Pljussa

Narvanjoen sivujoki Luoteis-Venäjällä

Pljussa tai Pljusa (ven. Плюсса, vir. Pljussa jõgi) on Luoteis-Venäjälla Leningradin- ja Pihkovan alueella virtaava Narvanjoen sivujoki, joka yhtyy Narvan tekojärveen.[1][4][3][a]

Pljussa
Плюсса
Plussa.jpg
Maanosa Eurooppa
Maat Venäjä
Alue Leningradin alue ja Pihkovan alue
Piiri Slantsy, Outova, Pljussa ja Strugi-Krasnyj
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Pljussan valuma-alue
Yhtyy Narvanjoki,
Narvan tekojärvi
Pinta-ala 6 550 km² [1]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Zapljusskojen järvi, Zapljusjen kylä
  58°24′57″N, 29°42′18″E [1]
Laskupaikka Narvan tekojärvi
  59°14′58″N, 28°9′18″E [1]
Sivu-uomat Ruja, Janja, Ljuta, Vjorduga, Tšornaja, Paguba, Kureja ja Omuga
Taajamat Slantsy, Pljussa
Mittaustietoja
Pituus 281 km [1]
Lähdekorkeus noin 70 m mpy. [2]
Laskukorkeus 25 m mpy.
Korkeusero 50 m
Kaltevuus 0,18 m/km
Keskivirtaama 50 m³/s (MQ) [3]
Keskivirtaama 50 kuutiometriä sekunnissa
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
Narvan vesistö. Pljussa (Plyussa) virtaa Narvanjoen ja Peipsijärven itäpuolella.

Joen kulkuMuokkaa

Joen lähdejärvi on Zapljusskojen järvestä, joka sijaitsee Zapljusjessa (ven. Заплюсье) Pihkovan alueella Pljussan piirissä. Järven pinta-ala on 255 hehtaaria, mutta matalanveden aikana se jakautuu moneksi järvialtaaksi. Joen luusuassa on pato, jolla järven vedenpintaa säädellään.[3][2]

Aluksi joki virtaa etelään ja sitten länteen pitkin kaivettua johto-ojaa ja kääntyy Dobrutšin (ven. Добручи) kylästä kohti pohjoista. Joki kiertää Lugan ylänköä sen pohjoispuolelta. Yläjuoksulla joki on uurtanut hiekkamaastoon paikoin syvän uoman. Joen äyräät ovat ylä- ja keskijuoksulla, joka sivuaa vielä Lugan ylänköä, kuivaa metsämaata, mutta alajuoksulla se saapuu alangolle, missä maasto muuttuu kosteaksi ja soistuneeksi. Slantsyn kaupungin kohdalla joessa on koskipaikkoja. Joki on aiemmin ollut Narvanjoen oikeanpuoleinen sivujoki ja se on silloin yhtynyt suoraan jokeen, mutta vuonna 1956 täytetty Narvan tekojärvi peitti yhtymäkohdan allasvedellä. Tekojärvessä on joen entisen uoman paikalla yli 10 kilometriä pitkä lahtimainen osuus, jonka leveys on 200–900 metriä. Joki on purjehduskelpoinen vain Slantsyyn asti eli joensuusta 83 kilometriä ylävirtaan päin.[3][2]

Valuma-alue ja vuodenajatMuokkaa

Pääartikkeli: Pljussan valuma-alue

Joen valuma-alueen pinta-ala on 6 550 neliökilometriä ja sen keskivirtaama on 50 kuutiometriä sekunnissa. Sen vuodessa purkaama vesimäärä on 1,66 kuutiokilometriä [5]. Joki jäätyy marras-joulukuussa ja vapautuu jäästä maalis-huhtikuun vaihteessa. Pljussalla on yli 30 sivujokea, joista merkittävimpiä ovat esimerkiksi Janja (virtaama noin 6 m³/s), Ljuta (6 m³/s) Vjorduga ja Kureja.[3][a]

HallintoalueMuokkaa

Valtiollisen vesistörekisterin mukaan joki ja sen valuma-alue kuuluu Itämeren valuma-alueen piiriin (ven. Балтийский бассейновый округ). Joen rekisterinumero on 01030000412102000026703 [1]. Venäjän puoleisten vesistöjen hallintorakenteesta ei ole tässä tietoa, mutta alue sisältyy kuitenkin Pihkovan- ja Leningradin alueeseen.

HuomautuksiaMuokkaa

  1. a b Teksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Плюсса (река), jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Pljussajoki (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 9.11.2019. (venäjäksi)
  2. a b c Neuvostoajan kartta: Лист O-35-Б, Луга (Luga), 1:200 000
  3. a b c d e Pljussajoki Suuressa neuvostosanakirjassa. 3. laitos, 1969–1978. Viitattu 9.11.2019. (venäjäksi)
  4. Pieni Tietosanakirja
  5. Поверхностные водные объекты (Poverhnstnye vosnye objekty), Комитет по природным ресурсам и экологии Псковской области, viitattu 3.12.2020 (venäjäksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Pljussajoki (Река Плюсса) Кадастр Псковской области. Псков. 1997. Pihkova: pskovgrad.ru. Viitattu 9.11.2019. (venäjäksi)