Pus

antiikin kreikkalainen pituusmitta

Pus (m.kreik. πούς, pūs tai pous)[1] eli kreikkalainen jalka oli antiikin kreikkalainen pituusmitta, yksi jalka. Se vastasi 16 daktylosta, nykymitoissa yleensä noin 30 senttimetriä.[2][3][4]

Jalan tarkka pituus vaihteli eri aikoina ja alueilla ollen noin 27 cm ja 36 cm välillä.[5] Tärkeimmät olivat attikalainen (ateenalainen), aiginalainen ja olympialainen jalka.[6] Vanha attikalainen jalka oli 29,57 cm,[6][7] mikä näkyy muun muassa Parthenonin sadan jalan pituisen (hekatompedon) cellan pituudessa.[6] Usein attikalaisen jalan pituudeksi ilmoitetaan pyöristetymmin 29,6 cm.[2] Myöhempi eli uusi attikalainen jalka oli 30,82 (30,83) cm,[8] mikä näkyy Parthenonin stylobaatin leveydessä ja Panateenalaisen stadionin pituudessa 184,96 metriä, sillä stadionmitta oli 600 jalkaa.[3][6][9][10] Aiginalainen jalka oli 33,3 cm, mikä sekin voidaan laskea temppelien mitoista.[3][6] Olympialainen jalka oli 32,05 cm, mikä voidaan laskea Olympian stadionin pituudesta 192,27 metriä.[6]

Kreikassa jalka toimi eri pituusmittojen lisäksi myös monien muiden mittayksiköiden pohjana. Neliöjalka oli pinta-alan perusyksikkö.[11][12] Kuutiojalka muodosti tilavuusmitan, yhden keramionin. Siihen mahtuvan vesimäärän paino taas vastasi yhtä talenttia.[11]

Myöhemmin roomalaisesta jalasta (pes) tuli noin 2425 uudesta attikalaisesta jalasta eli noin 29,6 cm,[13] mikä vastasi vanhaa attikalaista jalkaa. Roomalainen stadion (stadium) oli 600 uutta attikalaista jalkaa eli 625 roomalaista jalkaa, noin 185 metriä.[13]

Eri mittajärjestelmissäMuokkaa

Jalan pituus eräissä kreikkalaisissa mittajärjestelmissä:

Järjestelmä Pituus
Aiginalainen, vanha 33,0 cm [11][14]
Aiginalainen, uusi 33,3 cm [6][15]
Attikalainen, vanha[sel 1] 29,57 cm [6][7][15][14]
Attikalainen, uusi[sel 1] 30,82 cm [15]
Delfoilainen, vanha 24,63 cm [15]
Delfoilainen, uusi 29,6 cm [15]
Doorilainen 32,65 cm [16][17]
Doorilainen, Ateenassa[sel 2] 32,4–32,8 cm [7][18]
Euboialainen 29,7 cm [11]
Korinttilainen 27,5 cm [10]
Kreetalainen 33,32 cm [15]
Miletoslainen, vanha 31,9 cm [15]
Miletoslainen, uusi 31,73 cm [15]
Olympialainen, vanha 30,78 cm [15]
Olympialainen, uusi 32,05 cm [6]
Pergamonlainen 33,0 cm [15]
Ptolemaiolainen 35,52 cm [15]
Samoslais-joonialainen 34,8–35,0 cm [18]

Selitykset:

  1. a b Ateenassa käytetty.
  2. Ateenan doorilaistyylisten rakennusten mittasuhteissa käytetty.

MuuntotaulukkoMuokkaa

Muuntotaulukko, kun perusyksikkönä käytetään vanhaa attikalaista jalkaa (29,57 cm):[4]

PituusyksikkönäMuokkaa

Mittayksikkö (y) Muuntokerroin (x)
1 pūs = x × y 1y = x × pūs
Kreikkalaiset
daktylos 16 daktylosta 116 pusta
kondylos 8 kondylosta 18 pusta
palaistē 4 palaistea 14 pusta
dikhas 2 dikhasta 12 pusta
likhas 135 likhasta 58 pusta
orthodōron 1511 orthodoronia 1116 pusta
spithamē 113 spithamea 34 pusta
pēkhys 23 pekhystä 112 pusta
bēma 25 bemaa 212 pusta
orgyia 16 orgyiaa 6 pusta
akaina 110 akainaa 10 pusta
hamma 160 hammaa 60 pusta
plethron 1100 plethronia 100 pusta
stadion 1600 stadionia 600 pusta
Kansainväliset (SI)
senttimetri 29,57 cm 0,03 pusta
metri 0,30 m 3,38 pusta
Brittiläiset
tuuma 11,64 in 0,09 pusta
jalka 0,97 ft 1,03 pusta

Pinta-alayksikkönäMuokkaa

Mittayksikkö (y) Muuntokerroin (x)
1 pūs = x × y 1y = x × pūs
Kreikkalaiset
heksapodēs 136 heksapodesta 36 neliöpusta
akaina 1100 akainaa 100 neliöpusta
hēmiektos 32500 hemiektosta 83313 neliöpusta
hektos 35000 hektosta 1 66623 neliöpusta
plethron 110000 plethronia 10 000 neliöpusta
Kansainväliset (SI)
neliömetri 0,087 m² 11,49 neliöpusta
Brittiläiset
neliöjalka 0,94 sq ft 1,07 neliöpusta
neliöjaardi 0,10 sq yd 9,62 neliöpusta

LähteetMuokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: πούς, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Mitat ja painot”, Antiikin käsikirja, s. 346–347. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. a b c Gagarin, Michael & Fantham, Elaine (toim.): The Oxford Encyclopedia of Ancient Greece and Rome, Nide 1, s. 225. Oxford digital reference shelf. Oxford University Press, 2010. ISBN 9780195170726. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Ancient Greece: units of length Sizes. Viitattu 14.2.2022.
  5. Howatson, M. C.: The Oxford Companion to Classical Literature, s. 368. Oxford Quick Reference. OUP Oxford, 2013. ISBN 9780191073014. Teoksen verkkoversio.
  6. a b c d e f g h i Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Mensura”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio.
  7. a b c Pous Sizes. Viitattu 14.2.2022.
  8. Faghfoury, Mostafa: Ancient Iranian Numismatics: In Memory of David Sellwood, s. 25. Ancient Iran Series. Brill, 2021. ISBN 9789004460720. Teoksen verkkoversio.
  9. Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece, s. 250–251. W. W. Norton & Company, Inc., 1975. ISBN 0-393-04412-2.
  10. a b Golden, Mark: Sport in the Ancient World from A to Z, s. 157–158. The Ancient World from A to Z. Routledge, 2004. ISBN 9781134535965. Teoksen verkkoversio.
  11. a b c d Adams, Charles Darwin (toim.): Lysias: Selected Speeches, s. 357. Oklahoma series in classical culture, nide 3. University of Oklahoma Press, 1989. ISBN 9780806113968. Teoksen verkkoversio.
  12. Smith, William: A New Classical Dictionary of Greek and Roman Biography, Mythology, and Geography: Partly Based Upon the Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 1024–1039. Harper & Brothers, 1851. Teoksen verkkoversio.
  13. a b Boucher, Roland: The Ancient search for a Universal Standard of length slideshare.net. Viitattu 14.2.2021.
  14. a b Seltman, Charles Theodore: Athens, Its History and Coinage Before the Persian Invasion, s. 121. CUP Archive, 1974. Teoksen verkkoversio.
  15. a b c d e f g h i j k Gyllenbok, Jan: Encyclopaedia of Historical Metrology, Weights, and Measures, s. 488–498. Volume 1. Science Networks. Historical Studies, nide 56. Birkhäuser, 2018. ISBN 9783319575988. Teoksen verkkoversio.
  16. Dinsmoor, William B. & Dinsmoor, Anastasia Norre: The Propylaia to the Athenian Akropolis: The classical building, s. 447. Propylaia Series. ASCSA, 1980. ISBN 9780876619414. Teoksen verkkoversio.
  17. Geus, Klaus & Thiering, Martin: Features of Common Sense Geography: Implicit Knowledge Structures in Ancient Geographical Texts, s. 151. Antike Kultur und Geschichte, nide 16. LIT Verlag Münster, 2014. ISBN 9783643905284. Teoksen verkkoversio.
  18. a b Measures pactu.com. Viitattu 14.2.2022.