Avaa päävalikko

Finnlines

suomalainen laivavarustamo

Finnlines on Itämerellä ja Pohjanmerellä toimiva rahti- ja matkustajaliikennevarustamo. Yhtiö on osa italialaista Grimaldi-konsernia. Yhtiön merikuljetukset keskittyvät Itämerelle ja Pohjanmerelle. Finnlinesin matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin sekä Ruotsista Saksaan. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa.

Finnlines Oyj
FinnlinesGrimaldilogoRGB copy.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Lajityyppi varustamotoiminta ja merikuljetukset
Perustettu 1947
Toimitusjohtaja Emanuele Grimaldi[1]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Tuotteet merikuljetukset
Liikevaihto Nousua 536,3 milj.  (2017)
Liikevoitto Nousua 94,0 milj. € (2017)
Henkilöstö 1 570 (31.12.2017)
Kotisivu finnlines.com
Finnlinesin laivoja Helsingissä
M/S Finnforest Helsingissä

Finnlines liikennöi Suomessa Rauman, Uudenkaupungin, Turun, Helsingin ja Kotkan satamiin, joista on yhteydet Venäjän, Viron, Puolan, Saksan, Tanskan, Britannian, Alankomaiden, Belgian ja Espanjan satamiin.

HansaLinkin kolme Star-luokan ropax-alusta liikennöi Helsingin ja Travemünden välillä. Matkustajille se on ainoa suora meriyhteys Suomen ja Manner-Euroopan välillälähde?. Liikenteellä oli kuusi lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan matka-ajan ollessa alle 30 tuntia.

NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Malmön (Ruotsi) ja Travemünden (Saksa) välillä. FinnLink liikennöi Naantalin (Suomi) ja Kapellskärin (Ruotsi) välillä. TransRussiaExpress (TRE) hoitaa säännöllistä suoraa linjaliikennettä Saksan ja Venäjän välillä (Lyypekki–Pietari) ja tarjoaa yhden viikkolähdön kumpaankin suuntaan.

HistoriaMuokkaa

Yhtiö perustettiin vuonna 1947 hoitamaan Suomen metsäteollisuuden omistaman Merivienti Oy:n Yhdysvaltoihin suuntautuvia merikuljetuksia.[2]

Finnlines oli Enso-Gutzeitin tytäryhtiö kunnes vuonna 1982 Enso myi omistuksensa muille suomalaisille teollisuusyrityksille.[2]

Laivaston kehitysMuokkaa

Samana vuonna, kun yhtiö perustettiin, osti Finnlines kuusi vanhaa höyrylaivaa. Suurin aluksista oli Tanskasta ostettu S/S Tornator. Seuraavan vuoden helmikuussa S/S Tornator aloitti yhtiön linjaliikenteen, kun se kuljetti Atlantin yli Raumalta 5 667 tonnia paperia ja sellua.[3]

Yhtiön ensimmäinen uusi laiva rakennettiin Alankomaissa vuonna 1951 ja kolmen uuden aluksen sarja, M/S Finnpulp, M/S Finntrader ja M/S Finnsailor valmistui vuonna 1953. Atlantin liikenteessä olevista vanhoista höyrylaivoista voitiin näin luopua. Säännöllinen linjaliikenne Englantiin alkoi vuonna 1955. Vuonna 1956 laivasto kasvoi jälleen uudella aluksella, kun M/S Finnmerchant tuli liikenteeseen. Vuonna 1958 M/S Finnboard liittyi laivastoon. Samana vuonna alkoivat myös viikoittaiset lähdöt Yhdysvaltoihin. M/S Finnforest, M/S Finneagle ja M/S Finnclipper tulivat laivastoon 1960-luvulla.[3]

Vuonna 1962 Finnlines tilasi reitille HankoGotlantiTravemünde, ensimmäisen jäävahvistetun M/S Hansa Express -nimisen autolautan. Laiva todettiin kuitenkin liian pieneksi ja seuraavana talvena sen matkustajakapasiteettia kasvatettiin 133:sta 179:ään. Lisäksi alusta myös pidennettiin. Vuonna 1963 alus siirtyi reitille Helsinki–Kalmar–Travemünde, koska Hangon havaittiin olevan liian pieni ja kaukana.[3]

Vuonna 1966 aloittivat M/S Finnpartner ja M/S Finnhansa liikennöinnin Helsingin ja Travemünden välillä. Alukset olivat ensimmäisiä Suomessa rakennettuja matkustaja-autolauttoja. Laivat olivat hyvä reitti Suomesta Saksaan suuntautuvalle rekkaliikenteelle, joka oli kasvussa tuolloin.[3]

Matkustajaliikenteen rajoittuessa kesäsesonkiin, täytyi muina aikoina autolauttoja käyttää tehokkaasti rahtiliikenteessä. Tämän vuoksi yhtiö kehitti pyörillä lastia liikuttelevan Finnflow-lastinkäsittelyjärjestelmän. Vuonna 1969 valmistunut M/S Finncarrier oli prototyyppi, jossa käytettiin Finnflowta. Vuosina 1972–1973 Finncarrierille rakennettiin parannellut sisaralukset, M/S Finnfellow ja M/S Hans Gutzeit.[3]

Vuonna 1977 valmistunut GTS Finnjet oli maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreita käyttävä matkustaja-autolautta. Alun perin sen olisi pitänyt liikennöidä Helsingistä Travemündeen 22 tunnissa, mutta öljykriisin vuoksi alukseen lisättiin dieselmoottorit. Dieselmoottoreilla ajettiin hiljaisina aikoina.[3]

1980-luvun alussa Englannin liikenteeseen tuli niin sanottuja jumbo ro-ro-aluksia (M/S Oihonna, M/S Arcturus ja M/S Finnmerchant). Itämeren liikenteeseen näitä aluksia tuli myöhemmin (M/S Antares ja M/S Finnsailor).[3]

Vuonna 1986 Enso-Gutzeitin myydessä GTS Finnjetin Effoalle, loppui Finnlinesin oma Itämeren matkustajaliikenne.[3]

1990–2011Muokkaa

Laman alkaessa Suomessa 1990-luvun alussa, tilasi yhtiö Puolasta kolme niin sanottua ”combi roro-alusta”. Alukset olivat nimeltään M/S Finnpartner, M/S Finntrader ja M/S Finnhansa. Myöhemmin Finnlines tilasi vielä M/S Transeuropa -aluksen samalta puolalaiselta telakalta. Nämä laivat alkoivat liikennöidä Suomen ja Saksan välillä vuosina 1994–1995.[3]

Saman vuosikymmenen lopussa Finnlines osti kaksi alusta Espanjasta. Alukset olivat M/S Finneagle ja M/S Finnclipper.[3]

Vuonna 2004 yhtiö tilasi Fincantieri-telakalta, Italiasta viisi uutta matkustajarahtilaivaa. Alukset olivat nimeltään M/S Finnstar, M/S Finnmaid, M/S Finnlady, M/S Europalink ja M/S Nordlink. Aluksiin mahtuu 500 matkustajaa.[3]

Finnlines ilmoitti 24. elokuuta 2007 tilaavansa Kiinasta kuusi uutta ro-ro-alusta. Alukset maksavat 240 miljoonaa euroa ja ne toimitetaan vuosina 2011–2012. Uudet alukset ovat jäävahvisteisia ja ne tulevat korvaamaan käytössä olevaa vuokrakalustoa. Ensimmäiset alukset luovutettiin huhti-toukokuussa 2011 ja niiden nimet olivat M/S Finnbreeze ja M/S Finnsea. Seuraavat kaksi (M/S Finnsky ja M/S Finnsun) luovutettiin vuoden 2012 alussa ja viimeiset kaksi (M/S Finntide ja M/S Finnwave) vuoden 2012 lopulla. [4]

LaivastoMuokkaa

NykyisetMuokkaa

Tämä luettelo sisältää nykyiset Finnlinesin liikenteessä olevat alukset. Osa aluksista on voinut olla aiemmin eri nimellä.

Lippuvaltio Nimi Alustyyppi Rakennettu Pituus Leveys Omistus
  Malta M/S Baltica ro-ro 1990 157,67 25,33 vuokralla
  Suomi M/S Finnbreeze ro-ro 2011 188,4 26,5 oma
  Ruotsi M/S Finnclipper ro-ro 1999 188,3 29,3 oma
  Suomi M/S Finneagle ro-ro 1999 188 29,3 oma
  Suomi M/S Finnfellow ro-ro 2000 188,3 28,7 oma
  Suomi M/S Finnhawk ro-ro 2001 162,56 20,6 oma
  Suomi M/S Finnkraft ro-ro 2000 162,2 20,6 oma
  Suomi M/S Finnlady ro-ro 2007 218,71 30,52 oma
  Suomi M/S Finnmaid ro-ro 2006 218 30,5 oma
  Suomi M/S Finnmill ro-ro 2002 187,1 26,5 oma
  Ruotsi M/S Finnpartner ro-ro 1995 183 29,9 oma
  Suomi M/S Finnpulp ro-ro 2002 184,8 26,5 oma
  Suomi M/S Finnsailor ro-ro 1987 157,6 25,3 oma
  Suomi M/S Finnsea ro-ro 2011 188,4 26,5 oma
  Suomi M/S Finnsky ro-ro 2012 188,4 26,5 oma
  Suomi M/S Finnstar ro-ro 2006 218,8 30,5 oma
  Suomi M/S Finnsun ro-ro 2012 188,4 26,5 oma
  Suomi M/S Finntide ro-ro 2012 188,4 26,5 oma
  Ruotsi M/S Finntrader ro-ro 1995 183 28,7 oma
  Suomi M/S Finnwave ro-ro 2012 188,4 26,5 oma
  Suomi M/S Finnswan ro-ro 2007 218,8 30,5 oma
  Saksa M/S Transrussia ro-ro 1994 183 28,7 vuokralla

Lähde: [5]

AikaisemmatMuokkaa

Tämä luettelo sisältää aikaisemmin Finnlinesin liikenteessä olleita aluksia. Luettelossa ei ole nykyisin eri nimellä Finnlinesin liikenteessä olevia aluksia.

Nimi Alustyyppi Rakennettu Pituus Leveys Aika
M/S Translubeca ro-ro 1990 157 25,3 1990-2014
M/S Hansa Express,
myöh. Finndana
autolautta 1962 95,99 15,88 1962–1967
M/S Vaasa rahtilaiva 1962 74,48 10,83 1962–1963
M/S Nili autolautta 1965 137,12 18,93 1965–1966
M/S Finnhansa autolautta 1966 134,4 20,1 1966–1977
M/S Finnpartner autolautta 1966 134,4 22,53 1966–1969
M/S Finncarrier matkustaja-rahtilaiva 1969 137,34 24,54 1969–1976
M/S Hans Gutzeit matkustaja-rahtilaiva 1972 137,34 24,62 1972–1982
M/S Finnfellow matkustaja-rahtilaiva 1973 137,34 24,57 1973–2002
M/S Finnpartner matkustaja-rahtilaiva 1966 141,2 20,96 1973–1975
M/S Ilmatar matkustaja-alus 1964 128,31 16,4 1975
M/S Finlandia matkustaja-rahtilaiva 1967 156,7 20 1975–1978
M/S Bore Star autolautta 1966 153 22,04 1975, 1976
GTS Finnjet matkustaja-rahtilaiva 1977 212,96 24,45 1977–1986
M/S Walki Paper rahtilaiva 1979 152,38 21 1979
M/S Finnclipper rahtilaiva 1981 193,62 28,02 1981–1982
M/S Baltic Eider rahtilaiva 1989 157,67 25,33 1989–2004
M/S Finnmerchant,
myöh. Merchant
rahtilaiva 1982 154,9 25,11 1994–2007
M/S Seatern rahtilaiva 1973 137,52 22,36 2002
M/S Hamburg rahtilaiva 1977 123,65 19,56 2002
M/S Borden rahtilaiva 1977 142,32 19,21 2002
M/S Finnrider,
myöh. Rider
rahtilaiva 1984 186,52 21,65 2002–2006
M/S Kaduna rahtilaiva 1977 113,46 19,23 2004–2005
M/S Envoy rahtilaiva 1979 150,02 23,9 2005–2006
M/S Finnmaster rahtilaiva 2000 162,58 20,6 2000–2008
M/S Baltic Eager rahtilaiva 1979 137,12 26,01 2005–2008
M/S Polaris rahtilaiva 1988 122 20,2 1988–2006
M/S Finnreel rahtilaiva 2000 162,2 20,6 2000–2009
M/S Antares ro-ro 1988 157,61 25,32 2003–2009
M/S Birka Transporter ro-ro 1991 122 19 –2009
M/S Finnhansa ro-ro 1994 183 29,9 1994–2009
M/S Global Carrier ro-ro 1978 151,94 21,67 2008–2009
M/S Global Freighter ro-ro 1977 151,94 21,67 2008–2009
M/S Inowroclaw ro-ro 1980 137,19 23,04 1998–2009
M/S Runner ro-ro 1990 189,7 22 2004–2010
M/S Vasaland ro-ro 1984 155 25,15 2001–2003

Lähde: [6]

Toiminta-alueMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Finnlines valitsee uuden toimitusjohtajan 5.11.2013. Finnlines. Viitattu 24.1.2014.
  2. a b Finnlinesin 55 vuotta Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
  3. a b c d e f g h i j k Finnlinesin Itämeren laivaston kehitys 2004. Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
  4. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2011 19.5.2011. Finnlines. Viitattu 30.6.2011.
  5. Laivasto Finnlines. Viitattu 17.4.2010.
  6. FINNLINES Fakta om Fartyg. Viitattu 19.3.2008. (ruotsiksi)
  7. Satamat Finnlines. Viitattu 4.1.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Finnlines.