Arno Solin
Arnold (Arno) Henrik Solin (4. tammikuuta 1889 Tampere – 19. marraskuuta 1959 Helsinki)[1] oli suomalainen vuorineuvos ja Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n (Tampellan) toimitusjohtaja.[2]
Solinin vanhemmat olivat isännöitsijä Henrik Solin ja Gabriella (Ella) Amalia Heimbürger. Hän pääsi ylioppilaaksi 1907 ja valmistui diplomi-insinööriksi 1912. [2]
Solin työskenteli ulkomailla eri tehtävissä 1914–1918. Hän oli Tampereen Puuvillateollisuus oy:n (Lapinniemen tehdas) teknillisenä johtajana 1919–1921 ja John Barker oy:n johtajana 1921–1925. Solin oli sitten Tampereen Pellava- ja Rauta-teollisuus Oy:n teknillisenä johtajana 1925–1928, apulaisjohtajana 1926–1928 sekä toimitusjohtajana vuodesta 1929 alkaen. Hän sai vuorineuvoksen arvon 1939 ja hänestä tuli tekniikan kunniatohtori 1949. [2]
Solin oli Suomen työnantajain keskusliiton puheenjohtajana vuodesta 1948 ja Suomen kutomateollisuuden työnantajaliiton puheenjohtajana vuodesta 1953. Hän oli muun muassa Oy Strömberg ab:n, Vaasan Puuvilla oy:n, Etelä-Suomen Voima Oy:n ja Oy Rouhiala Ab:n johtokunnan puheenjohtajana ja useiden yhtiöiden johtokuntien jäsenenä. [2]
Arno Solin oli naimisissa 1919–1934 Greta Österholmin (k. 1934) kanssa ja vuodesta 1941 Clary Tornbergin kanssa.[2] Arno Solinin veli oli pankinjohtaja Edvard Solin.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Vuorineuvos Arno Solin kuollut (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 21.11.1959, HS Aikakone. Viitattu 4.3.2018.
- ↑ a b c d e Kuka kukin on 1954
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Viitattu 30.10.2022.
Aiheesta muualla muokkaa
- Solin, Arno (1889 - 1959) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Presidentti Urho Kekkosen kirje Solinille 30.1.1957 (Doria)