Procyon

kaksoistähti
Tämä artikkeli kertoo tähdestä. Procyon on myös pesukarhujen eli supien suvun tieteellinen nimi. Procyon-purjelaivasta on oma artikkeli.

Procyon (Alfa Canis Minoris, α Canis Minoris, α CMi) on Pienen koiran tähtikuviossa sijaitseva kirkas tähti, joka on saanut nimensä (suomeksi suunnilleen "ennen koiraa") siitä, että se nousee horisontista vähän Ison koiran tähdistöä ja sen päätähteä Siriusta ennen.[2] Procyon kuuluu talvikolmioon, jossa ovat myös Sirius ja Betelgeuze.[2] Se on Pienen koiran tähdistön kirkkain ja koko taivaan kahdeksanneksi kirkkain tähti.[2]

Procyon
Procyon A and Procyon B (29468251154).jpg
Bayerin designaatio α Canis Minoris, Alfa Canis Minoris, Alpha Canis Minoris, α CMi, ALF CMI, ALP CMI
Flamsteedin designaatio 10 Canis Minoris, 10 CMi
HD-designaatio HD 61421
Muut designaatiot Prokyon, GCTP 1805.00, HR 2943, BD+05°1739, LHS 233, GJ 280, HIP 37279, GC 10277, ADS 6251, CCDM 07393+0514
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 0,34/10,7 mv
Absoluuttinen kirkkaus 2,65/13,04 Mv
Valovoima 7,73/0,00055 LO (aurinkoa) aurinkoa
Spektriluokka F5 IV-V/DA
Väri-indeksi B-V 0,40/0,0 U-B −0,01
Lämpötila 6 650/9 700 K
Massa 1,50/0,60 MO (aurinkoa) M
Säde 1,86/0,02 RO (aurinkoa) R
Pyörimisnopeus ? km/s aika 33 päivää[1]
Metallipitoisuus 110 % auringon
Ikä 1,7 miljardia vuotta
Elinkelpoinen vyöhyke 2,7 AU
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Pieni koira, Canis Minor, CMi
Rektaskensio (J2000) 07h 39m 18.1/17.7s
Deklinaatio (J2000) +05° 13' 29/20"
Etäisyys 11,5 valovuotta (parsekia)
Parallaksi 286,05 ± 0,81 mas mas
Säteisnopeus −3,2 km/s km/s
Ominaisliike RA: −716,57 mas/v
dekl.: −1034,58 mas/v mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 85° S välillä.
Procyon

Kaksoistähtijärjestelmä Procyon ABMuokkaa

Procyon on yksi lähimmistä tähdistä, sillä se on vain 11,4 valovuoden päässä maapallosta. Procyon on kaksoistähti.[3]

Kaksoistähden päätähti Procyon A on Aurinkoa seitsemän kertaa kirkkaampi. Se luokitellaan alijättiläiseksi, eli se on jo lopettanut vedyn fuusioimisen heliumiksi ja on siis elinkaarensa loppupäässä. Procyonista tulee punainen jättiläinen 10–100 miljoonan vuoden päästä.[4]

Vuonna 2004 kanadalainen MOST-satelliitti sai valmiiksi 32-päiväiset mittauksensa etsiessään tähden pinnalta niin sanottuja ”tähdenjäristyksiä”, joita tavataan Auringon pinnalta jatkuvasti. Tutkijoiden suureksi yllätykseksi mitään ei kuitenkaan löytynyt, vaan Procyonin säteilemä valo on erittäin tasaista Auringon säteilyyn verrattuna.[2][4]

Päätähden seuralainen on himmeä valkoinen kääpiö Procyon B, joka kiertää päätähteään noin 15 AU:n päässä.[2] Se on melko vaikea havaita, koska se on himmeä ja lähellä kirkasta päätähteä.[1] Hyvin tiheän[4] Procyon B:n säde on 8 600 km. Procyon A:sta katsoen Procyon B loistaa vain muutaman täydenkuun valaistusvoimakkuudella.[1]

Toiseen samantapaiseen kaksoistähtijärjestelmään, Siriukseen, verrattaessa Procyon B on massiivisempaa Sirius B:tä suurempi ja kevyempi, koska painava valkoinen kääpiö puristuu enemmän kokoon kuin kevyt. Se on myös Sirius B:tä viileämpi ja vanhempi.

NumerotietojaMuokkaa

  • Sijainti taivaalla
  • Etäisyys Maasta: 11,41 vv (nykyisin arvioitu 11,5) (valovuotta])
  • Etäisyys 3,496 pc (parsekia)
  • Parallaksi 0,28605" ± 0,00081"
  • Liike avaruudessa
    • Ominaisliike (μ, "myy")
      • RA: -0,71657" vuodessa
      • Dekl.: -1,03458" vuodessa
      • Etäisyys -4,1 km/s

Procyon AMuokkaa

Procyon BMuokkaa

Kaksoistähti Procyon AB:n rata-arvojaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Procyon stars, Jim Kaler
  2. a b c d e Howell, Elizabeth: Procyon: Bright Star With Hidden Companion Space.com. 24.9.2013. Viitattu 21.11.2013. (englanniksi)
  3. Tate, Karl: The Nearest Stars to Earth (Infographic) Space.com. 19.12.2012. Viitattu 21.11.2013. (englanniksi)
  4. a b c d Procyon 2 Solstation

Aiheesta muuallaMuokkaa