RigelOrionis) on taivaan seitsemänneksi kirkkain tähti (visuaalinen magnitudi 0,12).[1] Vaikka se on nimetty Orionin tähdistön beta-tähdeksi, se on kirkkaampi kuin α-tähti Betelgeuze.

Rigel
Bayerin designaatio β Orionis, β Ori, Beta Orionis, BET ORI
Flamsteedin designaatio 19 Orionis, 19 Ori
HR-designaatio HR 1713
HD-designaatio HD 34085
Muut designaatiot Algebar; Elgebar, HIP 24436, SAO 131907
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 0,12/8,44 mv
Absoluuttinen kirkkaus −6,7 Mv
Valovoima 66000 (bolometrinen) LO (aurinkoa) aurinkoa
Spektriluokka B8Ia
Väri-indeksi B-V 0,03 U-B 0,66
Lämpötila 11000 K
Massa 17 MO (aurinkoa) M
Säde 70 RO (aurinkoa) R
Muuttujatyyppi Heikkoja epäsäännöllisiä vaihteluja
Pyörimisnopeus km/s, pyörähdysaika
Ikä v.
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Orion Ori
Rektaskensio (J2000) 05h 14m 32.30s
Deklinaatio (J2000) −08° 12' 06"
Etäisyys 1400 valovuotta
Parallaksi 4,22 ± 0,81 mas
Säteisnopeus 20,7 km/s km/s
Ominaisliike RA:1,87 mas/v
dekl.: −0,56 mas/v mas/v
Näkyy leveysasteiden 82° N
ja 90° S välillä.

Rigelin etäisyys meistä on noin 860 valovuotta. Se on noin 50 000 kertaa kirkkaampi kuin oma Aurinkomme.[2] Rigel kuuluu spektriluokkaan B8 Ia, ja se on luokiteltu ylijättiläistähdeksi.

Kirkkautensa ja suuren nopeutensa ansiosta Rigel kuumentaa useaa sumua ympärillään. Rigel on myös kytköksissä Orionin suureen kaasusumuun. Vaikka Rigelin ja sumun etäisyys Maasta on noin kaksinkertainen, voidaan sumu ja tähti yhdistää toisiinsa iän ja kulkusuunnan perusteella.

Rigelin uskotaan olevan kolminkertainen tähti. Päätähteä kiertää kaksi pienempää tähteä, nimiltään Rigel B ja C. Ne kiertävät toisiaan 28 AU:n päässä ja päätähteään 2 000 AU:n päässä.

Rigel on monen muun ylijättiläisen tapaan myös muuttuva tähti. Kirkkauden muutos tosin melko pientä (0,3 ja 0,03 magnitudin muutokset ovat tavallisia) ja epäsäännöllistä (jakso noin 25 vuorokautta) mutta havaittavissa tarkoilla mittauksilla. On epäilty, että järjestelmässä olisi vielä neljäskin tähti, mutta se ehkä on vain havaintojen ylitulkinnan tulosta.

Nimen etymologia muokkaa

Tähden nimi tulee sen sijainnista, joka olisi Orionin vasen jalka, jos kuvio piirrettäisiin taivaalle. Nimi on lyhennelmä arabiankielisistä sanoista Rijl Jauza al-Yusra ’päämiehen vasen jalka’.

Lähteet muokkaa

  1. Levy, David H.: Ihmeellinen luonto: Tähtitaivas, s. 106. Alkuperäisteos: Skywatching (1997). Suomentanut Linnaluoto, Seppo. Jyväskylä: Gummerus, 2005. ISBN 9512051591.
  2. Levy, David H.: Ihmeellinen luonto: Tähtitaivas, s. 195. Alkuperäisteos: Skywatching (1997). Suomentanut Linnaluoto, Seppo. Jyväskylä: Gummerus, 2005. ISBN 9512051591.

Aiheesta muualla muokkaa