Piispanistuin

Piispanistuin (engl. see) on piispan kirkollinen valta, hallintopaikka, toimisto tai tuomiokirkko. Eräissä kirkoissa sillä tarkoitetaan myös piispalle tarkoitettua fyysistä istuinta esimerkiksi tuomiokirkossa (joissain teksteissä "piispan istuin", engl. apse). Vastaavasti paavin valtaa, virkaa tai virkapaikkaa tarkoittaa pyhä istuin. Joskus piispanistuimella tarkoitetaan hiippakuntaa eli piispanistuimen valta-aluetta, vaikka varsinaisesti piispanistuin ei tätä tarkoita.

Fyysinen piispanistuin eli katedraMuokkaa

 
Piispan istuin, niin sanottu Korkea Istuin, Uspenskin katedraalissa

Ortodoksinen kirkkoMuokkaa

Ortodoksisessa kirkossa fyysinen piispanistuin eli katedra (lat. cathedra, käsinojallinen tuoli) eli "korkea paikka" symboloi piispan valtaa. Katedra siirtyi keisareilta piispoille 400-luvulla. Termiä katedra voi käyttää myös piispan kirkollisesta vallasta. Siitä tulee sana katedraali eli tuomiokirkko, piispan ja hiippakunnan pääkirkko, jossa on katedra. Istuin on alttarin itäreunan puoliympyrää muistuttavassa ulkonemassa (apsis). Tuomiokirkossa on toinenkin fyysinen piispanistuin, kreikkalaisilla eteläseinustalla ja slaavilaisessa käytännössä keskiosassa. Luostarin johtajan istuin voi olla samantapainen.[1]

Alttarin perällä, alttari-ikonin alla oleva Korkea Istuin on myös joissain tavallisissa kirkoissa ja joissakin tsasounissa. Sillä piispa istuu epistolaa luettaessa. Istumisen ajaksi piispa riisuu omoforinsa.

Kirkkosalissa olevaa toista, aidattua korkeaa istuinta, jollainen on mm. Kuopion katedraalissa, käytetään lähinnä silloin, kun piispa on läsnä palveluksessa, mutta ei osallistu sen toimittamiseen. Tällä istuimella käytetään myös, Korkeasta Istuimesta poiketen, omoforia.

Palvelusta toimittaessaan piispa yleensä seisoo keskellä kirkkoa olevalla erillisellä korokkeella.

Luterilainen kirkkoMuokkaa

Luterilainen kirkko ei käytä fyysistä piispanistuinta, vaan kyseessä on eräänlainen menneisyyttä kunnioittamaan pyrkivä nimike, joka tarkoittaa että kyseinen kirkko tai kaupunki on hiippakunnan piispan kotipaikka. Viime vuosien kuluessa on joihinkin luterilaisiin tuomiokirkkoihin hankittu piispanistuin. Ruotsin kirkossa on piispanistuin nykyään Tukholman, Luulajan, Strängnäsin, Göteborgin ja Linköpingin tuomiokirkoissa. Linköpingin piispanistuin on vuodelta 1999 ja sen on suunnitellut huonekaluarkkitehti Mats Thiselius. Puisen istuimen sivuilla on kaiverrettu teksti Episcopus linkopiensis.[2]

 
Göteborgin tuomiokirkon vanha piispan ja hänen perheensä penkki.

Joissakin vanhoissa luterilaisissa kirkoissa on niin sanottuja piispantuoleja eli kuorin sisäpuolelle tai varsinaisten penkkirivien eteen sijoitettuja nojatuoleja, jotka on tarkoitettu vierailevan piispan ja hänen puolisonsa tai piispanperheen paikoiksi silloin, kun he ovat läsnä vain osallistumassa palvelukseen.[2] Tosin monet piispojen puolisot eivät ole käyttäneet niitä jos ovat jääneet yksin istumaan tällaiseen vaan vetäytyneet kaikessa hiljaisuudessa kirkkokansan joukkoon.

Muut kirkotMuokkaa

 
Paderbornin katolisen tuomiokirkon (Hoher Dom zu Paderborn) pääalttari ja sen takana piispanistuin, katedra (valkoinen istuin keskellä alttarin takana)
 
Kölnin tuomiokirkon (Hoher Dom zu Köln) alttari ja sen vasemmalla puolella piispanistuin (pilarissa olevan vaakunan alla oleva korkea selkänojainen istuin)

Roomalaiskatolisella ja anglikaanisella kirkolla on samankaltaisia fyysisiä piispanistuimia kuin ortodokseilla. Helsingin Pyhän Henrikin katedraalin piispanistuimessa on Suomen apostolisen vikaarikunnan eli nykyisen hiippakunnan edeltäjän ensimmäisen piispan Michael Buckxin vaakuna.

HistoriaMuokkaa

Suomessa (katolisen kirkon) piispanistuin oli ensin Nousiaisissa, mistä se siirrettiin vuoden 1229 jälkeen Koroisiin[3]. Turkuun piispanistuin siirrettiin 1200-luvun lopulla, viimeistään tuomiokirkon vihkimisen myötä vuonna 1300.

Vuoden 2018 alusta Suomen ortodoksien arkkipiispan istuin on ollut Helsingissä, Uspenskin katedraalissa, sitä ennen Kuopiossa. Näin tehtiin arkkipiispan vaihtuessa, koska nykyään yli puolet kirkon jäsenistä asuu Helsingin hiippakunnassa ja osuus on kasvamassa. Myös vaikuttaminen on Helsingissä helpompaa.[4]

Nykyään Suomessa on useita luterilaisia ja ortodoksisia piispanistuimia sekä Helsingissä muun muassa katolinen piispanistuin.

Suomen piispanistuimetMuokkaa

Hiippakuntien järjestyksenä käytetään yleisimmin niiden ikäjärjestystä.

ViitteetMuokkaa

  1. Katedra 27.9.2009. Ortodoksi.net.
  2. a b Sven-Erik Brodd & Gunnar Weman: Liturgi i Svenska kyrkan I ord och bild från då och nu, s. 76, 78. Artos&Norma bokförlag ISBN 978-91-7777-101-2, 2020.
  3. Seppänen 2003 s. 42
  4. Kirkolliskokous: Arkkipiispan istuin siirtyy Helsinkiin 27.11.2017. Suomen ortodoksinen kirkko.

Muut lähteetMuokkaa