Ludvig XIII

Ludvig XIII Oikeudenmukainen (ranskaksi Louis XIII le Juste, 27. syyskuuta 1601 – 14. toukokuuta 1643) oli Ranskan ja Navarran kuningas vuosina 1610–1643. Hän oli Henrik IV:n ja hänen toisen vaimonsa Maria de’ Medicin ensimmäinen poika ja Ludvig XIV:n isä sekä toinen Bourbon-sukuinen kuningas.

Ludvig XIII
Ranskan kuningas
Valtakausi	14. toukokuuta 1610 – 14. toukokuuta 1643
Kruunajaiset	17. lokakuuta 1610
Edeltäjä	Henrik IV
Seuraaja	Ludvig XIV
Sijaishallitsija	Maria de’ Medici (1610–1614)
Syntynyt	27. syyskuuta 1601 Fontainebleau, Ranska
Kuollut	14. toukokuuta 1643 (41 vuotta) Saint-Germain-en-Laye
Hautapaikka	Saint-Denis’n basilika
Puoliso	Anna Itävaltalainen
Lapset	Ludvig XIV Filip
Suku	Bourbon (kapetingi-dynastia)
Isä	Henrik IV
Äiti	Maria de’ Medici
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Elämäkerta

Ludvig XIII:sta tuli isänsä Henrik IV:n kuoltua vuonna 1610 Ranskan kuningas. Henrik IV oli lopettanut uskonsodat ja saanut rauhan aikaiseksi Ranskassa, joten hänen kuolemansa oli kova kolaus Ranskan kuningashuoneelle. Alkoivat taas rauhattomuudet ja sisäiset epävakaudet. Aina vuoteen 1614 Ranskaa hallitsi sijaishallitsijana Ludvigin äiti Maria de’ Medici, joka oli itserakas hallitsija ja monien suosikkien, etenkin Concino Concinin vaikutusalaisena. Maria de’ Medici ei suostunut luovuttamaan valtiota Ludvigille, mutta vuonna 1617 nuori Ludvig otti vallan itselleen ja murhautti Concinin. Katolisen Ludvigin aikana jatkuivat sodat katolisten ja protestanttien (hugenotit) välillä. Vuonna 1624 kuninkaallisen neuvoston johtoon nousi kardinaali Richelieu, joka toimi vuoteen 1642 asti hänen pääministerinään. Richelieu oli nerokas poliitikko ja hän otti Ranskan hallinnan omiin käsiinsä.

Ludvigin hallituskauden pääpiirteenä oli Richelieun dominoima Ranska. Ludvig ei ollut taitava hallitsija ja hänellä oli huono terveys. Siksi häntä ja myös Richelieuta vastaan tehtiin salaliittoja, joiden päämääränä oli hänen veljensä Gastonin nousu valtaistuimelle ja Richelieun syökseminen vallasta. Richelieu oli mahtava hallitsija, ja hänen kukistamisekseen pyydettiin apua valtion ulkopuolelta. Se ei kuitenkaan onnistunut. Ludvig XIII:n vastustajiin kuuluivat muun muassa hänen veljensä ja vaimonsa, joten Ludvig tarvitsi kiperästi Richelieun apua asemansa puolustamisessa. Ludvig XIII olikin, kiitos Richelieun, joka puolusti vankasti absolutismia, Ranskan alkavan itsevaltiuden eli absolutismin ensimmäinen hallitsija.

Ludvig piiritti protestanttien La Rochellea vuosina 1627–1628 ja soti Espanjaa vastaan 1635–1642.

Ludvig nai Habsburgin prinsessan Anna Itävaltalaisen, Espanjan kuninkaan Filip III:n tyttären. Heidän avioliittonsa ei ollut onnellinen, he vihasivat toisiaan silmittömästi ja elivät suurimman osan ajastaan erillään ja olivat kauan lapsettomina. 23 vuoden odotuksen jälkeen Anna synnytti vihdoinkin lapsen, Ludvigin. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi toinen poika Filip.

Ludvig XIII:lla oli koko elämänsä huono terveys ja hän kuoli heti Richelieun jälkeen vuonna 1643. Kerrotaan, että hänelle tehdyn ruumiinavauksen yhteydessä todettiin erään sairauden vieneen häneltä kyvyn saada lapsia ja nousi kohu Ludvig XIV:n oikeasta isästä. Väitetään myös, että Filipin isä olisi ollut oikeasti kardinaali Mazarin, joka avioitui Ludvigin kuoltua salaa Anna Itävaltalaisen kanssa.

Ludvig XIII:n kuoltua Annasta tuli viisivuotiaan Ludvig XIV:n sijaishallitsija yhdessä Mazarinin kanssa.

Avioliitot

Ludvig nai 24. marraskuuta 1615 Anna Itävaltalaisen (22. syyskuuta 1601 – 20. tammikuuta 1666)

Lapset

1. Ludvig XIV (1638–1715)
2. Filip I, Orléansin herttua (1640–1701)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ludvig XIII Wikimedia Commonsissa

Edeltäjä: Henrik IV

Ranskan kuningas 1610–1643

Seuraaja: Ludvig XIV