Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto
Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto (engl. Economic and Social Council, ECOSOC, ransk. le Conseil économique et social des Nations unies, CÉSNU) [1]) on YK:n toimielin, joka tukee yleiskokousta edistämällä kansainvälistä taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä sekä kehitystä. Neuvostoon kuuluu 54 jäsentä, jotka valitaan yleiskokouksessa kolmivuotiskaudeksi. Kaikki jäsenmaat voivat asettua ehdolle, mutta käytännössä kehitysmaita ei yleensä ECOSOCiin valita. Puheenjohtajakausi kestää vuoden kerrallaan, ja tehtävään on ollut tapana valita joku pienistä tai keskikokoisista maista. Joka maalla on yksi ääni, ja päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä läsnäolijoiden kesken. Vuonna 2004 neuvoston puheenjohtajana toimi suomalainen suurlähettiläs Marjatta Rasi.
United Nations Economic and Social Councill le Conseil économique et social des Nations unies 联合国经济及社会理事会 Consejo Económico y Social de las Naciones Unidas Экономический и Социальный Совет ООН المجلس الاقتصادي والاجتماعي للأمم المتحدة |
|
---|---|
![]() |
|
Perustettu | 1945 |
Tyyppi | Yhdistyneiden kansakuntien päättävä elin |
Päämaja | Yhdistyneiden kansakuntien päämaja, New York City |
Jäsenet | 54 jäsentä |
Puheenjohtaja |
Marie Tšatardová ![]() |
Kattojärjestö | Yhdistyneet kansakunnat |
Aiheesta muualla | |
www.un.org |
Tämä artikkeli tai sen osa on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja käännös on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa tekemällä käännöksen loppuun. Tarkennus: viitteistys osin tarkistamatta ja kääntämättä |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: pitkät luettelot sopisivat omiksi artikkeleikseen |
ECOSOC perustettiin vuonna 1945, ja aluksi siihen kuului 18 maata. Vuodesta 1965 jäseniä on ollut 21 ja vuodesta 1971 alkaen 54. ECOSOC kokoontuu vuosittain heinäkuussa neljän viikon mittaiseen kokoukseen. Vuodesta 1998 alkaen on pidetty huhtikuussa lisäkokous, johon osallistuu myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin johtoa.
Esimerkkinä ECOSOCin päätöksestä on YK:n UNAIDS-ohjelman perustaminen. Ohjelmassa yhdistyvät useiden YK-järjestöjen resurssit WHO:sta ja UNICEFista Maailmanpankkiin ja kehitysapujärjestö UNDP:hen.
Puheenjohtajat [2][3] Muokkaa
Vuodet | Puheenjohtaja | Jäsenvaltio |
---|---|---|
1946 | Arcot Ramasamy Mudaliar | Intia |
1946 | Andrija Stampar | Jugoslavia |
1947 | Arcot Ramasamy Mudaliar | Intia |
1947 | Jan Papanek | Tšekkoslovakia |
1948 | Charles Malik | Libanon |
1949 | James Thorn | Uusi-Seelanti |
1950 - 1951 | Hernan Santa Cruz | Chile |
1952 | Syed Amjad Ali | Pakistan |
1953 | Raymond Scheyven | Belgia |
1954 | Juan I. Cooke | Argentiina |
1956 | Douglas Copland | Australia |
1956 | Hans Engen | Norja |
1957 | Mohammad Mir Khan | Pakistan |
1958 | George F. Davidson | Kanada |
1959 | Daniel Cosio-Villegas | Meksiko |
1960 | C. W. A. Schurmann | Alankomaat |
1961 | Foss Shanahan | Uusi-Seelanti |
1962 | Jerzy Michalowski | Puola |
1963 | Alfonso Patino | Kolumbia |
1964 | Ronald Walker | Australia |
1965 | Akira Matsui | Japani |
1966 | Tewfik Bouattoura | Algeria |
1967 | Milan Klusak | Tšekkoslovakia |
1968 | Manuel Perez Guerrero | Venezuela |
1969 | Raymond Scheyven | Belgia |
1970 | J. B. P. Maramis | Indonesia |
1971 | Rachid Driss | Tunisia |
1972 | Karoly Szarka | Unkari |
1973 | Sergio Armando Frazao | Brasilia |
1974 | Aarno Karhilo | Suomi |
1975 | Iqbal A. Akhund | Pakistan |
1976 | Simeon Aké | Norsunluurannikko |
1977 | Ladislav Smid | Tšekkoslovakia |
1978 | Donald O. Mills | Jamaika |
1979 | Hugo Scheltema | Alankomaat |
1980 | Andreas V. Mavrommatis | Kypros |
1981 | Paul John Firmino Lusaka | Sambia |
1982 | Miljan Komatina | Jugoslavia |
1983 | Sergio Correa da Costa | Brasilia |
1984 | Karl Fischer | Itävalta |
1985 | Tomohiko Kabayashi | Japani |
1986 | Manuel dos Santos | Mosambik |
1987 | Eugeniusz Noworyta | Puola |
1988 | Andres Aguilar | Venezuela |
1989 | Kjeld Vilhelm Mortensen | Tanska |
1990 | Chinmaya Gharekhan | Intia |
1992 | Darko Silovic | Jugoslavia |
1992 | Robert Mroziewicz | Puola |
1993 | Juan Somavia | Chile |
1994 | Richard William Butler | Australia |
1995 | Ahmad Kamal | Pakistan |
1996 | Jean-Marie Kacou Gervais | Norsunluurannikko |
1997 | Karel Kovanda | Tšekki |
1998 | Juan Somavia | Chile |
1999 | Paulo Fulci | Italia |
2000 | Makarim Wibisono | Indonesia |
2001 | Martin Belinga-Eboutou | Kamerun |
2002 | Ivan Šimonović | Kroatia |
2003 | Gert Rosenthal | Guatemala |
2004 | Marjatta Rasi | Suomi |
2005 | Munir Akram | Pakistan |
2006 | Ali Hachani | Tunisia |
2007 | Dalius Čekuolis | Liettua |
2008 | Léo Mérorès | Haiti |
2009 | Sylvie Lucas | Luxemburg |
2010 | Hamidon Ali | Malesia |
2011 | Lazarous Kapambwe | Sambia |
2012 | Miloš Koterec | Slovakia |
2013 | Néstor Osorio Londoño | Kolumbia |
2014 | Martin Sajdik | Australia |
2015 | Oh Joon | Etelä-Korea |
2016 | Frederick Musiiwa Makamure Shava | Zimbabwe |
2017 | Marie Chatardová | Tšekki |
2018 | Inga Rhonda King | Saint Vincent ja Grenadiinit |
Jäsenvaltiot Muokkaa
Afrikka Muokkaa
2010 | Kamerun | Kongon tasavalta | Mosambik | Niger | Komorit | Egypti | Ghana | Ruanda | Sambia | Norsunluurannikko | Guinea-Bissau | Mauritius | Marokko | Namibia |
2011 | Gabon | Malawi | Senegal | |||||||||||
2012 | Burkina Faso | Etiopia | Nigeria | Libya | Lesotho | |||||||||
2013 | Benin | Mauritius | Etelä-Afrikka | Sudan | Tunisia | |||||||||
2014 | Botswana | Kongon tasavalta | Kongon demokraattinen tasavalta | Togo | ||||||||||
2015 | Burkina Faso | Ghana | Mauritania | Uganda | Zimbabwe | |||||||||
2016 | Algeria | Nigeria | Ruanda | Somalia | Etelä-Afrikka | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2017 | Ilmoitetaan | |||||||||||||
2018 |
Aasia-Tyynenmeri Muokkaa
2010 | Intia | Japani | Saudi-Arabia | Bangladesh | Irak | Mongolia | Filippiinit | Kiina | Malesia | Pakistan | Etelä-Korea |
2011 | Kiina | Qatar | Pakistan | Etelä-Korea | |||||||
2012 | Intia | Japani | Indonesia | ||||||||
2013 | Kuwait | Kirgisia | Nepal | Turkmenistan | |||||||
2014 | Kiina | Bangladesh | Kazakstan | Etelä-Korea | |||||||
2015 | Intia | Japani | Pakistan | ||||||||
2016 | Afganistan | Irak | Libanon | Vietnam | |||||||
2017 | |||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2018 |
Itä-Eurooppa Muokkaa
2010 | Moldova | Puola | Venäjä | Viro | Slovakia | Ukraina |
2011 | Latvia | Unkari | Venäjä | |||
2012 | Bulgaria | Valko-Venäjä | ||||
2013 | Albania | Kroatia | ||||
2014 | Georgia | Serbia | Venäjä | |||
2015 | Viro | |||||
2016 | Tšekki | Moldova | ||||
2017 | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
2018 |
Latinalainen Amerikka & Karibia Muokkaa
2010 | Brasilia | Guatemala | Saint Lucia | Argentiina | Bahama | Chile | Peru | Saint Kitts ja Nevis | Uruguay | Venezuela |
2011 | Meksiko | Nicaragua | Ecuador | |||||||
2012 | Brasilia | Kuuba | Dominikaaninen tasavalta | El Salvador | ||||||
2013 | Bolivia | Kolumbia | Haiti | |||||||
2014 | Antigua ja Barbuda | Guatemala | Panama | |||||||
2015 | Brasilia | Argentiina | Honduras | Trinidad ja Tobago | ||||||
2016 | Chile | Guyana | Peru | |||||||
2017 | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2018 |
Länsi-Eurooppa ja muut Muokkaa
Lähteet Muokkaa
- ↑ Lyhenneluettelo, Kotus
- ↑ Former Presidents n.d.. United Nations.
- ↑ Former Presidents, 1946-2004 n.d.. United Nations.
- ↑ Scharioth, Nicolas (2010). Western Democracies in the UN, Nomos Verlagsgesellschaft. Statistical Data Appendix. ISBN 978-3-8329-5374-4. [vanhentunut linkki]
- ↑ Members of the Economic and Social Council for 2007
Aiheesta muualla Muokkaa
- ECOSOC:n virallinen sivusto (englanniksi)