Avaa päävalikko

Saint-Domingue oli Ranskan siirtomaa vuodesta 1659 vuoteen 1804, jolloin siitä tuli itsenäinen valtio tainonkielisellä nimellä Haiti.

Saint-Domingue
1625–1804
Pavillon LouisXIV.svg Grand Royal Coat of Arms of France & Navarre.svg
lippu vaakuna

SaintDomingue.360.jpg

Valtiomuoto Ranskan siirtomaa
Kuningas Ludvig XIII (1625–1643)
Ludvig XIV (1643–1715)
Ludvig XV (1715–1774)
Ludvig XVI (1774–1792)
Pääkaupunki Cap-Français (1711–1770)
Port-au-Prince (1770–1804)
Pinta-ala
– yhteensä 21 550 km² 
Uskonnot roomalaiskatolisuus
Kielet ranska, haiti
Valuutta Saint-Dominguen livre
Seuraaja Haitin ensimmäisen keisarikunnan lippu Haitin ensimmäinen keisarikunta

Saint-Domingue on ranskalainen muoto espanjankielisestä nimestä Santo Domingo tai San Domingo. Espanja hallitsi koko Hispaniolaa eli nykyistä Haitin saarta vuodesta 1490 aina 1600-luvulle asti, jolloin ranskalaiset merirosvot alkoivat pystyttää tukikohtia saaren länsiosiin. Ryswickin rauhassa vuonna 1697 Espanja tunnusti saaren läntisen kolmanneksen ranskalaisen hallinnon.

Saint-Dominguesta kehittyi ranskalaisten hallussa erittäin vauras siirtomaa. Yksi vaurauden perusta olivat orjat, joita tuotiin tuhatmäärin Afrikasta. Ranskan vallankumouksen aattona Saint-Dominguessa oli noin 500 000 mustaihoista orjaa, 32 000 vapaata valkoihoista ja 28 000 värillistä. Kun vallankumoukselliset olivat vaatineet Ranskassa kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta, Saint-Dominguen mustaihoiset nousivat kapinaan ja plantaasien omistajien piti paeta. Monimutkaiset sosiaaliset ja poliittiset paineet purkautuivat kapinaliikkeinä, joissa eri ryhmät etsivät oikeutta ja tasa-arvoa vuodesta 1791 alkaen.

1. tammikuuta 1804 Haitista tuli itsenäinen tasavalta. Saint-Dominguessa alkanut kapina siirtomaahallintoa ja orjuutta vastaan oli ensimmäinen mustien johtama liike, joka tuloksena oli itsenäinen, mustien johtama valtio.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa