Vikinglinjen
Rederi Ab Vikinglinjen oli yksi kolmesta Viking Linen osakasvarustamosta. Yhtiön perustamisen takana oli kaksi ahvenanmaalaista merikapteenia, Gunnar Eklund ja Henning Rundberg. Varustamo aloitti toimintansa keväällä 1959 yhtiöjärjestyksen tultua hyväksytyksi 20. maaliskuuta 1959. Yhtiön osakepääoma oli 200 000 markkaa, joka jakaantui 200 osakkeeseen. Osakkeista Henning Rundberg merkitsi 60, Gunnar Eklund 25 ja osakeyhtiölain edellyttämä kolmas perustajaosakas, Ruben Eriksson, 5 osaketta. Loput 110 osaketta tarjottiin yleisölle merkittäviksi. Yhtiön ensimmäinen alus, S/S Viking, joka samalla oli ensimmäinen autolautta Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä, ostettiin käytettynä Englannin kanaalin liikenteestä ja asetettiin reitille Korppoon Galtby–Maarianhamina–Gräddö. Vuonna 1959 S/S Viking ajoi kolme lähtöä viikossa kummastakin päätesatamasta, Galtbystä tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin sekä Gräddöstä maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kuljettaen kyseisen vuoden kesä- ja heinäkuussa reitillään 14 000 matkustajaa ja 2 900 henkilöautoa. Matka Galtbystä Gräddöhön kesti seitsemän ja puoli tuntia ja maksoi 1 300 markkaa. Enintään tuhat kilogrammaa painavan henkilöauton kuljettaminen maksoi 2 000 markkaa. Purjehduskausi oli tuottoisa, S/S Viking tuotti varustamolle ostohintansa takaisin ja yhtiö saattoi jopa jakaa osinkoa omistajilleen. Menestyksen innoittama pienen osuuden yhtiöstä sitä perustettaessa ostanut Algot Johansson ehdotti uutta osakeantia, joka järjestettiinkin jo seuraavan vuonna. Osakeannissa Johanssonin Sally-varustamo nousi Vikinglinjenin suurimmaksi omistajaksi.[1]
Vuoden 1960 toukokuussa yhtiö muutti S/S Vikingin Ruotsin puoleisen päätesataman Kapellskäriin. Saman vuoden maaliskuussa varustamo tilasi saksalaisen Hanseatische Werft GmbH:n Hampuriin telakalta uuden autolautan. Alus oli tarkoitettu liikennöimään Paraisilta Maarianhaminan kautta Kapellskäriin ja sen oli tarkoitus aloittaa liikenne reitillä vuoden 1962 keväällä. Telakka ajautui kuitenkin konkurssiin, jonka seurauksena keskeneräisen aluksen hinta nousi merkittävästi. Tämän vuoksi Rederi Ab Vikinglinjen joutui myymään tilaamansa laivan rakennussopimuksen 18. tammikuuta 1962 Merivienti Oy:lle, joka aluksen valmistuttua kesällä 1962 asetti laivan Finnlinesin liikenteeseen nimellä Hansa Express. Niinpä toukokuussa 1962 autolauttaliikenteen Paraisten Lillmälön satamasta Ruotsiin aloitti yhtiön vanha alus, S/S Viking.
Saksasta tilatun uudisrakennuksen kariuduttua Gunnar Eklund alkoi oma-aloitteisesti etsiä käytettyä autolauttaa varustamon ostettavaksi. Hän löysikin sopivan lautan, S/S Brittanyn, jonka aluksen omistaja British Rail oli halukas myymään. Samanaikaisesti Vikinglinjenin suurin osakkeenomistaja Algot Johansson ajoi yhtiön laajentumista autolauttaliikenteestä myös mm. öljytankkereihin. Eklund puolestaan kannatti varustamon keskittymistä pelkkään autolauttaliikenteeseen.[2] Nämä erimielisyydet varustamon kehittämisessä johtivat lopulta vuonna 1962 Gunnar Eklundin lähtöön yhtiöstä. Hän perusti seuraavana vuonna oman varustamon Ålandsfärjan Ab:n, joka hankki ensimmäiseksi aluksekseen juuri S/S Brittanyn.[3] Tämän jälkeen Rederi Ab Vikinglinjen ajautui täysin Algot Johanssonin määräysvaltaan ja kun markkinointiyhtiö Viking Line 1966 perustettiin, varustamon nimi muuttui Rederi Ab Solstadiksi. Myöhemmin yhtiö fuusioitiin Algot Johanssonin Rederi Ab Sally -varustamoon.
Lähteet muokkaa
- Dumell Matts: Meritie Ruotsiin. Schildts, 2008. ISBN 978-951-50-1731-4.
- Eliasson Thor-Alf, Viking Line i Backspegeln, Mariehamns Tryckeri 2005, ISBN 952-91-9365-3
- Sörensen, Pekka: Siljarederiet och de Samseglande, s. 86-89, 106-107. Turku: Stiftelsen för Åbo Akademi, 1979.
- Fakta om Fartyg faktaomfartyg.se. Arkistoitu 31.7.2012. Viitattu 10.4.2007.
Viitteet muokkaa
| Nykyiset alukset | |
|---|---|
| Entiset alukset | |
| Tilatut alukset, joita ei koskaan toimitettu | |
| Entiset osakasvarustamot | |
| Muuta |