Kuopion ja Karjalan hiippakunta

Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunta

Kuopion ja Karjalan hiippakunta on yksi Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnista. Hiippakunnan keskuspaikka sijaitsi Viipurissa vuoteen 1925, Sortavalassa 1925–1940 ja Suomen asevoimien valtaamassa kaupungissa jatkosodan aikana 1941–1944[2] sekä Kuopiossa 1940–1941 ja vuodesta 1944. Hiippakunnan piispan arvonimi on korkeasti pyhitetty Kuopion ja Karjalan metropoliitta.[3]

Kuopion ja Karjalan hiippakunta
Viipurin ja Suomen hiippakunta (1892-1925)
Karjalan hiippakunta (1925-2018)
Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali
Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali
Kirkkokunta Ortodoksisuus
Osa kirkkoa Suomen ortodoksinen kirkko
Seurakuntia 5
Luostareita 2
Jäseniä 19 126 (31.12.2020)[1]
Perustettu 1892
Metropoliitta Arseni (Heikkinen)
Tuomiokirkko Pyhän Nikolaoksen katedraali
Virallinen sivusto
Suomen ortodoksisen kirkon hiippa- ja seurakunnat vuodesta 2021 alkaen.

Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan kuuluvat viiden seurakunnan[4] lisäksi Valamon ja Lintulan luostarit. Seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 19 000. Hiippakunnassa on pappeja noin 45, diakoneja noin 20 sekä kirkkoja ja rukoushuoneita yhteensä yli 80.

Kuopion ja Karjalan hiippakunnan seurakunnat ovat:

  1. Kuopio
  2. Jyväskylä
  3. Saimaa
  4. Joensuu
  5. Taipale

Vuoden 2005 alussa Pielaveden ortodoksinen seurakunta yhdistyi Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan. Kuusi hiippakunnan alueen seurakunnista muodostivat yhteistyöryhmän nimeltä Kuutoset. Siihen kuuluvat Iisalmen, Jyväskylän, Kuopion, Mikkelin, Rautalammin ja Varkauden seurakunnat. Loput neljä seurakuntaa (Ilomantsi, Joensuu, Nurmes ja Taipale) muodostivat yhteistyöryhmän nimeltä Neloset.

Vuoden 2021 alussa Rautalammin ja Iisalmen ortodoksiset seurakunnat liittyivät Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan, ja Ilomantsin ortodoksinen seurakunta liittyi Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan kappeliseurakuntana sekä Nurmeksen ortodoksinen seurakunta liittyi Taipaleen ortodoksiseen seurakuntaan kappeliseurakuntana. Iisalmen seurakuntaan oli vuonna 2016 liittynyt Kiuruveden ortodoksinen seurakunta Oulun hiippakunnasta.

Autonomian sekä itsenäisyyden ajan arkkipiispatMuokkaa

Viipurin arkkipiispa
Nimi Vuodet virassa
Antoni (Vadkovskij) 1892–1898
Nikolai (Nalimov) 1899–1905
Sergei (Starogorodskij) 1905–1917
Serafim (Lukjanov) 1914–1923
Karjalan ja Koko Suomen arkkipiispa
Nimi Vuodet virassa
Herman (Aav) 1925–1960
Paavali (Olmari) 1960–1987
Johannes (Rinne) 1987–2001
Leo (Makkonen) 2001–2017

Kuopion ja Karjalan metropoliitatMuokkaa

Kuopion ja Karjalan metropoliitta
Nimi Vuodet virassa
Arseni (Heikkinen) 2019-

Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispatMuokkaa

Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispat
Nimi Vuodet virassa
Paavali (Olmari) 1955–1960
Leo (Makkonen) 1979–1980
Aleksi (Rantala) 1980–1984
Tiihon (Tajakka) 1984–1989
Ambrosius (Jääskeläinen) 1988–1996
Panteleimon (Sarho) 1997–2002
Arseni (Heikkinen) 2005–2018

LähteetMuokkaa

  1. Kirkon väestötilastot vuodelta 2020.pdf (PDF) 7.1.2020. Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 10.1.2020.
  2. Heikki Koukkunen: Tuiskua ja tyventä. Suomen ortodoksinen kirkko 1918-1978, s. 26. Heinävesi: Valamon luostari, 1982. ISBN 951-9468-09-9.
  3. Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestys (2 luku, 11 §) Finlex.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 23.10.2019.
  4. Suomen ortodoksinen kirkko, Uutishuone: Uusi seurakuntarakenne voimaan 1.1.2021

Aiheesta muuallaMuokkaa


Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.