Suomen kestävyyspaneeli
Suomen kestävyyspaneeli eli Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli on riippumaton tiedepaneeli, jonka tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä Suomessa. Paneeli tukee, haastaa ja arvioi kestävän kehityksen politiikan toimeenpanoa Suomessa ja tuottaa sisältöä käynnissä olevien politiikkaprosessien tueksi. Lisäksi Kestävyyspaneelin tavoitteena on tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun tieteen näkökulmia ja eettisiä pohdintoja.[1]
Kestävyyspaneeli perustettiin vuonna 2013, jolloin sen isännöinnin aloitti Sitra. Kestävyyspaneelin ensimmäinen toimikausi oli viisi vuotta ja se päättyi vuonna 2018. Vuodesta 2019 lähtien paneelin koordinaatiosta ovat vastanneet Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.[2]
Paneelissa on 10 jäsentä, jotka edustavat eri tieteenaloja, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Kestävyyspaneelin toimikaudet ovat kolmivuotisia. Paneelin jäsenet nimitetään yliopistojen, tutkimuslaitosten, tiedeinstituutioiden ja ministeriöiden ehdotuksien perusteella.[3]
Kestävyyspaneeli on määrittänyt kuusi keskeistä järjestelmää, joita samanaikaisesti muuttamalla voidaan vauhdittaa siirtymää kohti kestävää kehitystä. Nämä alueet ovat: 1) kestävä ja oikeudenmukainen talous, 2) ruoka ja ravinto, 3) energia, 4) kaupungit ja kaupunkiseudut, 5) luonnon järjestelmät, ja 6) hyvinvointi ja mahdollisuudet.[4] Määritelmä pohjautuu YK:n Globaalin kestävän kehityksen raportin määrittämiin painopisteisiin, joiden tarkoituksena on tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.[5][6]
Kestävyyspaneeli tukee erityisesti Kestävän kehityksen toimikunnan työtä. Se toimii myös yhteistyössä muiden tiedepaneelien kuten Ilmastopaneelin ja Luontopaneelin kanssa. Kestävyyspaneeli toimii myös eurooppalaisen kestävyyspaneelien verkoston jäsenenä (engl. European Environment and Sustainable Development Advisory Councils Network).[1][7]
Kestävyyspaneelit ja niiden kokoonpanot muokkaa
Kestävyyspaneeli (2014-2018) muokkaa
Kestävyyspaneelin ensimmäinen toimikausi oli viisi vuotta ja se päättyi vuoden 2018 loppuun. Kestävyyspaneelin jäseninä toimivat:[2]
- professori Eeva Furman, Suomen ympäristökeskus, (pj.)
- professori Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuksen keskus
- professori Heikki Hiilamo, Helsingin yliopisto
- yliopistotutkija Tuuli Hirvilammi, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
- professori Janne Hukkinen, Helsingin yliopisto
- dosentti Jaakko Kiander, Ilmarinen
- professori Anne Birgitta Pessi, Helsingin yliopisto
- professori Juho Saari, Tampereen yliopisto
Kestävyyspaneeli (2019-2021) muokkaa
Kestävyyspaneelin jäseninä toimivat:[8]
- professori Eeva Furman, Suomen ympäristökeskus, (pj.) (ympäristöpolitiikka, kestävyysmurros)
- professori Minna Halme, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (kestävä talous ja liiketoiminta)
- professori Jouni Jaakkola, Oulun yliopisto (terveys ja hyvinvointi)
- professori Lassi Linnanen, LUT-yliopisto (vpj.) (systeemiajattelu, ympäristötalous)
- professori Mikko Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto (ekologia ja luonnonvarojen käytön kestävyys)
- professori Juho Saari, Tampereen yliopisto (sosiaali- ja hyvinvointipolitiikka)
- professori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto (ekososiaalinen sivistys, transformaatio)
- dosentti Katriina Siivonen, Turun yliopisto (vpj.) (tulevaisuudentutkimus, kulttuurinen kestävyys)
- professori Tuuli Toivonen, Helsingin yliopisto (kaupunkimaantiede)
- professori Anne Tolvanen, Luonnonvarakeskus (metsien monikäytön ekologia)
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kestävyyspaneeli, etusivu Kestävyyspaneeli, kestavyyspaneeli.fi. Viitattu 20.1.2022.
- ↑ a b Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli Sitra, sitra.fi. Viitattu 20.1.2022.
- ↑ Kestävyyspaneeli Kestävä kehitys, kestavakehitys.fi. Viitattu 20.1.2022.
- ↑ Eeva Furman, Katriina Siivonen, Lassi Linnanen, Minna Halme, Jouni Jaakkola, Mikko Mönkkönen, Juho Saari, Arto O. Salonen, Tuuli Toivonen, Anne Tolvanen; Katriina Soini, Paula Schönach, Jari Lyytimäki: Kuusi polkua kestävyyteen: evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa (pdf) (ISBN 978-952-326-906-4, kokoteksti pdf, 589,9 kt)) Kestävyyspaneelin julkaisuja 1/2020. 2020. Kestävyyspaneeli, kestavyyspaneeli.fi. Viitattu 21.1.2022. (suomeksi)
- ↑ GSDR 2019 : Global Sustainable Development Report 2019. The Future is Now: Science for Achieving Sustainable Development (Globaalin kestävän kehityksen raportti, kokoteksti pdf (englanniksi)) 2019. Yhdistyneet kansakunnat, un.org. Viitattu 21.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Kuusi polkua kestävyyteen: evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa Kestävyyspaneeli, kestavyyspaneeli.fi. 14.2.2020. Viitattu 20.1.2022.
- ↑ European Environment and Sustainable Development Advisory Councils Network eeac.eu. Viitattu 21.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Panelistit Kestävyyspaneeli, kestavyyspaneeli.fi. Viitattu 20.1.2022.