Papinkoski

Papinkoski[1][2] eli Popov Porog[3] (ven. Попо́в Поро́г) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Segežan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Sekehenjoen niskalla lähellä Seesjärven rantaa. Taajamassa on 334 ja kunnassa 649 asukasta (vuonna 2012)[4].

Papinkoski
Попов Порог, Popov Porog

Papinkoski

Koordinaatit: 63°24′30″N, 34°0′50″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Segežan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 3 035 km²
Väkiluku (2012) 649
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)











Papinkosken kunta Segežan piirin kartalla

Maantiede ja asutusMuokkaa

Papinkosken kunnan pinta-ala on 3 035 neliökilometriä[5]. Se rajoittuu lännessä Segežan piirin Mustankosken, pohjoisessa Idelin ja Segežan sekä koillisessa Valdain kuntiin, kaakossa Karhumäen piirin Poventsan, etelässä Pinduisen ja lounaassa Paateneen kuntiin[6]. Pinta-alasta valtaosa on metsää[7].

Seutu kuuluu Vienanmeren ja Äänisen vedenjakajalla sijaitsevaan Uikujärven alankoon[8]. Kunnan alueella virtaavia jokia ovat Ontajoki (ven. Onda), Sekehenjoki (Segeža), Karbozerka, Pezega, Voivanets, Kjagma, Propast, Gagoi, Batajev, Lisja, Vožema, Juga, Kjamenka, Sjurežnoi, Medveži, Uroksa, Zapadnyi ja Nei. Järviä ovat Uikujärvi, Segozerskoje, Lintujärvi (Lindozero), Urosjärvi (Urosozero), Kjamenitskoje, Telekino, Noruslambi, Rigozero, Babje, Panozero, Velikoje, Kiirasjärvi (Kirasozero), Karbozero, Sjurežskoje, Voldjärvi (Voldozero), Kärkijärvi (Kjargozero), Hargo, Kjagmozero, Tšuralambi, Sjavnozero, Varbozero ja Palvozero. Hyötykaivannaisiin kuuluvat maametallit, graniitti, gneissigraniitti, hiekka, sora ja turve. Kärkijärven itäpuolella sijaitsee Kamenitskin rauhoitusalue.[9]

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluvat Kärkijärven (ven. Kjargozero), Taboinporogin (Taboiporog) ja Voldozeron asutukset, Jurkinnavolokin kylä sekä Juan (Ramentsy), Lintujärven (Špalovaja), Nopsan (Bystrjagi), Riihijärven (Rigozero), Suglitsan, Sumerin (Sumeritši) ja Urosjärven (Urosozero) rautatieasemat. Toiseksi suurin asutuskeskus on reilun 200 asukkaan Voldozero. Jurkinnavolokissa, Lintujärvellä ja Suglitsassa ei ole lainkaan vakituista asutusta.[10][11] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 70 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 20 % valkovenäläisiä, 5 % karjalaisia ja 3 % ukrainalaisia[12].

Liikenne, talous ja palvelutMuokkaa

Kunnan läpi kulkee Muurmannin rata sekä Pietarin ja Murmanskin välinen M18-valtatie, josta haarautuu osittain päällystetty maantie Papinkoskelle. Juassa, Nopsassa, Riihijärvellä, Sumerissa ja Urosjärvellä on rautatieasemat, Lintujärvellä ja Suglitsassa rautatien pysähdyspaikat. Kunnan itäosassa on Vienanmeren kanava.[13]

Kunnassa toimii kaivosteollisuutta ja kalanviljelylaitos[14]. Juan itäpuolella on sotilaskohteita[15]. Keskustaajaman palveluihin kuuluu peruskoulu, kerhotalo, kirjasto, lääkintäasema, posti ja pari kauppaa[16]

Nähtävyydet ja matkailuMuokkaa

Sekehenjoella on kivikautisia asuinpaikkoja. Historiallisia kohteita ovat Venäjän kansalaissodassa ja toisessa maailmansodassa kaatuneiden sotilaiden haudat.[17] Segežan risteyksessä on hotelli[18].

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 7.3.2013.
  2. Hramtsova, O. & Troitskaja, Je.: Finskije sootvetstvija nazvani naseljonnyh punktov Respubliki Karelija, s. 84. Petrozavodsk: , 2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.5.2015).
  3. Venäjän federaation paikannimiä, s. 190. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  4. Generalnyi plan, s. 3–4.
  5. Generalnyi plan, s. 3.
  6. Generalnyi plan, s. 8.
  7. Generalnyi plan, s. 42.
  8. Generalnyi plan, s. 9.
  9. Generalnyi plan, s. 12–14.
  10. Generalnyi plan, s. 4.
  11. Suomalaiset nimet, ks. Venäjän federaation paikannimiä, Finskije sootvetstvija.
  12. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Viitattu 20.2.2014. (venäjäksi)
  13. Generalnyi plan, s. 18–20.
  14. Generalnyi plan, s. 26.
  15. Generalnyi plan, s. 21.
  16. Generalnyi plan, s. 21–22.
  17. Generalnyi plan, s. 17–18.
  18. Generalnyi plan, s. 22.

Aiheesta muuallaMuokkaa