. Las Vegasissa, Yhdysvalloissa Petra Olli saavutti hopeaa vapaapainin alle 58-kiloisten sarjassa. Rami Hietaniemi hävisi pronssiottelunsa ja päätyi sijoille 5–6 mutta saavutti kuitenkin olympiapaikan kreikkalais-roomalaisen painin alle 85-kiloisten sarjassa.[27]
Pohjoismaiset hiihtolajit muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 18.2.–1.3. Falunissa, Ruotsissa Suomen ainoan mitalin toi naisten viestijoukkue, jossa hiihtivät Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen, Riitta-Liisa Roponen ja Krista Pärmäkoski. Niskanen sijoittui neljänneksi yhdistelmäkilpailussa ja perinteisen hiihtotavan 30 kilometrin yhteislähtökilpailussa. Ville Nousiainen ja Martti Jylhä sijoittuivat viidenneksi vapaan hiihtotavan sprinttiviestissä. Yhdistetyn parisprintissä Ilkka Herola ja Jim Härtull sijoittuivat neljänneksi.[28]
Suunnistus muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 31.7.–7.8. Skotlannissa Merja Rantanen saavutti keskimatkalla hopeaa. Suomi oli naisten viestissä neljäs, kuten myös Mårten Boström miesten sprintissä. Minna Kauppi sijoittui naisten sprintissä kuudenneksi, ja samalle sijalle ylsi Suomen sekajoukkue sprinttiviestissä.[29]
Tennis muokkaa
- Henri Kontinen voitti vuoden aikana viisi ATP-nelinpeliturnausta: 8.2. Zagrebissa, 22.2. Marseillessa ja 26.4. Barcelonassa kroatialaisen Marin Draganjan kanssa sekä 27.9. Pietarissa ja 4.10. Kuala Lumpurissa filippiiniläisen Treat Hueyn kanssa.[30]
- Jarkko Nieminen lopetti ammattilaisuransa. Viimeisen ATP-turnausottelunsa hän pelasi lokakuussa Tukholmassa ja esiintyi 9.11. jäähyväisjuhlassa Helsingin Hartwall Arenassa pelaten näytösottelun Roger Federeriä vastaan.[31]
Triathlon muokkaa
- Pitkän matkan maailmanmestaruuskilpailuissa 27.6. Motalassa, Ruotsissa Kaisa Lehtonen saavutti pronssia.[32]
- Puolimatkan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 24.5. Riminissä, Italiassa Kaisa Lehtonen voitti kultaa.[33]
Uinti muokkaa
- Pitkän radan maailmanmestaruuskilpailuissa 24.7.–9.8. Kazanissa, Venäjällä Matti Mattsson sijoittui 200 metrin rintauinnissa 12:nneksi ja Jenna Laukkanen oli 100 metrin rintauinnissa neljästoista sekä 50 metrin ja 200 metrin rintauinnissa viidestoista.[34]
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–6.12. Netanyassa, Israelissa Jenna Laukkanen voitti kultaa 50 metrin ja 100 metrin rintauinnissa.[35]
Yleisurheilu muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 22.–30.8. Pekingissä, Kiinassa Suomen ainoa mitalisti oli keihäänheitossa pronssia saanut Tero Pitkämäki. Antti Ruuskanen sijoittui keihäänheitossa viidenneksi ja David Söderberg moukarinheitossa kuudenneksi.[36]
- Vammaisyleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa lokakuussa Dohassa, Qatarissa Suomi saavutti yhden kultamitalin, neljä hopeaa ja kolme pronssia. Amanda Kotaja voitti kultaa pyörätuolikelauksen T54-luokan 200 metrillä. Lisäksi Kotaja sai yhden hopean, Henry Manni hopean ja kaksi pronssia, Toni Piispanen hopean ja pronssin sekä Leo-Pekka Tähti yhden hopean.[37]
Lähteet muokkaa
- Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 37. Urheilumuseo, 2016. ISBN 978-952-6644-10-3.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Tikander 2016, s. 12
- ↑ Tikander 2016, s. 113
- ↑ Kautto, Maija: Suomelle kolme mitalia Euroopan kisoista, joissa lajit olivat eri asemassa – olympiakomiteat haluavat muuttaa yhden asian tuleviin kisoihin 1.7.2019. Yle. Viitattu 1.7.2019.
- ↑ Tikander 2016, s. 53, 55, 191–192
- ↑ Tikander 2016, s. 134, 193
- ↑ Tikander 2016, s. 149, 194–195
- ↑ Tikander 2016, s. 64, 195
- ↑ Tikander 2016, s. 126, 195
- ↑ Tikander 2016, s. 110
- ↑ Tikander 2016, s. 64, 66, 68, 200
- ↑ Tikander 2016, s. 200–201
- ↑ Tikander 2016, s. 96, 131, 158, 253
- ↑ Tikander 2016, s. 180, 253
- ↑ Tikander 2016, s. 44, 46, 208
- ↑ Tikander 2016, s. 106, 135
- ↑ Tikander 2016, s. 73, 105, 146–147, 159, 161, 220
- ↑ Tikander 2016, s. 100
- ↑ Tikander 2016, s. 76, 230
- ↑ Tikander 2016, s. 227–228
- ↑ Tikander 2016, s. 107, 228
- ↑ Tikander 2016, s. 60, 146–148, 150–151, 166, 238
- ↑ Tikander 2016, s. 80, 83, 86
- ↑ Tikander 2016, s. 159, 161–162, 242
- ↑ Tikander 2016, s. 45, 47, 246
- ↑ Tikander 2016, s. 67, 246–247
- ↑ Tikander 2016, s. 84–85, 187
- ↑ Tikander 2016, s. 148, 261
- ↑ Tikander 2016, s. 58–63, 211–212
- ↑ Tikander 2016, s. 130–133, 290
- ↑ Tikander 2016, s. 9, 54, 60, 85, 156, 158
- ↑ Tikander 2016, s. 164, 172
- ↑ Tikander 2016, s. 112, 301
- ↑ Tikander 2016, s. 96, 301
- ↑ Tikander 2016, s. 134, 302–304
- ↑ Tikander 2016, s. 181–183, 304–305
- ↑ Tikander 2016, s. 144, 318–321
- ↑ Tikander 2016, s. 37, 164–168