Pus
Pus (m.kreik. πούς, pūs tai pous)[1] eli kreikkalainen jalka oli antiikin kreikkalainen pituusmitta, yksi jalka. Se vastasi 16 daktylosta, nykymitoissa yleensä noin 30 senttimetriä.[2][3][4]
Jalan tarkka pituus vaihteli eri aikoina ja alueilla ollen noin 27 cm ja 36 cm välillä.[5] Tärkeimmät olivat attikalainen (ateenalainen), aiginalainen ja olympialainen jalka.[6] Vanha attikalainen jalka oli 29,57 cm,[6][7] mikä näkyy muun muassa Parthenonin sadan jalan pituisen (hekatompedon) cellan pituudessa.[6] Usein attikalaisen jalan pituudeksi ilmoitetaan pyöristetymmin 29,6 cm.[2] Myöhempi eli uusi attikalainen jalka oli 30,82 (30,83) cm,[8] mikä näkyy Parthenonin stylobaatin leveydessä ja Panateenalaisen stadionin pituudessa 184,96 metriä, sillä stadionmitta oli 600 jalkaa.[3][6][9][10] Aiginalainen jalka oli 33,3 cm, mikä sekin voidaan laskea temppelien mitoista.[3][6] Olympialainen jalka oli 32,05 cm, mikä voidaan laskea Olympian stadionin pituudesta 192,27 metriä.[6]
Kreikassa jalka toimi eri pituusmittojen lisäksi myös monien muiden mittayksiköiden pohjana. Neliöjalka oli pinta-alan perusyksikkö.[11][12] Kuutiojalka muodosti tilavuusmitan, yhden keramionin. Siihen mahtuvan vesimäärän paino taas vastasi yhtä talenttia.[11]
Myöhemmin roomalaisesta jalasta (pes) tuli noin 24⁄25 uudesta attikalaisesta jalasta eli noin 29,6 cm,[13] mikä vastasi vanhaa attikalaista jalkaa. Roomalainen stadion (stadium) oli 600 uutta attikalaista jalkaa eli 625 roomalaista jalkaa, noin 185 metriä.[13]
Eri mittajärjestelmissä
muokkaaJalan pituus eräissä kreikkalaisissa mittajärjestelmissä:
| Järjestelmä | Pituus | |
|---|---|---|
| Aiginalainen, vanha | 33,0 cm | [11][14] |
| Aiginalainen, uusi | 33,3 cm | [6][15] |
| Attikalainen, vanha[sel 1] | 29,57 cm | [6][7][15][14] |
| Attikalainen, uusi[sel 1] | 30,82 cm | [15] |
| Delfoilainen, vanha | 24,63 cm | [15] |
| Delfoilainen, uusi | 29,6 cm | [15] |
| Doorilainen | 32,65 cm | [16][17] |
| Doorilainen, Ateenassa[sel 2] | 32,4–32,8 cm | [7][18] |
| Euboialainen | 29,7 cm | [11] |
| Korinttilainen | 27,5 cm | [10] |
| Kreetalainen | 33,32 cm | [15] |
| Miletoslainen, vanha | 31,9 cm | [15] |
| Miletoslainen, uusi | 31,73 cm | [15] |
| Olympialainen, vanha | 30,78 cm | [15] |
| Olympialainen, uusi | 32,05 cm | [6] |
| Pergamonlainen | 33,0 cm | [15] |
| Ptolemaiolainen | 35,52 cm | [15] |
| Samoslais-joonialainen | 34,8–35,0 cm | [18] |
Selitykset:
- ↑ a b Ateenassa käytetty.
- ↑ Ateenan doorilaistyylisten rakennusten mittasuhteissa käytetty.
Muuntotaulukko
muokkaaMuuntotaulukko, kun perusyksikkönä käytetään vanhaa attikalaista jalkaa (29,57 cm):[4]
Pituusyksikkönä
muokkaa| Mittayksikkö (y) | Muuntokerroin (x) | |
|---|---|---|
| 1 pūs = x × y | 1y = x × pūs | |
| Kreikkalaiset | ||
| – daktylos | 16 daktylosta | 1⁄16 pusta |
| – kondylos | 8 kondylosta | 1⁄8 pusta |
| – palaistē | 4 palaistea | 1⁄4 pusta |
| – dikhas | 2 dikhasta | 1⁄2 pusta |
| – likhas | 13⁄5 likhasta | 5⁄8 pusta |
| – orthodōron | 15⁄11 orthodoronia | 11⁄16 pusta |
| – spithamē | 11⁄3 spithamea | 3⁄4 pusta |
| – pēkhys | 2⁄3 pekhystä | 11⁄2 pusta |
| – bēma | 2⁄5 bemaa | 21⁄2 pusta |
| – orgyia | 1⁄6 orgyiaa | 6 pusta |
| – akaina | 1⁄10 akainaa | 10 pusta |
| – hamma | 1⁄60 hammaa | 60 pusta |
| – plethron | 1⁄100 plethronia | 100 pusta |
| – stadion | 1⁄600 stadionia | 600 pusta |
| Kansainväliset (SI) | ||
| – senttimetri | 29,57 cm | 0,03 pusta |
| – metri | 0,30 m | 3,38 pusta |
| Brittiläiset | ||
| – tuuma | 11,64 in | 0,09 pusta |
| – jalka | 0,97 ft | 1,03 pusta |
Pinta-alayksikkönä
muokkaa| Mittayksikkö (y) | Muuntokerroin (x) | |
|---|---|---|
| 1 pūs = x × y | 1y = x × pūs | |
| Kreikkalaiset | ||
| – heksapodēs | 1⁄36 heksapodesta | 36 neliöpusta |
| – akaina | 1⁄100 akainaa | 100 neliöpusta |
| – hēmiektos | 3⁄2500 hemiektosta | 8331⁄3 neliöpusta |
| – hektos | 3⁄5000 hektosta | 1 6662⁄3 neliöpusta |
| – plethron | 1⁄10000 plethronia | 10 000 neliöpusta |
| Kansainväliset (SI) | ||
| – neliömetri | 0,087 m² | 11,49 neliöpusta |
| Brittiläiset | ||
| – neliöjalka | 0,94 sq ft | 1,07 neliöpusta |
| – neliöjaardi | 0,10 sq yd | 9,62 neliöpusta |
Lähteet
muokkaa- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: πούς, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Mitat ja painot”, Antiikin käsikirja, s. 346–347. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c Gagarin, Michael & Fantham, Elaine (toim.): The Oxford Encyclopedia of Ancient Greece and Rome, Nide 1, s. 225. (Oxford digital reference shelf) Oxford University Press, 2010. ISBN 9780195170726 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Ancient Greece: units of length Sizes. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ Howatson, M. C.: The Oxford Companion to Classical Literature, s. 368. (Oxford Quick Reference) OUP Oxford, 2013. ISBN 9780191073014 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Mensura”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Pous Sizes. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ Faghfoury, Mostafa: Ancient Iranian Numismatics: In Memory of David Sellwood, s. 25. (Ancient Iran Series) Brill, 2021. ISBN 9789004460720 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece, s. 250–251. W. W. Norton & Company, Inc., 1975. ISBN 0-393-04412-2
- ↑ a b Golden, Mark: Sport in the Ancient World from A to Z, s. 157–158. (The Ancient World from A to Z) Routledge, 2004. ISBN 9781134535965 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d Adams, Charles Darwin (toim.): Lysias: Selected Speeches, s. 357. (Oklahoma series in classical culture, nide 3) University of Oklahoma Press, 1989. ISBN 9780806113968 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Smith, William: A New Classical Dictionary of Greek and Roman Biography, Mythology, and Geography: Partly Based Upon the Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 1024–1039. Harper & Brothers, 1851. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Boucher, Roland: The Ancient search for a Universal Standard of length slideshare.net. Viitattu 14.2.2021.
- ↑ a b Seltman, Charles Theodore: Athens, Its History and Coinage Before the Persian Invasion, s. 121. CUP Archive, 1974. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g h i j k Gyllenbok, Jan: Encyclopaedia of Historical Metrology, Weights, and Measures, s. 488–498. (Volume 1. Science Networks. Historical Studies, nide 56) Birkhäuser, 2018. ISBN 9783319575988 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Dinsmoor, William B. & Dinsmoor, Anastasia Norre: The Propylaia to the Athenian Akropolis: The classical building, s. 447. (Propylaia Series) ASCSA, 1980. ISBN 9780876619414 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Geus, Klaus & Thiering, Martin: Features of Common Sense Geography: Implicit Knowledge Structures in Ancient Geographical Texts, s. 151. (Antike Kultur und Geschichte, nide 16) LIT Verlag Münster, 2014. ISBN 9783643905284 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Measures pactu.com. Viitattu 14.2.2022.