Avaa päävalikko

Segeža[2] (ven. Сегежа, suom. myös Segee, Segehe, Sekehe tai Sekee[3][4]) on kaupunki ja kaupunkikunta Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Segeža on Segežan piirin keskus. Se sijaitsee Uikujärven länsirannalla noin 250 kilometriä Petroskoista pohjoiseen.

Segeža
(Сегежа)
Segee, Segehe, Sekehe, Sekee
Sekeen rautatieasema sijaitsee Muurmannin radan varrella
Sekeen rautatieasema sijaitsee Muurmannin radan varrella
lippu
lippu

Segeža

Koordinaatit: 63°44′N, 34°19′E

Valtio Venäjän lippu Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Segežan piiri
Perustettu 1914
Kaupungiksi 1943
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 19 km²
Väkiluku (2010) 29 631
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 186 420
Suuntanumero(t) +7 81431









Segežan kaupunkikunta Segežan piirin kartalla.

Asukkaita on 29 600 (2010). Alue toimii metsäteollisuuskeskuksena (paperi- ja selluloosateollisuutta) ja Segežassa on satama Vienanmeren–Itämeren kanavan varrella. Segežassa on myös Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Karjalan rovastikunnan seurakunta kirkkoineen.[5]

HistoriaMuokkaa

Ensimmäisiä mainintoja asutuksesta alueella on 1500-luvulta. Segežan rautatieasema perustettiin vuonna 1914 Muurmannin radan varrelle, joka yhdisti Venäjän strategistesti tärkeisiin Barentsinmeren satamiin. Neuvostovallan aikana oleellinen oli vankityövoimalla toteutettu Vienanmeren–Itämeren kanavan rakentaminen. Sen tultua valmiiksi 1933 saatettiin työvoimaa käyttää muuhun infrastruktuuri- sekä teollisuusrakentamiseen. Vuonna 1939 aloitettiin paperitehtaan ja sen tarvitseman sellutehtaan rakentaminen. Tämäkin oli NKVD:n hanke. Aiheeseen liityviä teemoja on esillä kaupunginmuseossa. Toisen maailmansodan aikana tehtaassa tuotettiin kuitenkin kranaatinheittimiä ja miinoja ja paperin ja sellun tuotantoon siirryttiin vuonna 1943.lähde?

Suomen ilmavoimat kohdisti Segežaa vastaan rykmenttipommituksia vuonna 1942. [6]

Toisin kuin Karhumäkeä ei Segežaa jatkosodan aikana miehitetty, vaan se muodosti partisaanitoiminnan tukikeskuksen. Segežasta tuli kaupunki vuonna 1943.

ElinkeinotMuokkaa

Segeža on ensisijaisesti puunjalostuspaikkakunta. Segežski tselljulozno-bumažnyi kombinat -tehtaan lisäksi siellä on myös saha, puunkorjuuyhtiöitä ja Nadvoitsyn alumiinitehdas.

VäestöMuokkaa

Väkiluku 1959 1970 1979 1989 2002 2005
Segeža 19 700 28 800 36 400 38 200 34 214 33 600

Venäjän keisarikunnassa järjestettiin väestönlaskenta 1897 ja Neuvostoliitossa 1926, 1939, 1959, 1970, 1979 ja 1989 sekä Venäjän federaatiossa 2002, joten kaikki luvut eivät ole virallisen väestönlaskennan tuloksia.lähde?

Segežan suomalaisia ystävyyskaupunkeja ovat Lieksa, Nurmes ja Kajaani.

LähteetMuokkaa

  1. Segeža Moj Gorod. mojgorod.ru. Viitattu 16.10.2008. (venäjäksi)
  2. Segezhan hallintopiiri (Karjalan tasavallan virallisessa suomenkielisessä tiedotuksessa ja lehdistössä paikkakunnasta käytetään nimeä Segezha) gov.karelia.ru.
  3. Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. - ISBN 978-952-5446-51. Teoksessa venäläisen nimen Segeža [Сегежа] suomalaisiksi vastineiksi annetaan Segee eli Segehe eli Sekehe. Piiristä käytetään kuitenkin ainoastaan muotoa Segežan piiri. Segeža-nimisestä joesta käytetään nimeä Sekehenjoki, Segozero-järven suomalainen nimi on Seesjärvi.
  4. EKI:n nimistötietokanta. Tämä wikipedian nimistölähde antaa vaihtoehtoisina suomenkielisinä nimityksinä muodot Sekehe, Sekee ja Segee.
  5. Inkerin kirkko - Karjalan rovastikunta Inkerin kirkko, inkerinkirkko.fi. Viitattu 23.5.2013. (suomeksi)
  6. Lähdeviite: Stenman, Kari ja Holda, Karolina: Liite 5 Rykmenttipommitukset, s. 223. Helsinki: Koala, 2018. ISBN 978-952-229-189-9.. Suomen ilmavoimien pommittajat - Historia, maalaukset ja merkinnät 1939-1945 (viitattu 27.09.2018).

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: Segeža.