Pensasangervot

ruusukasvisuku

Pensasangervot (Spiraea) on suku ruusukasvien (Rosaceae) heimossa. Useita suvun lajeja ja lajikkeita käytetään koristekasveina. Suomessa ne ovat hyvin suosittuja ja tärkeä osa pihojen kasveja.[2]

Pensasangervot
Japaninangervo (Spiraea japonica)
Japaninangervo (Spiraea japonica)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Pensasangervot Spiraea
L.[1]
Katso myös

  Pensasangervot Wikispeciesissä
  Pensasangervot Commonsissa

Kuvaus

muokkaa

Pensasangervot ovat yleensä pienehköjä tai keskikokoisia kesävihantia yksikotisia pensaita. Lehdet sijaitsevat kierteisesti. Lehdet ovat ehyitä tai harvoin liuskaisia ja ehyt- tai hammaslaitaisia. Lehtiruoti on lyhyt.

Kukinto on huiskilo tai sarjamainen ja sijaitsee kuluvan kesän kasvaimen kärjessä tai edellisen kesän kasvaimen sivulla tai lyhyen kukintoperän kärjessä. Kukkien teriö on valkoinen tai punertava ja viisilukuinen. Hedelmä on monisiemeninen tuppilo.[3][4]

Monet lajit ovat kauniisti kukkivia ja niitä on eri korkuisia noin kahden metrin korkuisesta punapajuangervosta (Spiraea douglasii) noin 30 senttimetrin korkuiseen lamopensasangervoon (Spiraea decumbens). Kukat ovat varsin mesipitoisia ja houkuttelevat paljon pölyttäjähyönteisiä, esimerkiksi perhosia ja kimalaisia.

Kaikki angervoiksi kutsutut pensaat eivät kuulu Spiraea-sukuun, vaan myös jaloangervot (Astilbe) ja pihlaja-angervot (Sorbaria) kasvavat pensasmaisiksi kasveiksi.

Kasvupaikka

muokkaa

Useimmat matalat pensasangervot kestävät kuivuutta, mutta viihtyvät normaalikosteassa maassa. Toiset suosivat kosteaa maata. Kaikki pensasangervot ovat valokasveja.

Ryhmittelyä

muokkaa

Spiraea-suvun lajit jaetaan kolmeen ryhmään. Suomessa käytetään yleisimmin Spiraea Spiraria-ryhmästä rusopajuangervoa, Calospira-ryhmästä japaninangervoa ja Chamaedryon-ryhmästä norjanangervoa. Spirea-ryhmän lajit leviävät juurivesoista, Chamaedryon-ryhmän lajeja lisätään siemenistä ja kolmannen ryhmän lajeissa on molempia lisääntymistapoja.[5]

Lajeja, risteymiä ja lajikkeita

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ITIS (englanniksi)
  2. Pensasangervot Nicehouse
  3. Hämet-Ahti, L., ym.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  4. Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P., Tigerstedt, P. M. A. & Koistinen, M.: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
  5. Juhanoja, S.: Spiraea –suvun säilytysohjeet, s. 164–167. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. ISBN 952-487-078-9. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.8.2020).
  6. Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.

Aiheesta muualla

muokkaa