Wikipedia

Pylos (Messenia)

Pylos (m.kreik. Πύλος, lat. Pylus) eli Koryfasion (m.kreik. Κορυφάσιον, lat. Coryphasium) oli antiikin aikainen kaupunki Messeniassa Kreikassa.[2][3][4] Se sijaitsi Koryfasionin niemellä nykyisen Pýlos-Néstoraksen kunnan alueella lähellä nykyistä Pýloksen kaupunkia.[5][6][7]

Pylos
Πύλος
Mykeneläisaikainen niin kutsuttu Thrasymedeen hauta lähellä nykyistä Voïdokoilián rantaa.[1]
Mykeneläisaikainen niin kutsuttu Thrasymedeen hauta lähellä nykyistä Voïdokoilián rantaa.[1]
Sijainti

Pylos
Koordinaatit 36°57′32″N, 21°39′25″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Petrochóri, Pýlos-Néstoras, Messenia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Messenia
Aiheesta muualla

Pylos Commonsissa

Messenian Pylos liitetään esihistorialliseen, mykeneläisaikaiseen Pylokseen, jonka Homeros kuvaa Nestorin kotikaupungiksi. Antiikin aikaisen kaupungin paikalla oli oletettavasti esihistoriallisen kaupungin satama, kun taas varsinainen palatsikeskus, joka nykyisin tunnetaan Nestorin palatsina, sijaitsi kauempana sisämaassa. Palatsikeskuksen tuhouduttua osa sen asukkaista ehkä siirtyi kaupungin myöhemmälle, klassisen antiikin aikaiselle paikalle Koryfasionin niemelle, tai ainakin siihen kehittyi uusi Pyloksen nimeä kantanut kaupunki. Toisen kerran kaupunki muutti, kun nykyinen Pýloksen kaupunki, aiempi Navaríno, kehittyi keskiajalla jälleen hieman eri paikkaan.[2][4]

Maantiede muokkaa

Pyloksen kaupunki sijaitsi Messeniassa kallioisella Koryfasionin (nyk. Zógklos) niemellä, joka muodostaa nykyisen Pýloksenlahden eli Navarínonlahden luoteislaidan.[4][3] Sen paikka on linnuntietä noin kuusi kilometriä luoteeseen nykyisestä Pýloksen kaupungista.[7] Thukydideen mukaan kaupunki sijaitsi 400 stadioninmitan päässä Spartasta ja Pausaniaan mukaan 100 stadionin päässä Mothonesta.[4][8][9]

 
Pyloksen kaupungin paikka Koryfasionin niemi. Alhaalla vasemmalla Sfakterian saari. Etualalla nykyinen Pýloksenlahti, ylhäällä oikealla nykyinen Giálovan laguuni.

Kaupungin paikka Koryfasionin niemi, jonka nimi oletettavasti tarkoittaa ”Niemenkärkeä”,[2] on korkeampi pohjoispäästään. Niemi on jyrkkä idänpuolella nykyisen Giálovan laguunin suuntaan ja loivempi lännessä meren puolella. Laguunia ei välttämättä ollut olemassa vielä antiikin aikana, sillä Thukydides ja Pausanias eivät mainitse sitä. Niemen eteläpuolella sijaitsi Sfakterian eli Sfagian saari. Sfakterian itäpuolelle jäänyt nykyinen Pýloksenlahti muodosti laajan, suojaisan luonnonsataman. Homeros kuvaa Pyloksen rannikon ”hietavaksi” (ἠμαθόεις, ēmathoeis), mikä vastaa hyvin paikan maantiedettä erityisesti Giálovan laguunin ja pohjoispuolella sijaitsevan nykyisen Voïdokoilián rannan alueella.[4]

 
Näkymä Nestorin palatsilta nykyiselle Pýloksenlahdelle. Keskellä oikealla Sfakterian saari ja Koryfasionin niemi, jotka erottuvat kukkulaketjuna.

Thukydides antaa yksityiskohtaisen kuvauksen paikan maantieteestä. Hän kuvaa, että Sfakterian saaren kummallekin puolelle jäi kapea salmi, joka teki nykyisestä Pýloksenlahdesta suojaisan luonnonsataman. Koryfasionin niemen ja Sfakterian saaren välisessä salmessa oli tilaa vain kahdelle vierekkäiselle kolmisoudulle, ja saaren eteläpuolisessa salmessa tilaa kahdeksalle tai yhdeksälle kolmisoudulle. Nykyisin salmet ja varsinkin Sfakterian etelänpuoleinen salmi ovat paljon leveämpiä, mikä on pohdituttanut tutkijoita. Erään ehdotuksen mukaan Koryfasionin niemi olisikin ollut Sfakterian saari ja nykyinen Giálovanlahti Thukydideen tarkoittama satamalahti. Tämä aiheuttaa kuitenkin paljon suurempia ongelmia yhdistää seudun maantiede ja löydökset Thukydideen kuvaukseen. Todennäköisempää on, että alueen rannikot ovat muuttuneet antiikin ajoista.[4][8]

Messenian Pylosta ei tule sekoittaa Pylokseen varsinaisessa Eliissä eikä Pylokseen Trifyliassa.[4]

Historia muokkaa

Esihistoria ja mytologia muokkaa

Pääartikkeli: Esihistoriallinen Pylos

Messenian Pylos yhdistetään pronssikautiseen, kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvään Pylokseen. Kreikkalaisen perinteisen käsityksen mukaan Neleus, Poseidonin poika, lähti Iolkoksesta Thessaliasta riitauduttuaan veljensä Peliaan kanssa, ja perusti Peloponnesoksen länsirannikolle valtakunnan, joka rajautui idässä Atreuksen suvun (Atridai) valtakuntaan ja ulottui pohjoisessa aina Alfeios-joelle saakka ja sen ylikin.[4] Pausanias kertoo toisen myyttiversion, jossa kaupungin alkuperäinen perustaja olisi ollut Pylas (myös Pylos, Pylon), Kteson Megaralaisen poika, jonka Iolkoksesta tullut Neleus olisi sitten karkottanut. Tämän jälkeen Pylas perusti Eliin Pyloksen.[9][10]

 
Nestor ja hänen poikansa uhraavat Poseidonille Pyloksen rannalla. Kuvitusta attikalaisessa punakuviotekniikalla koristellussa kalykskrateerissa. Meleagros-maalari, n. 400–380 eaa.

Neleus suututti Herakleen kieltäytymällä puhdistamasta häntä hänen surmattuaan poikansa Ifitoksen. Niin Herakles valtasi Pyloksen ja surmasi Neleuksen, mukaan lukien yksitoista hänen kahdestatoista pojastaan. Neleuksen henkiin jäänyt poika Nestor nousi myöhemmin Pyloksen kuninkaaksi, ja oli vanhalla iällään mukana Troijan sodassa. Kolme sukupolvea Nestorin jälkeen tapahtuneen Peloponnesoksen doorilaisvalloituksen jälkeen neleidit jättivät Pyloksen ja siirtyivät Ateenaan, jossa nousivat kuninkaiksi.[4]

Tämän Nestorin Pyloksen tai Neleuksen Pyloksen (Πύλος Νηλήϊος, Pylos Nēlēïos), kuten sitä usein kutsuttiin, tarkasta sijainnista käytiin paljon väittelyä kreikkalaisten maantieteilijöiden ja grammaatikkojen keskuudessa. Strabon lainaa sananlaskuksi tullutta lausumaa ”on Pylos Pyloksen edessä, ja vielä yksi Pylos” (ἔστι Πύλος πρὸ Πύλοιο· Πύλος γε μέν ἐστι καὶ ἄλλος, esti Pylos pro Pyloio: Pylos ge men esti kai allos), jossa mainitaan kolme Pylosta, ja tarkoitetaan Messenian Pyloksen lisäksi jo mainittuja Eliin Pylosta ja Trifylian Pylosta. Sananlaskun ensimmäinen puolisko palautuu viimeistään Aristofaneen aikoihin, jolloin Messenian Pylos tuli Ateenassa kuuluisaksi vuoden 425 eaa. Sfakterian taistelun vuoksi.[4][11][12]

Eliin Pyloksen asukkaat väittivät kaupunkiaan samaksi kuin Nestorin Pylos, mutta tämän mahdottomuus osoitettiin jo antiikin aikana. Yleinen näkemys oli jo tuolloin, että Nestorin Pylos oli sama paikka kuin Messenian Pylos. Tämä oli Pausaniaan mielipide hänen sijoittaessaan Nestorin kaupungin Koryfasionin niemelle.[4][9][11] Pindaros kutsui Nestoria ”vanhaksi messenialaiseksi mieheksi”.[4][13] Myös Isokrates mainitsee Messenian Nestorin syntymäpaikaksi. Ferekydes ja Eustathios kuvaavat Messenian Pyloksen olleen kaupunki, jonka Neleus perusti. Saman näkemyksen jakoivat Diodoros Sisilialainen ja monet muut.[4][14]

Strabon sen sijaan piti Trifylian Pylosta Nestorin kaupunkina ja argumentoi laajalti tämän näkemyksen puolesta. Tässä hän seurasi niitä, jotka olivat Homērikōteroi (Ὁμηρικώτεροι), ”homeroslaisempia”, ja seurasivat aina Homerosta oppaanaan myös maantieteessä. Perusteluna on Homeroksen kertomus siitä, kuinka Nestor ryösteli epeijien alueita. Kertomuksen yksityiskohtien kannalta Messenian Pylos olisi liian kaukana ja Trifylian Pylos sopivammalla etäisyydellä. Toisena perusteluna oli Homeroksen kertomus Telemakhoksen käynnistä Pyloksessa. Sen mukaan Nestorin Pylos ei voinut olla Messenian Pyloksen tavoin aivan rannikolla, sillä saavuttuaan ensimmäisen kerran Pylokseen Telemakhos lähetti viestinviejät laivalleen hakemaan ystävänsä, ja paluumatkallaan hän meni suoraan rannikolle ilman, että olisi halunnut viipynyt kaupungissa.[4][11][15]

 
Nuolenkärkiä niin kutsutusta Thrasymedeen haudasta, n. 1680–1180 eaa. Pýloksen arkeologinen museo.

Vaikka Homeroksen eepokset otettaisiinkin vakavasti maantieteellisinä ohjenuorina, miksi niitä ei ole tarkoitettu,[11] Strabonin vastaväitteet on silti helppo kumota. Ensiksi, Homeros käyttää selvästi nimeä ”Pylos” koko Neleuksen valtakunnan alueesta, ei pelkästään kaupungista. Toiseksi, kertomus Telemakhoksen matkoista sopii paremmin Messenian Pylokseen kuin Trifylian Pylokseen, varsinkin kun otetaan huomioon se seikka, etteivät mykeneläisaikaiset kaupungit yleensä sijainneet aivan rannikolla vaan kukkulalla hieman sisämaassa. Strabon itsekin sanoo, että vanha Pylos sijaitsi sisämaassa Aigaleos-vuoren juurella. Kertomus Telemakhoksen matkoista sopii hyvin yhteen maantieteen kanssa, jos oletetaan, että Nestorin kaupunki sijaitsi jonkin verran sisämassa, ja Koryfasion oli sen satama.[4]

Erimielisyys Nestorin Pyloksen sijainnista jatkui tutkijoiden parissa aina 1900-luvulle saakka. Aina vuoteen 1907 saakka suurin osa tutkijoista jakoi näkemyksen Messenian Pyloksesta Nestorin Pyloksena. Kyseisenä vuonna Wilhelm Dörpfeld, joka suoritti kaivauksia Zacháron Kakóvatoksessa antiikin ajan Trifylian alueella, löysi sieltä pienen mykeneläisen palatsin ja saman ajan hautoja. Tämän jälkeen monet pitivät asiaa jo ratkaistuna Trifylian Pyloksen eduksi. Lopulta asia ratkesi kuitenkin Messenian Pyloksen eduksi, kun Carl Blegen löysi niin kutsutun Nestorin palatsin vuonna 1939.[10][11][16] Se oletetaan nykyisin muinaisen Pyloksen paikaksi. Tätä tukee erityisesti se, että palatsista löydetyissä mykeneläisaikaisissa lineaari-B-kirjoituksissa esiintyy paikan nimi pu-ro, ”Pylos".[2][17]

Antiikin aika muokkaa

Strabonin mukaan vanhan Pyloksen tuhouduttua osa sen asukkaista siirtyi Koryfasionin niemelle.[4] Tämän Pyloksen kaupungin varhaisvaiheista tiedetään vain vähän. Se oli yksi viimeisiä paikkoja Messeniassa, joka onnistautui pitämään puoliaan spartalaisia vastaan arkaaisella kaudella noin vuosina noin 660–650 eaa. käydyssä toisessa messenialaissodassa. Sodan jälkeen, spartalaisten vallattua Messenian, kaupungin asukkaat siirtyivät Eliin Kylleneen ja sieltä muiden messenialaisten tavoin Sisiliaan.[4][18] Tuolloin paikka jäi oletettavasti asumattomaksi.[2]

 
Kartta vuoden 425 eaa. Sfakterian taistelusta.

Tämän jälkeen paikkaa ei mainita historiassa ennen peloponnesolaissodan aikaa ja vuotta 425 eaa. klassisella kaudella. Tuolloin Ateenan joukot leirityivät niemelle Demostheneen johdolla ja rakennuttivat sinne linnoituksen. Paikka oli tuolloin asumaton, ja spartalaiset kutsuivat sitä Koryfasioniksi. Ateenalaiset kuitenkin osasivat käyttää paikasta vanhaa Pyloksen nimeä.[3][4][19]

Ateenalaisten tulo spartalaisten alueelle johti Pyloksen taisteluun, jonka ateenalaiset voittivat. He onnistuivat piirittämään spartalaiset Sfakterialle, mikä johti hieman myöhemmin Sfakterian taisteluun, joka oli myös ateenalaisille voitollinen. Myöhemmin ateenalaiset eivät luovuttaneet linnoitustaan spartalaisille, niin kuin vuonna 421 eaa. tehty sopimus olisi edellyttänyt,[4][20] vaan pitivät sen hallussaan ja menettivät sen vasta peloponnesolaissodan loppupuolella vuonna 409 tai 408 eaa.[2][4][21]

Pylos esiintyy historiassa jälleen sen jälkeen, kun Arkadian liitto valtasi kaupungin spartalaisilta vuonna 365 eaa.[2][4] Myöhemmin messenialaiset ja akhaialaiset kiistelivät usein paikan hallinnasta.[4][22] Kaupunki kuului Akhaian liittoon ja esiintyy sen jäsenenä myös Koryfasionin nimellä.[4]

Pylosta ei ole luettu nykytutkimuksessa arkaaisen ja klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, koska tästä ei ole erityisiä merkkejä, kaupungin asutushistoriassa on katkoksia ja eikä paikalla suurimman osan arkaaisen ja klassisen kauden ajasta ollut kaupunkia. Se on kuitenkin saattanut olla polis vuoden 365 eaa. jälkeen.[2]

Pausanias kävi Pyloksessa 100-luvulla jaa. Pyloksen Rooman keisarikaudella Septimius Severuksen aikana lyömiä rahoja on säilynyt. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Pylios (Πύλιος), ja rahoissa esiintyy kirjoitus Πυλίων, Pyliōn, ”pyloslaisten [kaupunki]”.[4]

Myöhempi historia muokkaa

Pääartikkeli: Pýlos eli Navaríno

Vuonna 1278 frankkikomentaja Wilhelm de la Roche (Guillaume de la Roche) rakennutti antiikin aikaisen kaupungin kukkulalle Navarínon vanhan linnan, Palaíokastron eli Palaionavarínon (Palaiókastro Navarínou).[4][23] Osmaniturkkilaiset valtasivat alueen vuonna 1500. He rakennuttivat vuonna 1573 Navarínon uuden linnan eli Niókastron Pýloksenlahden kaakkoisrannalle. Se vartioi Pýloksenlahden eteläistä sisäänkäyntiä, mistä tuli yhä tärkeämpi, kun pohjoinen sisäänkäynti alkoi liettyä umpeen.[4][24]

Nykyinen Pýloksen kaupunki on kehittynyt uuden linnan viereen. Kaupungin vanha nimi on Navaríno (Ναβαρίνο, Ναυαρίνο). Se esiintyy usein uuden ajan historiassa, koska sen luonnonsatama on ollut Peloponnesoksen länsirannikon paras.[4]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Esihistoriallinen palatsikeskus muokkaa

Pääartikkeli: Nestorin palatsi
 
Niin kutsutun Nestorin palatsin raunioita.

Nestorin palatsiksi kutsuttu mykeneläisaikainen palatsi, johon nimi Pylos esihistoriallisessa kontekstissa viittaa, sijaitsi linnuntietä noin 8,5 kilometriä koilliseen Koryfasionin niemestä. Palatsi rakennettiin 1300-luvulla eaa. ja se tuhoutui tulipalossa 1200-luvun eaa. lopulla. Palatsin ytimen muodosti megaron ja valtaistuinsali, jonka keskellä oli suuri noin neljä metriä halkaisijaltaan ollut tulisija. Palatsiin kuului myös lukuisia varastohuoneita, joihin oli käynti megaronia kiertäneiltä käytäviltä, sekä arkistohuone, josta on löydetty suuri määrä lineaari-B -savitauluja.[17]

Palatsin ympärillä oli asutus, jonka läpimitta oli noin kilometrin. Se on saattanut olla linnoitettu, mutta sillä ei ollut Mykenen ja Tirynsin kaltaisia suuria kyklooppimuureja.[17]

Kaupunki Kofyfasionin niemellä muokkaa

Antiikin aikaisen kaupungin paikalta Koryfasionin niemeltä on tehty löytöjä mykeneläiseltä ja protogeometriselta kaudelta sekä klassiselta kaudelta roomalaiskaudelle.[2] Niemen kukkulalta on löydetty jäänteitä muureista, joista osa on ateenalaisaikaa varhaisemmasta Pyloksesta, osa ateenalaisajalta vuosina 425–409/408 eaa. ja osa tätä myöhäisempiä ja peräisin 300-luvulla eaa. uudelleen syntyneestä kaupungista. Ateenalaisten rakentama linnoitus oli vuonna 1278 rakennetun Palaíokastron eli Palaionavarínon linnan paikalla, ja osaa kukkulan antiikin aikaisista muureista on käytetty linnan muurien perustuksina.[2][3][4][23]

 
Antiikin Pyloksen kaupungin kukkula ja keskiaikainen Palaíokastron eli Palaionavarínon linna. Rinteessä niin kutsuttu Nestorin luola.

Alakaupunki sijaitsi kukkulan itäpuolella nykyisten Giálovan laguunin ja Pýloksenlahden välillä. Sieltä on löydetty rakennelmien jäänteitä arkaaiselta roomalaiskaudelle, ja se on ollut suhteellisen suuri hellenistisellä kaudella.[2] Niemen löydöksiin lukeutuu myös Thrasymedeen haudaksi kutsuttu tholos-hauta, kallioon kaiverrettuja portaita sekä sisternejä eli vesisäiliöitä. Niemen eteläkärjessä on aallonmurtajan jäänteitä.[3][4]

Pausaniaan mukaan Pyloksessa oli Athene Koryfasialle omistettu pyhäkkö. Hän sanoo nähneensä siellä myös Nestorin taloksi kutsutun talon, jossa oli häntä esittänyt kuva, sekä Nestorin haudan ja luolan, joka toimi Neleuksen ja Nestorin härkien tallina. Luola on ilmiselvästi sama kuin alla kuvattu niin kutsuttu Nestorin luola. Pausanias kuvaa luolan olleen kaupungin alueella, ja tämä kertoo kaupungin ulottuneen niemen pohjoisosiin saakka.[3][4][9]

Nestorin luola

 
Nestorin luola.

Nestorin luolaksi kutsuttu luola sijaitsee kaupunkikukkulan koillisrinteessä. Sitä on kutsuttu nimellä Voïdó-koiliá (”Härän vatsa”), mikä on antanut nimensä läheiselle Voïdokoilián rannalle. Luolan pituus on noin 18 metriä, ja leveys ja korkeus kummatkin noin 12 metriä. Sen sisäänkäynti on kolmiomainen ja noin yhdeksän metriä pitkä ja yli 3,5 metriä korkea.[4]

Peloponnesoslaisen perinteen mukaan luola oli sama, johon Hermes ajoi Apollonilta varastamansa karjan. Homeerinen hymni Hermeelle mainitsee sen sijainneen merenrannalla, mutta Antoninus Liberalis sanoo suoraan sen sijainneen Koryfasionin niemellä. Ovidius kuvaa, kuinka Hermes (Mercurius) katseli Kyllene-vuorelta, kuinka vartioimaton karja vaelsi Pyloksen kentille.[4][25] Luolasta on löydetty esineistöä mykeneläiseltä roomalaiselle kaudelle.[3][9]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Thrasymedes Tomb Pylos. Viitattu 2.10.2023.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”Koryphasion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 557. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  3. ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PYLOS (Palaio Kastro) Messenia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af Smith, William: ”Pylus (3)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Pylos Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
  6. ↑ Pylos/Koryphasion cape (Messenia) 106 Akr. Koryphasiou - Πύλος ToposText. Viitattu 2.10.2023.
  7. ↑ a b ”58 B4 Pylos/Koryphasion”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  8. ↑ a b Thukydides: Peloponnesolaissota 4.3, 4.8 (kreik.) (engl. käännös).
  9. ↑ a b c d e Pausanias: Kreikan kuvaus 4.36.1–5 (kreik) (engl. käännös).
  10. ↑ a b Cooley, Arthur Stoddard: Where Was Homer's Pylos?. The Classical Journal, Apr., 1946, 41. vsk, nro 7, s. 310–319. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ a b c d e McDonald, W. A.: Where Did Nestor Live?. American Journal of Archaeology, Oct. - Dec., 1942, 46. vsk, nro 4, s. 538–545. Artikkelin verkkoversio.
  12. ↑ Strabon: Geografika 8.3.7 (kreik.) (engl. käännös); Aristofanes: Ritarit 1059 (kreik.) (engl. käännös).
  13. ↑ Pindaros: Pythia 6.35.
  14. ↑ Isokrates: Panathenaikos 72; Ferekydes, kohdassa skolia Homeroksen Odysseiaan 11.289; Eustathios: Kommentaari Odysseiaan (Ad Odysseum) III s. 1454; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.66.
  15. ↑ Homeros: Odysseia 3.423, 15.199.
  16. ↑ Palmer, L. R.: The Revelations of Pylos. The South African Archaeological Bulletin, Mar., 1956, 11. vsk, nro 41, s. 22–24. Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ a b c Palace of Nestor, Pylos, Greece Oxford Reference. Viitattu 2.10.2023.
  18. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 4.18.1, 4.23.1.
  19. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 4.3.
  20. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 5.35.
  21. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.64.
  22. ↑ Livius: Rooman synty 27.30; Polybios: Historiai 18.25.
  23. ↑ a b Παλαιόκαστρο ή Παλιοναβαρίνο Καστρολόγος. Viitattu 2.10.2023.
  24. ↑ Νιόκαστρο ή Κάστρο Ναβαρίνου Καστρολόγος. Viitattu 2.10.2023.
  25. ↑ Homeerinen hymni Hermeelle 5.341; Antoninus Liberalis: Kokoelma muodonmuutoksia (Metamorfōseōn synagōgē) 100.23; Ovidius: Muodonmuutoksia 2.684.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Davis, Jack L. (ed.): Sandy Pylos: an archaeological history from Nestor to Navarino. Austin, TX: University of Texas Press, 1998. ISBN 0-292-71594-3.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pylos_(Messenia)&oldid=22271655”