Avaa päävalikko

Räihäranta (nyk. ven. Понтонное, Pontonnoje) on entinen Suomen kylä luovutetun entisen Vuokselan kunnan länsiosassa ja nykyinen taajama Leningradin alueen Käkisalmen piirin Kuninkaanristin eli Romaškin maalaiskunnassa. Se sijaitsee Vuoksen eteläisen laskuhaaran rannalla vähän Kuninkaanristin taajaman (ent. kylän) eteläpuolella. Suomeen kuuluessaan Räihäranta rajoittui luoteessa Kontulaan, idässä Sakkolan kuntaan ja Kottilaan, etelässä Vuokseen, jonka toisella puolella oli Noisniemen kylä (nyk. Mys). Nykyinen Pontonnojen taajama on Suomen Räihärantaa laajempi ja käsittää myös entisten Kontulan ja Kottilan kylien alueita.

Vuokselan Räihärannan kylä 1930-luvullaMuokkaa

Räihärannan kylässä oli 1930-luvulla runsaat 30 taloa.[1] Kylän alue on mäkistä ja kumpuilevaa, jonka maisemaa hallitsee kylän eteläpuolella virtaava 600–1 200 metriä leveä Vuoksi. Kylän talot sijaitsivat rantaan laskevassa rinteeseessä 1–2 kilometrin etäisyydellä rannasta.[2]

Suurin osa asukkaista sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Sivuelinkeinona harjoitettiin hevoskauppaa. Kalastusta harjoitettiin omaan tarpeeseen.[2] Läheinen Kiviniemen varuskunta oli tärkeä "kauppakumppani" kyläläisille, sinne myytiin muun muassa voita, omenoita ja pähkinöitä.[2] Puuta myytiin Äyräpään Pölläkkälän sahoille. Kylässä toimivat Komosen ja Vepsän sahalaitokset, joiden tuotanto meni pääasiassa kylän omaan tarpeeseen, mutta toisinaan myös oman paikkakunnan ulkopuolelle.[2] Myllyojassa sijaitsi mylly, jonka lisäksi oli kotitarvemyllyjä.[2] Räihärannassa oli kansakoulu, joka oli kylän toiminnallinen keskus.[2] Omaa kauppaa kylässä ei ollut, vaan lähin kauppa oli Kontulassa.[2]

Räihärannan kautta kulki maantie länteen Kontulan ja Ristniemen lossin kautta Vuokselan kirkonkylään Virkkilään ja itään Sakkolan Viiksanlahteen. Lisäksi Noisniemen lossin välityksellä pääsi Vuoksen yli etelään Noisniemen kylään.[3]

HistoriaMuokkaa

Ennen Vuokselan kunnan perustamista vuonna 1914 kylä kuului Sakkolan kuntaan. Talvisodassa Räihärantaa ei vallattu, mutta vuoden 1940 rauhansopimuksen mukaan se oli kuitenkin luovutettava. Väestö oli evakuoitu jo sodan aikana muualle Suomeen. Jatkosodassa alue vallattiin takaisin vuonna 1941 ja väestö pääsi palaamaan koteihinsa, mutta 1944 oli alue taas luovutettava ja väestö evakuoitava.

LähteetMuokkaa

  1. Luovutettu Karjala (Vuoksela) luovutettukarjala.fi. Viitattu 29. heinäkuuta 2007.
  2. a b c d e f g Toim. Juvonen Veikko: Vuokselan kylät ja asukkaat, s. 95–99. Lappeenranta: Vuokselalaisten Pitäjäseura ry, 1983. ISBN 951-99459-4-6.
  3. Karjalainen S: Vuokselan pitäjäkartta. (Laadittu 20.3.1975) Lappeenranta: Etelä-Karjalan Kirjapaino, 1990.