Avaa päävalikko

Vesa Mikko Mönkkönen (s. 20. maaliskuuta 1961 Kuopio[1]) on suomalainen biologi ja professori. Hän on toiminut Jyväskylän yliopistossa soveltavan ekologian professorina vuodesta 2005. Hän toimii kaudella 2018–2021 Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina.[2]


Akateeminen uraMuokkaa

Mikko Mönkkönen opiskeli biologiaa Oulun yliopistossa ja hän valmistui sieltä filosofian maisteriksi 1987 ja lisensiaatiksi vuonna 1989.[1] Tohtoriksi hän väitteli 1991 Oulun yliopistossa ekologian alalta.[2] Mönkkösen väitöskirja (Geographical patterns and local processes in holarctic breeding bird communities[3], suom. Maantieteellisiä rakenteita ja paikallisia prosesseja holarktisesti lisääntyvissä lintuyhteisöissä) käsitteli holarktisella alueella pesivien lintulajien käyttäytymisen ilmiöitä ja piirteitä. Holarktinen alue (engl. holarctic region) on etupäässä kasvimaantieteellinen käsite, joka tarkoittaa kasvimaantieteellistä valta-aluetta.[4] Maantieteellisesti holarktinen alue kattaa suurimman osan pohjoisesta pallonpuoliskosta eli siihen kuuluvat Eurooppa, Pohjois-Afrikka, Aasian keski- ja pohjoisosat sekä Pohjois-Amerikka.[4][5]

Akateemisen uransa Mönkkönen aloitti tutkijana Oulun yliopiston eläintieteen laitoksella 1990–1991.[1] Sen ohella hän työskenteli Nepeanissa, Ontariossa Kanadan luontopalvelun (engl. Canadian Wildlife Service, Conservation and Protection) luonnonsuojelua ja luonnon ennallistamista harjoittavan yksikön tutkijana.[1] Valmistumisensa jälkeen (1991) Mönkkönen on tutkimustyön ohella toiminut myös opettajana. Hänen ensimmäinen opetustehtävänsä oli avustavana opettajana Oulun yliopistossa 1992–1994.[1] Lokakuussa 1994 hänet nimitettiin eläinekologian apulaisprofessoriksi Oulun yliopistoon. Tässä tehtävässä hän toimi kesään 1995 asti.[1] Vuodesta 1995 Mönkkönen on ollut Oulun yliopiston ekologian ja eliömaantieteen dosentti.[6]

Apulaisprofessuurin jälkeen Mönkkönen oli Suomen akatemian nuorempana tutkijana vuosina 1995–1998.[1] Akatemiahankkeen päätyttyä hän toimi Oulun yliopiston biologian laitoksella lyhyen aikaa (1998) evoluutioekologian apulaisprofessorina.[1] Toimittuaan vielä opettajana yliopistossaan (1998–1999) hän työskenteli Suomen akatemiassa vanhempana tutkijana vuosina 1999–2000.[1] Akatemiaprojektin jälkeen hän palasi takaisin normaaliin toimeensa opettajana, jota hän hoiti vuoteen 2002.[1]

Mönkkösen ensimmäinen professuuri oli elokuusta 2002 heinäkuuhun 2003 Oulun yliopistossa eläinekologian alalla.[1] Sen päätyttyä hän työskenteli 2003–2005 Oulun yliopiston eläintieteellisen museon ja puutarhan yli-intendenttinä.[6] Kotimaan ohella Mönkkönen on työskennellyt Montpellier’ssa sijaitsevassa Ranskan kansallisessa ekologian tutkimuskeskuksessa (CEFE, CNRS).[2]

Oulun vuosinaan Mönkkönen osallistui opetuksen kehittämiseen laitoksellaan. Hän kehitti uusia opetusmenetelmiä soveltaen mm. virtuaaliopetusta.[6] Opetuksen lisäksi Mönkkönen vaikutti tutkimustyön ja sen laadun kehittämiseen yliopistossaan. Hän toimi vuodet 2001–2003 Oulun yliopiston tutkimuksen laatuyksikön johtajana.[6]

ProfessorinaMuokkaa

Mönkkönen nimitettiin elokuun alussa 2005 soveltavan ekologian professoriksi Jyväskylän yliopistoon.[6] Soveltava ekologia tutkii mm. erilaisia luonnonsuojelubiologian teemoja. Eräs keskeisiä kysymyksiä on, miten luonnon ekosysteemejä voitaisiin ennallistaa.[6] Käytännön tasolla ekologit tutkivat, miten eläinpopulaatioita (esim. riistaeläimet) voitaisiin hyödyntää kestävällä tavalla.[6]

Professuurin ohella Mönkkönen oli toimikaudella 2014–2017 Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laitosjohtaja.[2] Hänen toimikaudellaan laitoksella toteutettiin mm. vuoden 2017 aikana organisaatiouudistus, jossa vanha osastojako (1) akvaattiset tieteet, 2) ekologia ja evoluutiobiologia, 3) solu- ja molekyylibiologia sekä 4) ympäristötiede) uudistettiin. Uuden rakenteen mukaan laitos koostuu kahdesta osastosta. Biotieteiden osastoon kuuluvat ekologian ja evoluutiobiologian sekä solu- ja molekyylibiologian tutkimus ja opetus.[7] Mönkkösen oma tutkimusala (soveltava ekologia) luetaan kuuluvaksi biotieteiden osastoon. Ympäristö ja luonnonvarat -osasto puolestaan sisältää ympäristötieteen ja akvaattiset tieteet.[8] Mönkkösen toimikausi laitoksen johtajana päättyy vuoden lopussa 2017.

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen nimitti marraskuussa 2017 Mönkkösen matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaaniksi toimikaudelle 1.1.2018–31.12.2021.[2]

TutkimusuraMuokkaa

Ekologina Mönkkönen on tutkinut monenlaisia teemoja. Hänen tutkimuksessaan keskeisimpiä kysymyksiä ovat mm. luonnonsuojelu ja ennallistaminen. Hän on lisäksi tarkastellut mm. yhteisöekologiaa ja maisemaekologiaa.[9] Hän on perehtynyt syvällisesti myös ekologisen taloustieteen eli ns. vihreän talouden kysymyksiin.[9] Oman pääalansa ekologian ohella hän on tutkinut biomaantiedettä.

Professori Mönkkönen on viime vuosina ollut päätutkijana hankkeessa, joka keskittyy boreaalisten metsien yhteisöekologian tutkimukseen.[10] Lisääntyvä luonnonvarojen käyttö asettaa haasteita metsien hoidolle. Tavoitteena on metsien kestävä käyttö (engl. Sustainable Management of Forests, SMF).[11] Tutkimushankkeessa tutkimuksen avulla etsitään ratkaisuja metsien hoitamiseen ja metsien suojeluun siten, että metsien biodiversiteetti säilyisi.[10] Tutkimustyön tulosten pohjalta voidaan hankkeen tuloksena tarjota mm. erilaisia ekosysteemipalveluita.[10] Hankkeessa toimii Mönkkösen johdolla monitieteellinen tutkijaryhmä. Ekologien lisäksi ryhmässä on toiminut mm. operaatioanalyysin piiriin luettavaan monitavoitearviointiin eli monitavoitteiseen päätösanalyysiin (engl. multi-criteria decision analysis, MCDA tai multi-criteria decision making, MCDM) erikoistuneita tutkijoita.[10]

Boreaalisten metsien tutkimukseen liittyvän hankkeen ohella Mönkkönen on tehnyt pienempiä tutkimusprojekteja. Eräässä Mönkkösen vetämässä tutkimushankkeessa selvitettiin, miten eläinyhteisöt käyttävät tietoa.[11] Tutkimuksen asetelmana on tilanne, jossa eläimen on tehtävä nopeasti päätös, mutta sen tekemiseen on käytettävissä vain rajallinen määrä informaatiota ja sekin voi olla puutteellista.[11] Eläinpopulaation muut yksilöt kohtaavat samanalaisia tilanteita. Yksilöt saavat informaatiota tarkkailemalla toisiaan ja toistensa käyttäytymistä (sosiaalinen oppiminen).[11] Mönkkösen hankkeessa tarkasteltiin esimerkiksi, miten informaatio siirtyy lintulajeilla (miten linnut esimerkiksi oppivat välttämään turvattomia pesintäpaikkoja).[11] Tutkijoita kiinnosti erityisesti, miten eri eläinlajit (esim. saalis ja peto tai keskenään kilpailevat eläinlajit) tuottavat informaatiota.[11]

Käytännön sovellutuksiin liittyvä tutkimustyö oli hanke, jossa selvitettiin, miten ekologisen tutkimuksen avulla koottavaa tieteellistä tietoa voidaan soveltaa käytännössä maisematasolla metsien käytön suunnitteluun.[11] Projektissa pohdittiin, voisiko liito-oravaa käyttää maankäyttöä ja metsien hyödyntämistä viitteellisesti ohjaavana eliölajina, jonka elinpiireistä ja tehdyistä liito-oravahavainnoista tietyillä alueilla voisi tehdä johtopäätöksiä kyseisen alueen metsien tilasta.[11]

Eliölajien monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin liittyen Mönkkönen tutkimusryhmineen on tehnyt kokeellista tutkimusta, jossa lajien monimuotoisuudesta tietyllä alueella tehtyjä ennusteita testataan soveltavan tutkimuksen avulla.[11] Ekologien keskeinen tavoite on ymmärtää, miksi eliölajien esiintymistiheys vaihtelee ajan ja tilan mukaan.[11] Lajien levinneisyyden pohjatietoina on tiettyjä yleisiä oletuksia ja hypoteeseja populaation levittäytymisestä tietyntyyppiselle alueelle (mm. alueen koko vaikuttaa levinneisyyteen). Eliölajien runsauteen vaikuttaa sekä suoria että epäsuoria mekanismeja.[11] Näitä mekanismeja Mönkkönen tutkii. Tutkimuksen lähtökohtana on lajien ja niiden elinympäristön vuorovaikutuksen selvittäminen.[11] Selvittämällä eliölajin ja ympäristön suhdetta voidaan tehdä malleja siitä, miten eläinpopulaatio mahdollisesti käyttäytyy, ja johtopäätöksiä siitä, missä määrin tämä käyttäytyminen on ennustettavissa.[11]

ToimittajaMuokkaa

Tieteellisen uran ohella Mönkkönen on pitkään toimittanut tai ollut avustajana useissa eri lehdissä biologian ja eläintieteen aloilla. Näihin lukeutuu sekä suomalaisia että ulkomaisia julkaisuja. Annales Zoologici Fennici-lehden toimittajana hän on ollut vuodesta 1993 lähtien.[1] Kotimaassa hän on ollut toimittajana Suomen riista -lehdessä vuodesta 1996.[1] Vuosina 1995–1998 hän oli Ornis Fennican päätoimittaja ja vielä vuonna 1999 apulaispäätoimittaja.[1] Toukokuusta 2000 kesäkuuhun 2004 Mönkkönen oli Ecographyn vastaava päätoimittaja ja sen jälkeen 2005–2009 avustavana toimittajana Global Ecology and Biogeography -nimisessä lehdessä.

LuottamustoimetMuokkaa

Professori Mönkkönen on ottanut osaa useiden biologian alan yhteisöjen ja yhdistysten toimintaan. Vuodesta 1997 hän on ollut kansainvälisen Society for Conservation Biologyn (suom. Luonnonsuojelubiologian yhteisö) jäsen.[1] Suomen lintutieteellisen yhdistyksen jäsen hän on ollut vuodesta 1998 lähtien.[1] Mönkkösen tieteellistä asiantuntemusta luonnonsuojelun alalta on usein hyödynnetty kansallisessa päätöksenteossa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Hän on toiminut asiantuntijajäsenenä erilaisissa ympäristöhallinnon projekteissa sekä ministeriöiden asettamissa työryhmissä.[2]

Kesällä 2018 Jyväskylässä järjestetään Jyväskylän yliopiston isännöimänä 5. eurooppalainen luonnonsuojelubiologian konferenssi (engl. 5th European Congress of Conservation Biology, ECCB).[12] Professori Mönkkönen on vetänyt puheenjohtajana konferenssin järjestelytoimikuntaa, johon kuuluvat lisäksi mm. professorit Jouni Taskinen ja Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.[13]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p Professori Mönkkösen Curriculum Vitae Bio- ja ympäristötietieden laitos, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 29.11.2017.
  2. a b c d e f Jyväskylän yliopiston dekaanit kaudelle 2018–2021 valittu Jyväskylän yliopisto. 28.11.2017. Viitattu 29.11.2017.
  3. Mönkkösen väitöskirja Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 29.11.2017.
  4. a b Kasvitiede: holarktinen alue Tieteen termipankki. Viitattu 29.11.2017.
  5. Encyclopedia Britannica: Holarctic region Britannica.com. Viitattu 29.11.2017. (englanniksi)
  6. a b c d e f g Solubiologian, soveltavan ekologian ja gerontologian ja kansanterveyden professorit virkaan. Virkaanastujaiset 12.10.2005. Jyväskylän yliopisto. 2005. Viitattu 29.11.2017.
  7. Osastot Bio- ja ympäristötieteiden laitos, JY. 2017. Viitattu 29.11.2017.
  8. Luonnonvarat ja ympäristö Bio- ja ympäristötieteiden laitos, JY. 2017. Viitattu 29.11.2017.
  9. a b Mikko Mönkkönen - Professor, Ecology and environmental management / Professori Bio- ja ympäristötieteiden laitos, JY. 2017. Viitattu 29.11.2017.
  10. a b c d Boreal Ecosystems Research Group Bio- ja ympäristötieteiden laitos, JY. Viitattu 29.11.2017. (englanniksi)
  11. a b c d e f g h i j k l m Research - Mikko Mönkkönen Bio- ja ympäristötieteiden laitos, JY. Viitattu 29.11.2017. (englanniksi)
  12. 5th European Congress of Conservation Biology 12th - 15th of June 2018, Jyväskylä, Finland Conbio.org. Society for Conservation Biology. 2017. Viitattu 29.11.2017. (englanniksi)
  13. Conference Steering Committee Conbio.org. Society for Conservation Biology. 2017. Viitattu 29.11.2017. (englanniksi)