Suomen urheilu 2010
Suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 2010
Suomen urheilu 2010 käsittelee vuoden 2010 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija
muokkaaUrheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
---|---|---|
1. | Minna Kauppi | Suunnistus |
2. | Laura Lepistö | Taitoluistelu |
3. | Peetu Piiroinen | Lumilautailu |
4. | Sari Multala | Purjehdus |
5. | Tomi Tuuha | Telinevoimistelu |
6. | Antti Niemi | Jääkiekko |
7. | Robert Helenius | Nyrkkeily |
8. | Aino-Kaisa Saarinen | Maastohiihto |
9. | Tero Pitkämäki | Yleisurheilu |
10. | Jarkko Nieminen | Tennis |
Lähde: [1] |
Vuoden naisurheilijaa ei enää tästä lähtien valittu. Vuoden valmentajaksi valittiin jääkiekkovalmentaja Kai Suikkanen.[1]
Olympialaiset
muokkaa- Vancouverin talviolympialaisissa 12.–28.2. Suomi saavutti yhden hopeamitalin ja neljä pronssia.[2]
- Vancouverin talviparalympialaisissa 12.–21.3. Suomi saavutti yhden hopeamitalin ja yhden pronssin.[3]
Alppihiihto
muokkaa- Vancouverin talviolympialaisissa Tanja Poutiainen sijoittui pujottelussa kuudenneksi ja suurpujottelussa 13:nneksi.[4]
- Maailmancupissa 2009–2010 Tanja Poutiainen sijoittui yhteispisteissä 11:nneksi.[5]
Ampumahiihto
muokkaa- Vancouverin talviparalympialaisissa Maija Löytynoja saavutti hopeaa liikuntavammaisten pystyhiihtäjien kolmen kilometrin takaa-ajossa.[6]
Autourheilu
muokkaa- Rallin maailmanmestaruussarjassa Fordilla ajanut Jari-Matti Latvala sijoittui toiseksi, hänen tallitoverinsa Mikko Hirvonen kuudenneksi ja Citroënilla ajanut Kimi Räikkönen kymmenenneksi. Latvala voitti toukokuussa ajetun Uuden-Seelannin rallin ja heinäkuun lopussa ajetun Suomen rallin sekä Hirvonen helmikuussa kauden avanneen Ruotsin rallin.[7]
- Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa Lotuksella ajanut Heikki Kovalainen ei yltänyt MM-pisteille. Saksaa edustanut Keke Rosbergin poika Nico Rosberg ajoi Mercedeksellä ja sijoittui MM-sarjassa seitsemänneksi.[8]
Jalkapallo
muokkaa- Suomen miesten maajoukkue aloitti syksyllä EM-karsinnat kolmella tappiolla: vieraissa Moldovalle 2–0 ja Alankomaille 2–1 sekä kotikentällä Unkarille 1–2. Marraskuussa skottilainen päävalmentaja Stuart Baxter siirrettiin syrjään tehtävästään ja väliaikaisen valmentajansa Olli Huttusen johdolla Suomi voitti Helsingin olympiastadionilla San Marinon 8–0. Jari Litmanen teki uransa 32. maaottelumaalin ja Mikael Forssell teki kolme maalia eli hattutempun.[9]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai espoolainen Kuopion Palloseura ja pronssille sijoittui Turun Palloseura.[10]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti PK-35 Vantaa, hopeaa sai Helsingin Jalkapalloklubi ja pronssille sijoittui Åland United.[11]
Jääkiekko
muokkaa- Vancouverin talviolympialaisissa Suomi saavutti jääkiekossa kaksi pronssimitalia. Jukka Jalosen valmentama miesten joukkue voitti puolivälierissä Tšekin 2–0, hävisi välierissä Yhdysvalloille 1–6 Yhdysvaltain tehtyä ottelun alussa kuusi maalia alle 13 minuutissa ja voitti pronssiottelussa Slovakian 5–3. Pekka Hämäläisen valmentama naisten joukkue hävisi välierissä Kanadalle 0–5 ja voitti pronssiottelussa Ruotsin jatkoajalla 3–2.[12]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–23.5. Saksassa Suomi sijoittui kuudenneksi hävittyään puolivälierissä Tšekille voittolaukauskilpailun jälkeen 1–2. Petteri Nummelin valittiin kisojen parhaaksi puolustajaksi ja tähdistökentälliseen.[13]
- Antti Niemi voitti kahdeksantena suomalaisena Stanley Cupin, kun Chicago Blackhawks voitti 9.6. ratkaisevaksi jääneessä kuudennessa loppuottelussa Philadelphia Flyersin. Loppuottelut hävinneessä joukkueessa pelasivat Kimmo Timonen ja Ville Leino, joista jälkimmäinen sivusi pudotuspelien tulokkaiden piste-ennätystä 21.[14]
Keilailu
muokkaa- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 12.–22.8. Münchenissä, Saksassa Petteri Salonen, Joonas Jähi, Pasi Uotila, Osku Palermaa ja Mika Koivuniemi saavuttivat joukkuekilpailussa hopeaa. Palermaa ja Salonen sijoittuivat mastersissa jaetulle viidennelle sijalle, ja Uotila oli singlessä kuudes.[15]
- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 10.–20.6. Riiassa, Latviassa Krista Pöllänen voitti kultaa mastersissa ja saavutti pronssia all eventsissä. Parikilpailussa hän saavutti hopeaa Piritta Kantolan kanssa sekä triokilpailussa pronssia Kantolan ja Hannele Impolan kanssa.[16]
- Weber Cupissa 12.–14.10. Barnsleyssa, Isossa-Britanniassa Mika Koivuniemi ja Osku Palermaa kuuluivat Euroopan joukkueeseen, joka voitti Yhdysvallat pistein 17–13.[17]
- Henkilökohtaisessa maailmancupissa 16.–23.10. Toulonissa, Ranskassa Joonas Jähi sijoittui miesten kilpailussa neljänneksi.[18]
- Euroopan mestarien cupissa 25.10.–1.11. Ankarassa, Turkissa Krista Pöllänen voitti naisten mestaruuden. Petri Mannonen sijoittui miesten kilpailussa kuudenneksi.[19]
Koripallo
muokkaa- Miesten Suomen-mestaruuden vei loppuottelusarjan voitoin 3–2 voittanut Tampereen Pyrintö, hopeaa sai helsinkiläinen Torpan Pojat, ja pronssille sijoittui kouvolalaisseura Kouvot. Mestaruus oli Pyrinnölle ensimmäinen.[20]
- Naisten Suomen-mestaruuden vei kolme loppuottelua viidestä voittanut lappeenrantalainen Catz, hopeaa sai kotkalainen Peli-Karhut, ja pronssille sijoittui Espoo Team.[21]
Käsipallo
muokkaa- Miesten Suomen-mestaruuden vei kaikki kolme loppuottelua voittanut Riihimäen Cocks, hopeaa sai kauniaislainen HC West, ja pronssille sijoittui vantaalainen Atlas.[22]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin IFK, hopeaa sai Sjundeå IF ja pronssille sijoittui Grankulla IFK.[23]
Lentopallo
muokkaa- Miesten Suomen-mestaruuden voitti oululainen Sun Volley, hopeaa sai Pielaveden Sampo ja pronssille sijoittui Raision Loimu.[24]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran salolainen LP Viesti, hopeaa sai hämeenlinnalainen HPK ja pronssille sijoittui Oriveden Ponnistus.[25]
Lumilautailu
muokkaa- Vancouverin talviolympialaisissa Peetu Piiroinen saavutti lumikourussa hopeaa ja Markku Koski sijoittui samassa lajissa kuudenneksi.[26]
Moottoripyöräily
muokkaa- Enduron maailmanmestaruussarjassa Mika Ahola voitti kultaa Enduro 2 -luokassa ja Eero Remes sijoittui pronssille Enduro 1 -luokassa.[27]
- Enduron joukkuemaailmanmestaruuskilpailussa eli Kuuden päivän ajossa marraskuussa Meksikossa Suomi saavutti pronssia..[28]
- Ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruussarjassa Mika Kallio sijoittui MotoGP-luokan yhteispisteissä 17:nneksi ja 125-kuutioisten maailmanmestaruuden voitti suomalaista Ajo Motorsport -tallia edustava espanjalainen Marc Márquez. Pekka Päivärinta voitti sveitsiläisen Adolf Hännin kanssa sivuvaunuluokan maailmanmestaruuden.[29]
- Joonas Kylmäkorpi voitti ensimmäisenä suomalaisena maarata-ajon maailmanmestaruuden.[30]
Moottoriveneily
muokkaa- F1-veneiden maailmanmestaruussarjassa Sami Seliö voitti uransa toisen maailmanmestaruuden.[31]
Nyrkkeily
muokkaa- Ville Piispanen voitti 18.7. Pordenonessa, Italiassa ammattinyrkkeilyn ylemmän kevyen sarjan (63,5 kg) Euroopan unionin mestaruuden viidennen erän teknisellä tyrmäyksellä Italian Emanuele De Prophetisista ja säilytti tittelin päädyttyään 27.11. Helsingissä tasapisteisiin espanjalaisen Daniel Rasillan kanssa.[32][33]
- Robert Helenius voitti 21.8. Erfurtissa, Saksassa ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan Euroopan unionin mestaruuden kuudennen erän teknisellä tyrmäyksellä Ranskan Gregory Tonysta.[34] Hän puolusti titteliään 27.11. Helsingissä voittamalla ruotsalaisen Attila Levinin kehätuomarin keskeytyksellä toisessa erässä.[33]
Pikaluistelu
muokkaa- Vancouverin talviolympialaisissa Mika Poutala johti 500 metrin kilpailua ensimmäisen luistelun jälkeen mutta jäi lopulta viidenneksi 0,03 sekunnin päähän pronssimitalista. Hän sijoittui 1 000 metrillä kahdeksanneksi.[35]
Pohjoismaiset hiihtolajit
muokkaa- Vancouverin talviolympialaisissa Aino-Kaisa Saarinen saavutti pronssia perinteisen hiihtotavan 30 kilometrin yhteislähtökilpailussa sekä Pirjo Murasen, Virpi Kuitusen ja Riitta-Liisa Roposen kanssa 4 × 5 kilometrin viestissä. Yhdistelmäkilpailussa hän sijoittui viidenneksi. Roponen oli vapaan hiihtotavan 10 kilometrillä kuudes ja Kuitunen perinteisen tyylin sprintissä yhdeksäs. Miesten viestijoukkue sijoittui viidenneksi. Kalle Lassila oli sprintissä sekä Lasse Paakkonen ja Ville Nousiainen parisprintissä kymmenes. Janne Ahonen sijoittui normaalimäessä sekä Matti Hautamäki, Janne Happonen, Kalle Keituri ja Harri Olli joukkuemäessä neljänneksi. Yhdistetyssä Hannu Manninen oli suurmäen kilpailussa neljäs ja Anssi Koivuranta suurmäen kilpailussa kahdeksas, ja yhdistetyn joukkuekilpailussa Suomi sijoittui seitsemänneksi.[36]
- Vancouverin talviparalympialaisissa Ilkka Tuomisto saavutti pronssia liikuntavammaisten pystyhiihtäjien yhden kilometrin sprintissä.[37]
Purjehdus
muokkaa- Laser Radial -luokan maailmanmestaruuskilpailuissa heinäkuussa Largsissa, Skotlannissa Sari Multala voitti kultaa ja Tuula Tenkanen sijoittui kymmenenneksi.[38]
Ringette
muokkaa- Maailmanmestaruuskilpailut pelattiin 1.–6.11. Hakametsän jäähallissa Tampereella. Suomi voitti kultaa voitettuaan Kanadan kaksiosaisen loppuottelun ensimmäisessä osassa maalein 6–5 Kirsi Pukkilan tehtyä voittomaalin jatkoajalla ja toisessa osassa maalein 6–3. Mestarijoukkueen päävalmentaja oli Virpi Karjalainen. Turnauksen arvokkaimpana pelaajana palkittiin Salla Kyhälä. Tähdistökentälliseen valittiin suomalaisista Kyhälän lisäksi hyökkääjä Anne Pohjola, puolustaja Jonna Ruotsalainen ja maalivahti Heidi Ahlberg.[39]
Salibandy
muokkaa- Miesten maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 4.–11.12. Helsingissä ja Vantaalla. Petteri Nykyn valmentama Suomi voitti kultaa voitettuaan välierissä Tšekin 6–1 ja loppuottelussa Ruotsin 6–2. Suomalaisista turnauksen tähdistökentälliseen valittiin puolustaja Juha Kivilehto sekä hyökkääjät Mika Kohonen ja Tero Tiitu.[40]
Suunnistus
muokkaa- Maailmanmestaruuskilpailuissa 8.–15.8. Trondheimissa, Norjassa Minna Kauppi voitti kultaa keskimatkalla ja viestissä, jossa muut suunnistajat olivat Anni-Maija Fincke ja Merja Rantanen. Sprintissä Kauppi sijoittui neljänneksi ja pitkällä matkalla viidenneksi. Keskimatkalla Fincke oli kuudes. Suomalaismiehistä kahdeksanneksi sijoittuivat Pasi Ikonen keskimatkalla ja Mats Haldin pitkällä matkalla.[41]
- Maailmancupin yhteispisteissä Minna Kauppi sijoittui neljänneksi ja Anni-Maija Fincke yhdeksänneksi.[42]
- Tiomila-viestissä 1.–2.5. Finspångissa, Ruotsissa miesten viestin voitti Kalevan Rasti.[43]
- Jukolan viesti kilpailtiin 19.–20.6. Hyvinkäällä ja mukana oli yli 15 000 suunnistajaa. Norjalaisseura Halden SK:n voittamassa miesten viestissä Kalevan Rasti sijoittui toiseksi ja Vaajakosken Terä kolmanneksi. Tampereen Pyrintö voitti Venlojen viestin.[44]
Taitoluistelu
muokkaa- Vancouverin talviolympialaisissa Laura Lepistö sijoittui kuudenneksi ja Kiira Korpi 11:nneksi naisten yksinluistelussa.[45]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 22.–28.3. Torinossa, Italiassa Laura Lepistö saavutti pronssia. Tämä oli kaikkien aikojen ensimmäinen suomalaismitali naisten yksinluistelussa. Kiira Korpi sijoittui 19:nneksi ja Ari-Pekka Nurmenkari miesten kilpailussa 24:nneksi.[46]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 18.–24.1. Tallinnassa, Virossa Laura Lepistö saavutti hopeaa ja Kiira Korpi sijoittui neljänneksi naisten yksinluistelussa. Susanna Pöykiö joutui selkäkipujen takia jäämään pois vapaaohjelmasta.[47]
- Muodostelmaluistelun maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–10.4. Colorado Springsissä, Yhdysvalloissa Suomi otti kaksoisvoiton: kultaa vei Helsingin Taitoluisteluklubin Rockettes ja hopeaa Helsingin Luistelijoiden Marigold IceUnity.[48]
Tennis
muokkaa- Jarkko Nieminen ylsi ensimmäisenä suomalaisena nelinpelissä Grand Slam -turnauksen välieriin, kun hän saksalaisparinsa Michael Kohlmannin kanssa hävisi Australian avoimissa vasta yhdysvaltalaisparille Bob Bryan / Mike Bryan. Kaksinpelissä Nieminen selviytyi Australian avoimissa ja Wimbledonissa toiselle kierrokselle sekä hävisi avausottelunsa Ranskan avoimissa ja Yhdysvaltain avoimissa. Syys-lokakuun vaihteessa hän ylsi Bangkokin ATP-turnauksen loppuotteluun mutta hävisi sen Espanjan Guillermo García-Lópezille. Nelinpelissä Nieminen voitti heinä-elokuun vaihteessa pelatun Gstaadin ATP-turnauksen parinaan ruotsalainen Johan Brunström. Sama pari selviytyi lokakuussa Tukholman ATP-turnauksessa loppuotteluun.[49]
Uinti
muokkaa- Lyhyen radan maailmanmestaruuskilpailuissa 15.–19.12. Dubaissa, Yhdystyneissä arabiemiirikunnissa Hanna-Maria Seppälä sijoittui 100 metrin sekauinnin välierissä kymmenenneksi.[50]
- Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 4.–15.8. Budapestissa, Unkarissa Lena Putigina sijoittui kolmen metrin ponnahduslautakilpailussa kahdeksanneksi ja saavutti saman sijan parikilpailussa Taina Karvosen kanssa. Ratauinnissa välieriin henkilökohtaisilla matkoilla ylsivät 50 metrin vapaauinnissa 12:nneksi sijoittunut Ari-Pekka Liukkonen sekä 100 metrin perhosuinnissa 15:nneksi ja 200 metrin perhosuinnissa 16:nneksi sijoittunut Emilia Pikkarainen. Naisten vapaauintiviestijoukkue Pikkarainen, Anni Alitalo, Linda Laihorinne, Marlene Niemi sijoittui 4 × 100 metrin alkuerissä 11:nneksi.[51][52]
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.–28.11. Eindhovenissa, Alankomaissa naisten vapaauintiviestijoukkue Marlene Niemi, Emilia Pikkarainen, Lotta Nevalainen, Hanna-Maria Seppälä saavutti 4 × 50 metrillä pronssia. Seppälä sijoittui 100 metrin vapaauinnissa neljänneksi, Noora Laukkanen 200 metrin rintauinnissa kuudenneksi sekä Ari-Pekka Liukkonen 50 metrin vapaauinnissa kuudenneksi ja 100 metrin vapaauinnissa kahdeksanneksi. Naisten sekauintiviestijoukkue sijoittui seitsemänneksi.[53]
Voimistelu
muokkaa- Telinevoimistelun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 21.4.–2.5. Birminghamissa, Englannissa Tomi Tuuha voitti kultaa hypyssä.[54]
Yleisurheilu
muokkaa- Sisäratojen maailmanmestaruuskilpailuissa 12.–14.3. Dohassa, Qatarissa Osku Torro sijoittui korkeushypyn karsinnassa 11:nneksi ja Tommi Evilä pituushypyn karsinnassa 13:nneksi.[55]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 26.7.–1.8. Barcelonassa, Espanjassa Suomen ainoa mitalisti oli keihäänheitossa pronssia saanut Tero Pitkämäki. Teemu Wirkkala sijoittui keihäänheitossa viidenneksi. Pituushypyssä Petteri Lax oli seitsemäs ja Tommi Evilä kymmenes. Hannu Ali-Huokuna, Joni Rautanen, Jonathan Åstrand ja Hannu Hämäläinen sijoittuivat 4 × 100 metrin viestijuoksussa seitsemänneksi Suomen-ennätyksellä 39,29. Merja Korpela sijoittui moukarinheitossa kahdeksanneksi, Minna Nikkanen seiväshypyssä yhdeksänneksi ja Olli-Pekka Karjalainen moukarinheitossa kymmenenneksi.[56]
Lähteet
muokkaa- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 32. Minerva Kustannus Oy, 2011. ISBN 978-952-492-483-2
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Siukonen 2011, s. 18
- ↑ Siukonen 2011, s. 92
- ↑ Siukonen 2011, s. 96–100
- ↑ Siukonen 2011, s. 52
- ↑ Siukonen 2011, s. 96–97, 223
- ↑ Siukonen 2011, s. 96
- ↑ Siukonen 2011, s. 80, 118–119, 158, 267
- ↑ Siukonen 2011, s. 201, 267
- ↑ Siukonen 2011, s. 174, 177, 191, 200, 202, 243
- ↑ Siukonen 2011, s. 194, 243–244
- ↑ Siukonen 2011, s. 192, 244
- ↑ Siukonen 2011, s. 58–60, 86–91
- ↑ Siukonen 2011, s. 122, 248–249
- ↑ Siukonen 2011, s. 130, 249
- ↑ Siukonen 2011, s. 166, 169–170, 255
- ↑ Siukonen 2011, s. 134–135, 255
- ↑ Siukonen 2011, s. 256
- ↑ Siukonen 2011, s. 193, 255
- ↑ Siukonen 2011, s. 196, 255
- ↑ Siukonen 2011, s. 115, 118, 258
- ↑ Siukonen 2011, s. 107, 110, 259
- ↑ Siukonen 2011, s. 113, 260
- ↑ Siukonen 2011, s. 114, 260
- ↑ Siukonen 2011, s. 109–110, 261
- ↑ Siukonen 2011, s. 107–108, 262
- ↑ Siukonen 2011, s. 53–54
- ↑ Siukonen 2011, s. 185, 269
- ↑ Siukonen 2011, s. 198, 269
- ↑ Siukonen 2011, s. 178, 199, 269
- ↑ Siukonen 2011, s. 182, 184, 268
- ↑ Siukonen 2011, s. 211, 270
- ↑ Siukonen 2011, s. 151
- ↑ a b Siukonen 2011, s. 205
- ↑ Siukonen 2011, s. 170
- ↑ Siukonen 2011, s. 55–56, 81
- ↑ Siukonen 2011, s. 50–52
- ↑ Siukonen 2011, s. 100
- ↑ Siukonen 2011, s. 149, 278
- ↑ Siukonen 2011, s. 197–198, 284
- ↑ Siukonen 2011, s. 211–212, 285
- ↑ Siukonen 2011, s. 164, 166–168, 291
- ↑ Siukonen 2011, s. 190, 291
- ↑ Siukonen 2011, s. 116, 292
- ↑ Siukonen 2011, s. 135–136, 292
- ↑ Siukonen 2011, s. 56–57
- ↑ Siukonen 2011, s. 102, 294–295
- ↑ Siukonen 2011, s. 72, 295
- ↑ Siukonen 2011, s. 107, 295
- ↑ Siukonen 2011, s. 12, 72–73, 124, 137, 161, 172, 187–188, 194, 296–297
- ↑ Siukonen 2011, s. 214–215, 217, 299
- ↑ Siukonen 2011, s. 166–168, 299–300
- ↑ Putigina kahdeksas uimahypyissä 14.8.2010. Yle. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Siukonen 2011, s. 204–206, 300–301
- ↑ Siukonen 2011, s. 113–114, 307–308
- ↑ Siukonen 2011, s. 96, 309–310
- ↑ Siukonen 2011, s. 154–155, 157–158, 160–161, 310–312