Avaa päävalikko

Oulujoki (yritys)

suomalainen entinen energiayhtiö
Oulujoki Oy:n käytössä ollutta Uutelan aluetta Jylhämässä Vaalassa.

Oulujoki Oy (vuoteen 1981 Oulujoki Osakeyhtiö) oli vuosina 1941–1991 toiminut energiayhtiö, jonka neljä yritystä perusti Oulujoen valjastamiseksi sähkön tuotantoon ja joka sulautui Imatran Voimaan ja sen myötä edelleen Neste Oy:n kanssa Fortum Oyj:ksi.

HistoriaMuokkaa

Oulujoki Osakeyhtiö perustettiin 27. toukokuuta 1941 edellisen vuoden marraskuussa tehdyn sopimuksen perusteella, jossa Imatran Voima, A. Ahlström Oy, Yhtyneet Paperitehtaat Oy ja Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy (Tampella) olivat sopineet Oulujoen koskien rakentamisesta Oulun kaupungin omistamaa Merikoskea lukuun ottamatta. Suomen valtio oli yhtiön omistaja Imatran Voiman kautta, jonka osuus Oulujoki Osakeyhtiössä oli 65,6 %. Tampellan osuus oli 16,75 %, A. Ahlströmin osuus 10,65 % ja Yhtyneiden Paperitehtaiden osuus 7,00 %. Kaupparekisteriin Oulujoki Osakeyhtiö merkittiin 13. kesäkuuta 1941. Kansaneläkelaitos osti vuonna 1948 A. Alhströmin osakkeet mutta myi ne Imatran Voimalle vuonna 1969. Imatran Voima luovutti puolestaan jo vuonna 1964 yhteensä 10 000 osaketta eli 0,28 % omistuksesta suoraan valtiolle, vastikkeena saamistaan Kemijoki Oy:n osakkeista.[1] Valtion vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa esille otettu Oulujoki Osakeyhtiön sulautuminen Imatran Voimaan saattoi toteutua, kun Imatran Voima oli 31. joulukuuta 1981 hankkinut kaikki muut osakkeet itselleen eli omisti 99,72 % yhtiöstä. Fuusiota olivat vastustaneet voimalaitosalueiden kunnat kunnallisverotulojen pienenenemisen takia.[2] Sulautuminen tapahtui kuitenkin vasta 31. joulukuuta 1991.

VoimalaitoksetMuokkaa

Vuosina 1941–1957 Oulujoki Osakeyhtiö rakensi ja otti tuotantoon Oulujoella seitsemän voimalaitosta[3], Oulujärvestä alkaen alavirtaan: Jylhämän voimalaitos, Nuojuan voimalaitos, Utasen voimalaitos, Ala-Utoksen voimalaitos, Pällin voimalaitos, Pyhäkosken voimalaitos ja Montan voimalaitos. Viimeksi mainitun yhteyteen rakennettiin Montan kalanviljelylaitos vuonna 1955.[4] Lisäksi yhtiö rakensi vuosina 1957–1963 ja otti tuotantoon Oulujoen vesistön Hyrynsalmen reitin Emäjokeen kolme voimalaa ja osti yhden Kiehimänjokeen rakennetun valmiin voimalan.[5] Ne ovat Ämmänsaaresta alkaen alavirtaan: Ämmän voimalaitos, Aittokosken voimalaitos, Seitenoikean voimalaitos ja Leppikosken voimalaitos, joka ostettiin Kajaani Oy:ltä vuonna 1962. Yhtiön toteuttama vesivoiman rakentaminen päättyi Aittokosken voimalaitoksen vihkiäisjuhlaan 6. kesäkuuta 1963, johon osallistui myös presidentti Urho Kekkonen. Voimalaitosten rakentamisessa työskenteli enimmillään noin 4 000 henkilöitä ja niiden yhteyteen perustettiin kokonaisia yhdyskuntia, kuten Jylhämä.

JohtoMuokkaa

Yhtiön johtokunnan ensimmäiset jäsenet olivat Väinö Tanner (puheenjohtaja), Hugo Malmi, joka valittiin yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi, Alfons Alftan, Arno Solin ja Rudolf Walden. Pisimpään johtokunnassa toimi Niilo Saravirta, ensin perustamisen yhteydessä varajäsenenä ja sitten jäsenenä aina vuoteen 1977 asti eli yhteensä 37 vuotta. Johtokunnan puheenjohtajina toimivat Aleksi Aaltonen, Aarre Simonen, Heikki Lehtonen, Pentti Alajoki ja Kalevi Numminen.[6] Yhtiön toimitusjohtajina työskentelivät[7]:

  • Hugo Malmi, 1941–1948
  • Niilo Saravirta, 1948–1968
  • Heikki Lehtonen, 1968–1977
  • Pentti Alajoki, 1977–1980
  • Osmo Korvenkontio, 1980–1983
  • Klaus Ahlstedt, 1983–1991.

LähteetMuokkaa

  • Kuuskoski, Mauri; Salminen, Pekka; Vahtola, Jouko; Vasala, Paavo: Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta. Oulujoki Oy, 1991. ISBN 952-90-2754-0.

ViitteetMuokkaa

  1. Kuuskoski ym., s. 16–18.
  2. Kuuskoski ym., s. 18.
  3. Kuuskoski ym., s. 21–46.
  4. Kuuskoski ym., s. 42
  5. Kuuskoski ym., s. 47–52.
  6. Kuuskoski ym., s. 19.
  7. Kuuskoski ym., s. 19–52.

Aiheesta muuallaMuokkaa