Arkadian liitto
Arkadian liitto (m.kreik. Κοινὸν τῶν Ἀρκάδων, Koinon tōn Arkadōn) oli kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden liitto (koinon), johon kuului kaupunkeja Arkadiasta Peloponnesokselta. Se perustettiin vuonna 370 eaa. ja sen keskuksena toimi Megalopoliin kaupunki.[1]
| Arkadian liitto | |
|---|---|
| Κοινὸν τῶν Ἀρκάδων | |
| Perustettu | 371/370 eaa. |
| Lakkautettu | 364–362 eaa. (käytännössä) |
| Tyyppi | koinon |
| Päämaja | Megalopolis |
| Jäsenet | Arkadian poliksia |
Historia muokkaa
Arkadian kaupunkivaltiot joutuivat 500-400-lukujen eaa. kuluessa Spartan valtapiiriin, vaikka säilyttivätkin osittaisen itsenäisyytensä. Spartan tappio Leuktran taistelussa Epameinondaan johtamia thebalaisia vastaan vuonna 371 eaa. teki lopun Spartan johtoasemasta Peloponnesoksella ja palautti Arkadian kaupungeille niiden vapauden. Spartalaisten aiemmin tuhoama Mantineia rakennettiin uudelleen, ja jo samana vuonna perustettiin myös Arkadian liitto. Tämän liiton puuhamiehenä toimi erityisesti Mantineiasta kotoisin ollut Lykomedes, joka sai tukea Epameinondaalta ja muilta boiotialaisilta johtajilta. Suunnitelmaa vastustivat Orkhomenoksen, Tegean ja muiden arkadialaiskaupunkien aristokraattiset piirit, mutta se sai suurta tukea Arkadian kansalta. Arkadialaiset päättivät perustaa hallintokeskuksekseen kokonaan uuden kaupungin, jonka nimeksi tuli Megalopolis. Sen rakennustyöt pantiin alulle nopeasti, ja sinne asutettiin väkeä noin 40 arkadialaisesta kaupungista ja kylästä.[1]
Thebalaisten tuella arkadialaiset kykenivät vastustamaan spartalaisten kaikkia yrityksiä estää liiton perustaminen. He kärsivät kuitenkin yhden tappion Arkhidamos III:n johtamia spartalaisia vastaan niin kutsutussa ”kyynelettömässä taistelussa”. Kerrotaan, että siinä spartalaiset olisivat surmanneet 10 000 arkadialaista ja näiden argoslaista liittolaista ilman yhtäkään tappiota Spartan puolella, mutta tämä on selvästi liioittelua.[1][2]
Vuonna 365 eaa. puhkesi sota Arkadian ja Eliin välille. Arkadialaiset menestyivät siinä, ottivat Olympian haltuunsa ja antoivat Olympian kisat Pisan haltuun vuonna 364 eaa. Arkadialaiset ottivat osan Olympian aarteista maksaakseen joukoilleen. Mantineialaiset eivät kuitenkaan hyväksyneet näitä tekoja, päin vastoin kuin tegealaiset sekä thebalaiset. Seurauksena mantineialaiset päätyivät liittoutumaan entisten vihollistensa spartalaisten kanssa.[1][3] Näin Arkadian voimakkaimmat kaupungit olivat jälleen toisiaan vastaan, ja uusi liittokunta tuhoutui hyvin pian perustamisensa jälkeen. Arkadian levottomuudet toivat Epameinondaan jälleen Theban armeijan johdossa Peloponnesokselle vuonna 362 eaa. Hän kaatui Mantineian taistelussa.[1]
Hellenistisellä ja roomalaisella kaudella Arkadian liitto oli, mikäli oli enää olemassa, ainakin menettänyt kaiken todellisen valtansa.[1]
Toiminta ja hallinto muokkaa
Arkadian liiton valtiomuodosta tiedetään vain vähän. Liiton neuvosto, joka tunnettiin nimellä Myrioi (Μύριοι, ”Kymmenentuhatta”), kokoontui Megalopoliissa.[1][4] Neuvosto oli ilmeisesti edustuksellinen kansankokous, eikä koostunut pelkästään megalopolislaisista. Antiikin lähteistä ei kuitenkaan ilmene, milloin ja kuinka usein neuvosto kokoontui tai oliko suuren neuvoston rinnalla olemassa jokin toinen, pienempi neuvosto. Liitolle muodostettiin myös pysyvä armeija, Eparitoi (Ἐπάριτοι), joka koostui 5 000 miehestä.[1][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Arcadia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Agesilaos (II) 33; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.72; Ksenofon: Hellenika 7.1.28–.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 7.4; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.77–.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 6.5.3–, 7.1.38; Pausanias: Kreikan kuvaus 8.27; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.59.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 7.4.34, 7.5.3; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.62, 15.67; Hesykhios: Synagōgē pasōn lexeōn kata stoikheion, ἐπορόητοι.