Pljussan valuma-alue
Pljussan valuma-alue on Luoteis-Venäjällä pääosin Leningradin alueella ja Pihkovan alueella sijaitseva valuma-alue, jonka pääuoma Pljussajoki kuuluu Narvanjoen vesistöalueen Narvanjoen alueeseen. Pljussa laskee Narvanjoen kautta Itämeren Suomenlahteen. Sen valuma-alueen pinta-ala on 6 550 neliökilometriä.[1][2]
Yleistä muokkaa
Pljussa on Narvanjoen suurin sivujoki ja sen keskivirtaama 50 kuutiometriä sekunnissa (m³/s) vastaa 13 % Narvanjoen alajuoksun 380–400 m³/s keskivirtaamasta. Joki laskee nykyään Narvan tekojärveen, joka on Narvanjokeen vuonna 1956 valmistuneen Narvanjoen vesivoimalaitoksen patojärvi. Patojärven vedenpinta nostetaan 25 metriin mpy. ja siksi sen vesi tulvii Pljussan vanhaan joenuomaan yli kymmenen kilometrin matkalle yläjuoksulle päin. Joen keskivirtaama ei kuvaa joen todellista luonnetta, sillä suuri osa sen virtaamasta syntyy, kun lumet sulaavat keväällä ja virtaavat pois loppukeväällä ja alkukesällä. Syksyllä joen virtaama pienenee ja lopulta talvella se on pienimmillään. Joki jäätyy marras-joulukuussa ja vapautuu jäästä maalis-huhtikuun vaihteessa.[3][4][1]
Valuma-alue on pitkittäin luode-kaakko-suuntainen ja se on luoteessa kapeampi kuin kaakossa. Valuma-alue rajautuu koillisessa pääosin Laukaanjoen valuma-alueeseen ja kaakossa Ilmajärven valuma-alueeseen, jonka lasku-uoma Olhavanjoki laskee Laatokkaan. Valuma-alueen länsipuolella sijaitsee Peipsijärvi, jonka muuten kapea valuma-alue työntyy etelässä itäänpäin ylös matalalle Lugan ylängölle. Peipsinjärveen laskevan Velikajan valuma-alue sijaitsee Pljussan valuma-alueen eteläpuolella.[a]
Valuma-alueen luoteisosa sijaitsee Peipsin alangolla, joka jatkuu Suomenlahdelle asti. Valuma-alueen kaakkoisosan keskellä kohoaa siis Lugan ylänkö. Ylänkö toimii lähteenä kaikkissa ilmansuunnissa sijaitseville valuma-alueille. Pljussan valuma-alueen monet sivujoet saavat alkuunsa ylängön kaakkois-, itä- ja pohjoisosista. Pljussajoki itse kiertää ylängön ohitse sen itäpuolelta ennen kuin se ottaa suunnan kohti luodetta ja Peipsijärven alankoa. Valuma-alueen luoteisosissa kuuluu Pihkovan alueeseen, mutta joki virtaa Peipsijärven pohjoisosien korkeudelle, jonka alue kuuluu Leningradin alueeseen.[a]
Valuma-alue muokkaa
Sivujoet muokkaa
Pljussalla on monia sivujokia, jotka yhtyvät pääuomaan oheisen taulukon mukaisesti. Sivujoista merkittävimpiä ovat Janja (virtaama noin 6 m³/s) ja Ljuta (6 m³/s). Sarake ”yhtyy” tarkoittaa missä kohdassa pääuomaa sivujoki yhtyy siihen mitattuna etäisyytenä Narvan tekojärvestä joen uomaa seuraten.[b]
| yhtyy (km suusta) |
nimi | nimi (ven. ) |
pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 5 | Borovenka | Боровенка | 20 | 1 | |
| 19 | Kušelka | Кушелка | 22 | 161 | 1 |
| 21 | Ruja | Руя | 48 | 274 | 1 |
| 33 | Veinka (Veijenka) | Вейнка (Вейенка) | 26 | 74 | 1 |
| 39 | Jelminka | Ельминка | 15 | 1 | |
| 71 | Krapivenka | Крапивенка | 25 | 73 | 1 |
| 90 | Rakin | Ракин | 11 | 1 | |
| 101 | Srednjaja Otoka | Средняя Отока | 14 | 1 | |
| 106 | Užovka | Ужовка | 12 | 1 | |
| 112 | Borovenka | Боровенка | 10 | 21 | 1 |
| 115 | Janja | Яня | 57 | 772 | 1 |
| 135 | Ljuta | Люта | 96 | 660 | 1 |
| 136 | nimetön | 25 | 1 | ||
| 147 | Rudena | Рудена | 16 | 1 | |
| 152 | Sjaberka | Сяберка | 12 | 1 | |
| 163 | nimetön | 11 | 1 | ||
| 182 | Vjorduga | Вëрдуга | 26 | 539 | 1 |
| 194 | Tšornaja | Чëрная | 52 | 389 | 1 |
| 200 | Paguba | Пагуба | 30 | 429 | 1 |
| 231 | Gorodonka | Городонька | 30 | 110 | 1 |
| 235 | Kureja | Курея | 80 | 478 | 1 |
| 242 | Kureika | Курейка | 12 | 1 | |
| 253 | Pesnetsa | Песнеца | 6 | 1 | |
| 256 | Omuga | Омуга | 19 | 206 | 1 |
| 260 | Pohonka | Похонька | 13 | 1 |
Lähde: 1 = [2]
Järviä muokkaa
Narvan tekojärvi on valuma-alueen suurin järvi. Luonnollisia järviä löytyy satunnaisesti valuma-alueen luoteisosissa, mutta kaakossa Lugan ylängön itäpuolella niitä on enemmän. Lugan ylängöllä sijaitsevat sivujoen Tšornajan valuma-alueella Štširskoje (8,5 km²), Tšornoje (8,8 km²) ja Dolgoje (1,6 km²), ja ylängön itäpuolella suoraan Pljussaan laskeva Pesno (4,9 km²). Muita pienempiä järviä ovat esimerkiksi Bitinskoje, Gornešenskoje, Ktinskoje, Lebevoje, Peljuga, Užovo, Voronovskoje, Zapljusskoje ja Zaverdužje.[5]
Asutus muokkaa
Alue on pääosin haja-asutusaluetta, jossa lukuisat kylät ovat asukasmääriltään pienet. Suurempia taajamia ovat yläjuoksulta ja samalla Pihkovan alueelta päin lueteltuina Strugi-Krasnyje (8 400 asukasta), Pljussa (3 450 as.), Zapolje, Zapljusje (1 096 as.), Nežadovo, Novoselje, Ljady, Tšernjovo, Plesna ja Veino, ja alajuoksulla Leningradin alueella sijaitsevat Gostitsy, Vyskatka ja Slantsy (33 587 as.).[5][a][c]
Huomautuksia muokkaa
- ↑ a b c Pihkovan alueen kartasta (Narva basin map.svg) on lueteltu eri kokoisia taajamia valuma-alueen sisältä. Myös Pljussan valuma-alueen naapurivaluma-alueet on tarkistettu kartasta.
- ↑ Teksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Плюсса (река), jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
- ↑ Asukasluvut ovat esillä esimerkin vuoksi. Ne on luettu eri artikkeleista vuonna 2019.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Pljussa Suuressa neuvostosanakirjassa. 3. laitos, 1969–1978. Viitattu 15.11.2019. (venäjäksi)
- ↑ a b Reka Pljussa (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 15.11.2019. (venäjäksi)
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Eesti vesikonnad, viitattu 15.11.2019
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Narva jõgi, viitattu 15.11.2019
- ↑ a b Neuvostoajan kartta: Лист O-35-Б, Луга (Luga), 1:200 000