Saamelaisneuvosto

Saamelaisneuvosto (pohjoissaameksi Sámiráđđi, inarinsaameksi Sämirääđi, koltansaameksi Sääʹmsuåvtõs, kiltinänsaameksi Са̄мь Соббар, luulajansaameksi Sámeráde, eteläsaameksi Saemienraerie; uusnorjaksi Sameråd, ruots. Samerådet, ven. Союз Саамов, Sojuz Saamov) on kansainvälinen kattojärjestö, joka edistää ja valvoo saamelaisten oikeuksia. Saamelaisneuvoston sihteeristö sijaitsee Kaarasjoella.[2]

Saamelaisneuvosto
  • Sámiráđđi
  • Sämirääđi
  • Sámeráde
  • Saemienraerie
  • Sääʹmsuåvtõs
  • Са̄мь Соббар
  • Sameråd
  • Samerådet
  • Союз Саамов
Saamelais­neuvoston logo suunniteltiin 1950-luvulla. Kolme suurta rengasta symboloivat kolmen valtion saamelaisia, jotka yhtyvät pienemmässä renkaassa.[1]
Saamelais­neuvoston logo suunniteltiin 1950-luvulla. Kolme suurta rengasta symboloivat kolmen valtion saamelaisia, jotka yhtyvät pienemmässä renkaassa.[1]
Perustettu 1956
Tyyppi saamelaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö, hallituksista riippumaton kansalaisjärjestö (NGO)
Toimiala kulttuuripolitiikka ja politiikka
Päämaja Kaarasjoki, Norja (sihteeristö)
Toiminta-alue Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä
Jäsenet 9 jäsenjärjestöä (2021), joista yhteensä 15 edustajaa
puheenjohtaja Christina Henriksen (2020–)
Päätöksentekoelin 1. saamelaiskonferenssi (4 vuoden välein),
2. saamelaisneuvosto (vähintään vuosittain),
3. työvaliokunta (eli puheenjohtajisto, tarvittaessa)
Aiheesta muualla
saamicouncil.net

HistoriaMuokkaa

Saamelaisneuvosto perustettiin vuonna 1956 nimellä Pohjoismainen Saamelaisneuvosto. Neuvoston perustaminen sai alkunsa käsitöistä: tammikuussa 1952 Tukholmassa pidetty pohjoismainen käsityökonferenssi, johon osallistui useita saamelaisperäisiä henkilöitä, synnytti ajatuksen laajemmasta pohjoismaisesta yhteistyöstä saamelaisten kesken. Ensimmäinen valmistava kokous pidettiin Oslossa ja toinen joulukuussa, jolloin laadittiin ensimmäisen saamelaiskonferenssin ohjelma.[1][3]

Kun Saamelaiskonferenssi, neuvoston korkein päättävä elin, hyväksyi vuonna 1992 Kuolan niemimaan saamelaisjärjestön jäsenekseen, nimestä jätettiin sana "pohjoismainen" pois. Saamelaisneuvoston tarkoituksena on edistää saamelaiskansan etuja, lujittaa saamelaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja saada tunnustua saamelaisille kansana sekä säilyttää saamelaisten taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet neljän maan lainsäädännössä (Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä). Näitä tavoitteita pyritään toteuttamaan näiden maiden ja saamelaisia edustavien elinten, eri maiden omien saamelaiskäräjien, välisillä sopimuksilla.[1]

KonferenssitMuokkaa

  1. konferenssi, 1953 Jokimukassa (Ruotsi)
  2. konferenssi, 1956 Kaarasjoella (Norja)
  3. konferenssi, 1959 Inarissa (Suomi)
  4. konferenssi, 1962 Kiirunassa (Ruotsi)
  5. konferenssi, 1965 Tenassa (Norja)
  6. konferenssi, 1968 Hetassa (Suomi)
  7. konferenssi, 1971 Jällivaarassa (Ruotsi)
  8. konferenssi, 1974 Snåsassa (Norja)
  9. konferenssi, 1976 Inarissa (Suomi)
  10. konferenssi, 1978 Arjeplogissa (Ruotsi)
  11. konferenssi, 1980 Tromssassa (Norja)
  12. konferenssi, 1983 Utsjoella (Suomi)
  13. konferenssi, 1986 Åressa (Ruotsi)
  14. konferenssi, 1989 Lemmijoella (Norja)
  15. konferenssi, 1992 Helsingissä (Suomi)
  16. konferenssi, 1996 Murmanskissa (Venäjä)
  17. konferenssi, 2000 Kiirunassa (Ruotsi)
  18. konferenssi, 2004 Honningsvågissa (Norja)
  19. konferenssi, 2008 Rovaniemellä (Suomi)
  20. konferenssi, 2013 Murmansk (Venäjä)
  21. konferenssi, 2017 Trondheim (Norja)[4]
  22. konferenssi, 2021 Jällivaara (Ruotsi)[5]

PuheenjohtajatMuokkaa

Neuvoston jäsenjärjestötMuokkaa

Jäsenyyden ehtona on Kiirunan ja Honningsvågin julistusten hyväksyminen. Jokaista järjestöä edustaa neuvostossa vähintään yksi henkilö. Yhdeksästä jäsenjärjestöstä kolme on Norjasta, kolme Ruotsista, kaksi Venäjältä ja yksi Suomesta.[15]

Saamelaisneuvoston jäsenetMuokkaa

Saamelaisneuvoston osallistuminen muihin toimielimiinMuokkaa

Saamelaisneuvosto on edustettuna YK:n Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvostossa alkuperäiskansoja ja ihmisoikeuskysymyksiä käsittelevissä komiteoissa ja työryhmissä. Saamelaisneuvosto on myös Arktisen neuvoston ja sen työryhmien pysyvä jäsen. Lisäksi se on pysyvä edustaja Alkuperäiskansojen oikeuskeskuksen hallituksessa, Nils-Aslak Valkeapään muistorahasto Lássagámmissa ja pohjoismaisessa kirjallisuus- ja kirjastokomitea Nordbokissa. Tarkkailijajäsenen status Saamelaisneuvostolla on Saamelaisten parlamentaarisessa neuvostossa, Pohjoismaisessa saamelaisinstituutissa ja Barentsin euroarktisen neuvoston alkuperäiskansojen alueellisessa työryhmässä.[20]

PalkinnotMuokkaa

Saamelaisneuvosto myöntää kahta palkintoa:[21]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Saamelaisneuvosto – Saamelaisneuvostosta saamicouncil.net. Viitattu 2.3.2009.
  2. Saami Council The Arctic Council. Viitattu 27.12.2020. (englanniksi)
  3. a b Rantala,Leif: Historiikki: Saamelaisneuvosto 50 vuotta (PDF) saamicouncil.net. Viitattu 2.3.2009.
  4. Saamelaisten 21. konferenssi 2017
  5. Sámiid 22. konferánsa // The 22nd Saami Conference (pohjoissaameksi) (englanniksi)
  6. Saamelaisneuvoston lausunto pohjoismaisesta saamelaissopimusehdotuksesta saamicouncil.net. Viitattu 2.3.2009.
  7. Saamelaisneuvostolta täysi tuki Inarin poronhoitajien vaatimuksille saamicouncil.net. Viitattu 2.3.2009. [vanhentunut linkki]
  8. Saamelaisneuvosto: Saamelaismääritelmä muutettava yle.fi. 17.11.2011. Viitattu 9.4.2021. (suomeksi)
  9. a b Ny president i Samerådet 5.5.2013. nrk.no. Viitattu 26.4.2021. (norjaksi)
  10. Áile Jávo // Айле Яву saamicouncil.net. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  11. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa asuvien saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelma. Alkuperäisen ruotsinkielisen version suomennos (pdf) samediggi.fi. 2017. Viitattu 9.4.2021. (suomeksi)
  12. Susanna Guttorm: Saamelaisneuvoston puheenjohtaja: Luonnonrikkauksia hyödyntävien yritysten tulisi rahoittaa Saamen kulttuurisäätiötä yle.fi. 3.12.2014. Viitattu 9.4.2021. (suomeksi)
  13. Saamelaissopimus puhututtaa Ruotsissa ja Norjassa – Suomen puolella odotetaan vielä suomenkielistä käännöstä yle.fi. 21.1.2017. Viitattu 9.4.2021. (suomeksi)
  14. a b Christina Henriksen nyvalgt president i Samerådet highnorthnews.com. 24.2.2020. Viitattu 9.4.2021. (norjaksi)
  15. Saamelaisneuvoston jäsenjärjestöt Saamelaisneuvosto. Viitattu 9.4.2021. (suomeksi)
  16. Edustajat ja työntekijät Saamelaisneuvosto, saamicouncil.net. Viitattu 9.4.2021. (suomeksi)
  17. Åsa Larsson Blind válljejuvvon Sámiráđi presideantan 13.2.2017. yle.fi. Viitattu 24.4.2021. (pohjoissaameksi)
  18. Aile Javo ođđa Sámiráđi presideanta 6.5.2013. nsr.no. Viitattu 24.4.2021. (pohjoissaameksi)
  19. Sámiráđđi 2009 - 2012 saamicouncil.net. Viitattu 24.4.2021.
  20. Saamelaisneuvosto – Statukset saamicouncil.net. Viitattu 2.3.2009.
  21. Saamelaisneuvosto

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: smn:Sämirääđi