Avaa päävalikko
Uutelan alueelle tuotu tuulimylly.

Jylhämä on kylä Vaalan kunnassa, samoin kuin ensimmäinen voimalaitos Oulujoessa Oulujärven länsipäästä eli Vaalankurkusta alaspäin. Vuonna 1954 Säräisniemestä, joka oli entinen alueellinen kuntakeskus, muodostettiin uusi Vaalan kunta, johon liitettiin alueita Utajärvestä mukaan luettuna Niskan kylään kuulunut Jylhämä. Myllylampi Jylhämässä on sikäli historiallinen paikka, että Suomen ensimmäinen naisrunoilija Isa Asp asui siellä lapsuudessaan.

Voimalaitostyömaasta kyläyhteisöksiMuokkaa

1946 alkanut voimalaitostyömaa toi Jylhämään paljon väkeä ja toimeliaisuutta – rakentajia oli parhaimmillaan pari tuhatta. Voimalan valmistuttua 1951 alueelle jäi yhä asumaan suuri määrä perheitä.

Kylässä oli oma koulu, jonka rakennuksen voimalaitosyhtiö Oulujoki Oy omisti. Suurimmillaan koulu oli viisiopettajainen. Vuonna 1955 Jylhämän koulussa oli yli sata oppilasta, Vaalan koulussa vain 80. Opettajina Jylhämässä toimivat ainakin Aleksi Väisänen, Vilho Karjalainen, Maria Peltola, Kyllikki Kaukio, Henry Wikman, Outi Harju ja Terttu Ukkola. Keittäjänä toimi Hilja Moilanen. Jylhämän koulu loppui 1957, oppilaat siirtyivät Vaalan kouluun.

Syyskuun 3. päivänä 1956 Jylhämässä, yhtiön ruokalan tiloissa, aloitti toimintansa Vaalan kunnallinen keskikoulu. Koulun johtajana toimi maisteri Melo. Seuraavana vuonna koulu sai tilat Vaalan keskuskansakoululta.

Asutus ja palvelutMuokkaa

Jylhämän kylän asustusta oli Poukamonkankaalla, voimalaitosyhtiön omistamien Raappanan ja Kolehmaisen maatilojen lähellä, Kiljusuolla, Lintukylässä ja Ketunsaaressa. Voimalaitoksen työnjohtoa asui Uutelassa ja Nuojuankankaalla. Alueelle rakennettiin myös rivitaloja kaikilla mukavuuksilla: juokseva vesi, sisävessa, kylpyhuone, alakerran askartelutilat. Sähkö oli kaikille yhtiön työntekijöille ilmaista.

Jylhämässä oli kaupparakennus, jossa olivat Laitisen kirja- ja sekatavarakaupat, parturi ja posti. Siellä oli myös laajasti tunnettu elokuvateatteri ”Kino Jylhämä” ja oma paloasema. Palomiehinä toimivat yhtiön työläiset, palopäällikkönä oli ainakin Aarne Kurola. Jylhämän tanssipaikan nimi oli Riemuliiteri, lisäksi oli Järjestöpirtti eli Lankku.

Uutelan alueMuokkaa

Yhtiön vieraita varten olivat käytössä Uutelan vierasmaja ja lohitupa. Jotkut vieraista tulivat paikalle helikopterilla, toisia kuljetettiin vesille yhtiön Aleksi-nimisellä laivalla. Koko Uutelan alue on arkkitehti Ervin suunnittelema. Siellä oli tuulimylly, sinne tuotiin Puolangalta vesimylly, rakennettiin pärehöylä sekä koottiin ja luetteloitiin aittoihin vanhaa esineistöä. Oulujoki Oy:n toimitusjohtaja Niilo Saarivirta halusi Uutelasta asuinalueen, jossa uusi ja vanha Oulujoki yhdistyisivät. Uutelan vierasmajassa oli Alvar Aallon suunnittelemat kalusteet ja Paavo Tynellin valaisimet. Uutelassa toimi myös Jylhämän Koskenpoikien partiokolo.

Jylhämä tänäänMuokkaa

Jylhämän kylä on hiljennyt, pääosan voimalaitoksen alueella olleista entisistä Oulujoki Oy:n omistamista rakennuksista osti 2000-luvun alussa yksityishenkilö. Vuodesta 2003 Uutelan museoalue on ollut yksityisessä omistuksessa. Lohituvassa ovat yöpyneet muun muassa presidentit Mannerheim, Kekkonen ja Koivisto.

LähteetMuokkaa

  • Karppinen, T. 2004. Omat nimet kirjassa. Muisteluksia Jylhämästä 1950- ja 60-luvuilta. Toimittanut Matti Haataja. Kustantaja Ars Unika. Painopaikka Tornion Kirjapaino Ky, Tornio. ISBN 952-91-6925-6