Bayerin designaatio

Bayerin designaatio on useille kirkkaille tähdille annettu tunnus, jonka otti käyttöön saksalainen tähtitieteilijä Johann Bayer vuonna 1603 ilmestyneessä tähtikartassaan Uranometria. Se koostuu pienestä kreikan kirjaimesta ja tähdistön genetiivimuotoisesta latinankielisestä nimestä. Esimerkiksi Pohjantähden Bayerin designaatio on α Ursae Minoris. Tähdistön nimi voidaan ilmoittaa myös kolmikirjaimisena lyhenteenä, esimerkiksi α UMi.

Bayerin luettelo Ursa Minorin tähdille

Designaatio on yleensä annettu kunkin tähdistön tähdille niiden kirkkausjärjestyksessä, jolloin kirkkain tähti on päätähti eli ns. alfatähti, mutta koska kirkkausmääritys on aikanaan tehty silmämääräisesti, on tähän runsaasti poikkeuksia, niin että alfa voi olla kirkkainta tähteä himmeämpi. Esimerkiksi Orionin kirkkain tähti Rigel on β Orionis ja toiseksi kirkkain tähti Betelgeuze α Orionis. Koska tähdistöjen tarkat rajat sovittiin vasta 1900-luvun alussa, eivät kaikki designaatiot vastaa tähden sijaintia modernien tähdistörajojen suhteen. Esimerkiksi kahden tähdistön rajalla sijaitsevilla tähdillä β Tauri (γ Aurigae) ja α Andromedae (δ Pegasi) on kaksi vaihtoehtoista designaatiota. Vaa'an tähdistössä selkeästi sijaitsevan σ Libraen designaatio oli alun perin γ Scorpionis. Näistä seikoista huolimatta Bayerin designaatio on edelleen laajasti käytössä.

Useimmat tähdet on merkitty pienin kreikkalaisin kirjaimin, mutta niiden loputtua kesken nimeämisjärjestelmää laajennettiin latinalaisiin aakkosiin – ensin pieniin ja sitten suuriin. Laajennettuja designaatioita käytetään vain harvoin, mutta poikkeuksena eräitä tunnettuja kohteita ovat esimerkiksi h Persei (joka todellisuudessa on Perseuksen kaksoistähtijoukon toinen osapuoli) ja P Cygni. Isoja latinalaisia kirjaimia ei ole koskaan tarvittu Q:ta pidemmälle, ja niinpä R:stä eteenpäin tähtien designaatiot ovat muuttuvien tähtien designaatioita.

Lisäksi eräillä tähdillä on numero kreikkalaisen kirjaimen ohessa erottamaan saman designaation saaneita tähtiä toisistaan. Tällaisia ovat kaksoistähtien (lähinnä optisten sellaisten) komponentit sekä poikkeustapaukset, kuten Orionissa oleva tähtijono π1, π2, π3, π4, π5 ja π6 Orionis.

Katso myös muokkaa