Messenia (kreik. Μεσσηνία, Messinía) eli Messenian alueyksikkö (Περιφερειακή ενότητα Μεσσηνίας, Perifereiakí enótita Messinías) on yksi Kreikan alueyksiköistä. Se sijaitsee Peloponnesoksen alueella ja sen hallinnollinen keskus on Kalamáta.[2] Alueyksikön pinta-ala on 2 991 neliökilometriä ja asukasluku 159 954 (vuonna 2011).[1][3]

Messenian alueyksikkö
Περιφερειακή ενότητα Μεσσηνίας
Alueyksikkö
Sijainti
Sijainti
Valtio Kreikka Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Peloponnesos, Länsi-Kreikka ja Jooniansaaret
Alue Peloponnesos
Kuntia 6
Perustettu 1.1.2011
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Kalamáta
Pinta-ala 2 991 km²
Väkiluku (2011) 159 954[1]
 – väestötiheys 53,48 as./km²
Lyhenteet
 – NUTS EL653 (osa)

Messenia sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan lounaisosassa. Se vastaa paljolti historiallista Messenian maakuntaa ja antiikin Messeniaa.[4]

MaantiedeMuokkaa

Messenian pohjoispuolella sijaitsee Eliin alueyksikkö, koillispuolella Arkadian alueyksikkö ja itäpuolella Lakonian alueyksikkö. Lännessä Messenia rajautuu Joonianmereen ja etelässä siihen kuuluvaan Messenianlahteen. Messenian keskiosa eli Messenian tasanko on Pámisos-joen laaksoa, joka on ollut historiallisesti yksi ravinteikkaimmista Kreikassa. Siellä kasvatetaan appelsiineja, sitruunoita, manteleita, viikunoita, viinirypäleitä ja oliiveja. Pohjoisessa tasankoa rajaa Tetrázio-vuori ja lännessä Óri Kyparissías -vuoret. Idässä Taÿ́getos-vuori erottaa Messenian Lakoniasta.[4][5]

Messenian niemimaan eteläisimmän kärjen muodostaa Akrítaksen niemi. Sen edustalla sijaitsevat Oinoússeen saaret, joista suurimmat ovat Schíza, Sapiéntza ja Venétiko. Messenian länsirannikolla sijaitsee Sfaktirían saari.[4]

KunnatMuokkaa

Alueyksikkö jakaantuu kuuteen kuntaan seuraavasti:[1][2]

Kartta Kunta Kuntakeskus Väkiluku
  1 Kalamáta Kalamáta 69 849
2 Dytikí Máni Kardamýli 6 945
3 Messíni Messíni 23 482
4 Oichalía Meligalás 11 228
5 Pýlos-Néstoras Pýlos 21 077
6 Trifylía Kyparissía 27 373

HistoriaMuokkaa

AntiikkiMuokkaa

Pääartikkeli: Antiikin Messenia

Messenia on yksi Kreikan historiallisista maakunnista. Mykeneläisellä kaudella eli myöhäisellä pronssikaudella Messenian länsiosa kuului Pyloksen kuninkaille, kun taas itäosa kuului Spartalle. Huomattavin Messenian tuon ajan löydöksistä on vuonna 1939 löydetty niin kutsuttu Nestorin palatsi, joka on nimetty tutkimuksessa kreikkalaisen mytologian Nestorin mukaan.[4][6] Pronssi- ja rautakauden taitteen doorilaisvalloituksessa Messeniasta tuli doorilaista aluetta, mutta sen doorilaiset sulautuivat osittain aikaisempaan väestöön. Tämä ei miellyttänyt Spartan doorilaisia.[5][7]

 
Messenian maisemia sekä antiikin Messenen arkeologinen alue.

700–600-luvuilla eaa. Messenia kävi messenialaissotia Spartaa vastaan. Niiden jälkeen maakunta oli Spartan vallassa ja osa Lakoniaa. Monet messenialaiset pakenivat muualle, kun taas Messeniaan jääneet joutuivat spartalaisten orjiksi, helooteiksi. Messenialaiset saivat itsenäisyytensä takaisin Spartan hävittyä vuoden 371 eaa. Leuktran taistelun. Vapaan Messenian keskukseksi perustettiin vuonna 369 eaa. Messenen kaupunki.[5][7]

Myöhempi historiaMuokkaa

Keskiajalla Messenian asuttivat slaavit. Alue oli Bysantin, frankkien, venetsialaisten ja osmanien sotatoimien kohteina. Keskiajasta muistuttavat muun muassa Pýloksen Palaiókastron ja Niókastron linnat sekä Methónin linna.[4][8][9]

Nyky-Kreikan aiemmassa prefektuurijaossa Messenia muodosti Messenian prefektuurin (Νομός Μεσσηνίας, Nomós Messinías). Nykyinen Messenian alueyksikkö perustettiin vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman myötä, ja se korvasi tuolloin lakkautetun prefektuurin.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
  2. a b Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης (PDF) (Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας. 11.8.2010. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Viitattu 9.6.2014.
  3. Administrations of Greece Statoids. Viitattu 9.6.2014.
  4. a b c d e Messenia Encyclopaedia Britannica. Viitattu 2.12.2021.
  5. a b c Smith, William: ”Messenia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  6. Palace of Nestor Terrabook. Viitattu 2.12.2021.
  7. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Messene”, Antiikin käsikirja, s. 339–340. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  8. Παλαιόκαστρο ή Παλιοναβαρίνο Καστρολόγος. Viitattu 2.12.2021.
  9. Νιόκαστρο ή Κάστρο Ναβαρίνου Καστρολόγος. Viitattu 2.12.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa