Ruitsa
Ruitsa[1] (ven. Усть-Рудицы, Ust-Ruditsy ja Нижние Рудицы, Nižnije Ruditsy) on entinen kylä Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä. Se sijaitsi Ruitsanjoen ja Mustajoen yhtymäkohdassa, josta Hevaanjoki saa alkunsa.
Kylä mainitaan Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500. Henkilönimistön perusteella seudun asutus oli itämerensuomalaista. Joennimeen pohjautuva kylän nimitys perustuu venäjän sanaan ruda ’veri, punainen väri, (rauta)malmi’.
Vuonna 1753 keisarinna Elisabet lahjoitti Ruitsan kartanon lähikylineen Mihail Lomonosoville, joka perusti sinne lasitehtaan. Vuoteen 1768 saakka toimineella tehtaalla valmistettiin lähinnä värillistä mosaiikkilasia ja koriste-esineitä. Ruitsan mosaiikkilasista on tehty mm. Pultavan taistelua kuvaava taulu Venäjän tiedeakatemian rakennuksessa Pietarissa.[2]
Vuonna 1765 kartano siirtyi Lomonosovin vaimolle ja tämän jälkeen heidän tyttärelleen. Myöhemmin se kuului Konstantinovin, Rajevskin ja Orlovin aatelissuvuille.[2] Kenraali Nikolai Rajevskin pojan Nikolain luona Ruitsassa vieraili runoilija Aleksandr Puškin.[3]
Vuonna 1848 kahdessa Ruitsan kylässä asui 205 inkerikkoa, jotka kuuluivat Metussin ortodoksiseen seurakuntaan.[4] Joen muodostamassa saaressa sijaitsi Kosman ja Demianin tsasouna.[5]
Ruitsan kartano hävitettiin Venäjän kansalaissodassa vuonna 1919. Leningradin piirityksen aikana Ruitsa sijaitsi Oranienbaumin sillanpääaseman etulinjassa ja muiden lähikylien tavoin se tuhoutui täydellisesti.
Vuosina 1950-luvulla alueella suoritettiin arkeologisia kaivauksia, joissa selvitettiin Lomonosovin perustaman tehtaan sijainti. Vuonna 1959 paikalle pystytettiin muistomerkki. Nykyään seutu on täysin asumatonta.
Lähteet muokkaa
- ↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 17.10.2015.
- ↑ a b Kultura Leningradskoi oblasti: Ust-Ruditsa enclo.lenobl.ru. Viitattu 20.9.2009. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Jevgeni Golubev: V Ust-Ruditsu, v gosti k Lomonosovu Žurnal ”Sankt-Peterburgski universitet”. 10/2008. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 20.9.2009. (venäjäksi)
- ↑ von Köppen, Peter: Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 39. St.-Petersburg: , 1867.
- ↑ Kertomus Metussin seurakunnasta countrysite.spb.ru. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 20.9.2009. (venäjäksi)